Helmut Kohl vuonna 1997.
Iso-Britannian kansallisarkiston julkaisemat, aiemmin salaiseksi julistetut asiakirjat Margaret Thatcherin ja Helmut Kohlin tapaamisista paljastavat Kohlin jyrkän mielipiteen Saksan turkkilaisväestöstä 1980-luvulla.
Iso-Britannian kansallisarkisto julkaisi asiakirjoja vuosilta 1982-1983. Aiemmin salaisiksi julistetut asiakirjat ovat peräisin silloisen Saksan liittokansleri Helmut Kohlin ja Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcherin tapaamisista. Tapaamisissa olivat läsnä Kohlin ja Thatcherin lisäksi heidän lähimmät avustajansa. Der Spiegel julkaisi torstaina 1. elokuuta aihetta käsittelevän artikkelin.
Salaisiksi julistetut asiakirjat sisältävät osin arkaluontoistakin materiaalia. Thatcherin avustajana toimineen A.J. Colesin laatimista muistiinpanoista käy ilmi, kuinka Kohl esitti huolensa Saksan turkkilaisväestön määrän kasvusta. Lokakuussa 1982 käydyssä keskustelussa Kohl toteaa, että turkkilaisväestön määrän pienentäminen puoleen seuraavan neljän vuoden aikana olisi välttämätöntä. Liittokanslerin mukaan juuri turkkilaismaahanmuuttajien sopeutumisessa saksalaiseen yhteiskuntaan ilmeni suuria, kulttuurieroista kumpuavia ongelmia. Sen sijaan muiden suurien maahanmuuttajaryhmien sopeuttamisessa Kohl ei dokumenttien mukaan nähnyt ongelmia.
Laajempaa keskustelua maahanmuutosta
Der Spiegelin julkaistua artikkelinsa Kohlin edustajat julkaisivat oman vastauksensa. Sen mukaan asiakirjoista ilmenneet huomiot pitivät paikkansa, mutta ne olivat vain osa laajempaa maahanmuutosta käytyä keskustelua. Kohlin edustajien mukaan entinen liittokansleri ei kuitenkaan ollut valmis kommentoimaan enempää keskustelujen sisältöä tai mainittuja suunnitelmia.
Saksan turkkilaisyhteisöt ovat jo tuominneet Kohlin kolmen vuosikymmenen takaiset suunnitelmat. Samalla ne ovat kuitenkin muistuttaneet, että vaikka nykypoliitikoilla tuskin olisi Saksassa varaa vastaavanlaisiin esityksiin, ei Kohl ollut aikoinaan yksin mielipiteidensä kanssa.
Turkkilaisten määrä Saksassa kasvoi pitkin 1970- ja 1980-luku ensin vierastyöläisten ja myöhemmin pakolaisvirran myötä. Vuoden 1982 tienoilla luku oli noin 1,5 miljoonaa. Öljykriisin myötä heikentyneet näkymät taloudessa sekä kasvava työttömyys kiristivät tavallisten saksalaisten ja maahanmuuttajien välejä. Samalla myös poliitikkojen kannanotot maahanmuutosta jyrkkenivät.
1990-luvun myötä saksalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan muuttuivat suopeammiksi. Myös Kohlin kelkka kääntyi, sillä vuonna 1993 hän puolueensa CDU:n (Saksan kristillisdemokraattinen unioni) enemmistön mielipiteen vastaisesti tuki ehdotusta kolmannen polven maahanmuuttajille automaattisesti myönnettävästä kansalaisuudesta. Myöhemmin hän on myös todennut turkkilaismaahamuuttajien olleen suuressa merkityksessä saksalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa.