Faron yleissopimuksen voimaansaattamista pohjustava selvitys valmistui

[Lea Murto-Orava]

Faron puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä astui voimaan vuonna 2011. Sopimuksen on tähän mennessä vahvistanut 17 Euroopan neuvoston jäsenmaata. Suomessa Museovirasto ja Suomen Kotiseutuliitto ovat opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta laatineet taustaselvityksen sopimuksen voimaansaattamisen valmistelua varten. Taustaselvitys julkaistiin 29.5.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Faron sopimuksen voimaansaattamisen valmistelusta.

Faron puiteyleissopimus käsittelee sitä, miksi kulttuuriperintöä on vaalittava, keille se kuuluu ja miten sitä tulisi käyttää. Sopimus korostaa kulttuuriperintöä yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan voimavarana, sen monimuotoisuutta ja merkitystä kestävän taloudellisen kehityksen lähtökohtana. Se haastaa keskustelemaan kulttuuriperinnön merkityksestä sekä luo raamit kansalais- ja yhteisölähtöiselle kulttuuriperintöpolitiikalle.

Faron sopimus on laajin ja monipuolisin kansainvälinen kulttuuriperintösopimus. Kohdeluetteloita ei laadita, vaan sopimus korostaa merkityksiä, jotka ihmiset kulttuuriperinnölle antavat ja suhdetta, joka heillä esimerkiksi rakennuksiin, maisemiin, esineisiin, tarinoihin tai tapoihin on. Sopimuksen taustalla on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jossa sivistykselliset oikeudet sisältävät oikeuden kulttuuriperintöön. Se korostaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä yhteisenä ja arvokkaana pääomana.

Taustaselvityksessä kartoitettiin kulttuuriperintötyön kehittämistarpeita

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Faron yleissopimuksen voimaansaattamista edeltävän taustaselvitystyön Museovirastolle, joka toteutti sen yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa vuonna 2014. Selvityksessä kartoitettiin kulttuuriperintötyön kehittämistarpeita, joilla voidaan edistää Faron yleissopimuksen tavoitteiden toteutumista Suomessa. Selvitystyössä tavoiteltiin laajaa kansalaisten osallistumista. Se sisälsi mm. kaikille kansalaisille avoimen verkkokyselyn sekä keskustelutilaisuuksia. Myös sosiaalista mediaa hyödynnettiin hankkeessa.

Taustaselvitys kannustaa arvokeskusteluun kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kulttuuriperintötyön kehittämisen suunnista ja suosittelee, että Suomen eduskunta hyväksyisi Faron yleissopimuksen hallituksen esityksestä vuonna 2015. Sopimuksen voimaansaattaminen Suomessa vahvistaisi kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriperintötyöhön. Kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen lujittaa identiteettiä sekä lisää kulttuurien välistä vuorovaikutusta.

Taustaselvityksessä esitetään johtopäätöksiä sopimukseen liittymisen seurauksista sekä suosituksia toimintatavoista, jotka tukevat Faron yleissopimuksen viitoittamaa kestävää kulttuuriperintötyötä. Kestävän kulttuuriperintötyön ytimessä ovat kulttuuriperinnöstään huolehtivat yksilöt ja yhteisöt. Visio 2020 asettaa yhteiseksi tavoitteeksi entistä reilumman ja osallistuvamman kulttuuriperintötyön. Se kannustaa ja tukee kansalaisia hyödyntämään monialaista kulttuuriperintöämme sekä kantamaan yhteistä vastuuta sen jatkuvuudesta tuleville sukupolville. Tämä edellyttää, että kulttuuriperintöhallinnon toimintaa ja rakenteita kehitetään nykyistä avoimemmiksi ja mahdollistavammiksi.

Taustaselvitys Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa
”Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä” on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/File/2560/kohti-ke ... otyota.pdf

Lisätietoa Faron puiteyleissopimuksesta, sopimuksen ratifiointia valmistelleesta taustaselvityksestä ja sen tuloksista antavat Museovirastossa yli-intendentti Ulla Salmela, puh. 040 128 6251, ulla.salmela@nba.fi ja erikoistutkija Hannu Matikka, puh. 040 128 6273, hannu.matikka@nba.fi

Lisätietoja Faron puiteyleissopimuksen voimaan saattamisesta Suomessa antaa opetus- ja kulttuuriministeriössä ylitarkastaja Mirva Mattila, puh. 0295 3 30269, mirva.mattila@minedu.fi