Hämeen linnassa jatkuvat korjaustyöt tänäkin kesänä

[Lea Murto-Orava]

Hämeen linnan korjaustyömaa on herännyt taas kesän kynnyksellä eloon. Hämeen linna ympäristöineen muodostaa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jossa korjaustyöt kestävät useita vuosia ja niitä tehdään kesäaikoina. Tänä kesänä korjauksen kohteina ovat muun muassa vallihaudan kivimuurit.

Linnan vallihaudan korjaustyöt käynnistyivät tänä vuonna pohjatutkimuksilla. Myöhemmin kesällä tutkitaan vallihaudan aiemmin korjaamattomien muurien rakenteita, jolloin nähdään, miten alkuperäiset perustusrakenteet ovat säilyneet. Tutkimukset tehdään korjausten suunnittelua ja toteuttamista varten. Viime vuonna aloitettuja muurinkorotuksia jatketaan.

Tämän kesän työt ovat jatkoa vuonna 2013 aloitetuille vallihaudan kivimuurien kunnostukselle. Muurit ovat osin sortuneet, ja routa, vedenpinnan vaihtelut sekä puiden juuristot ovat vaurioittaneet niitä. Ongelmia aiheutuu myös ympäristöstä valuvista vesistä, jotka pahentavat muurien routavaurioita ja aiheuttavat eroosiota.

Korjaustöistä vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan Museoviraston kiinteistöt siirtyivät vuoden 2014 alussa. Hämeen linnan korjaustyöt tehdään yhteistyössä Museoviraston asiantuntijoiden kanssa. Kiinteistöjen siirryttyä Senaatti-kiinteistöjen hallintaan niiden korjausten rahoitustilanne parani merkittävästi, ja monia korjauksia on pystytty käynnistämään ripeään tahtiin. Tänä vuonna Hämeen linnassa tehdään korjauksia kahden urakoitsijan voimin ja apuna on myös Vanajan vankilan Ojoisten osaston vankeja.

Maanrakennustöitä ja muurinkorotuksia

Toukokuussa tehdyillä pohjatutkimuksilla saatiin tietoja kantavuudesta ja maakerroksista vallihaudan pohjoispuolella korjausten suunnittelua varten. Vallihaudan pohjoispuolelle rakennetaan sadevesijärjestelmät, jotta estetään routavauriot ja veden mukanaan kuljettamien maa-ainesten joutuminen toissavuonna puhdistettuun vallihautaan.

Vallihaudan pohjoispuolella on ollut 1800-luvun alussa valmistunut takaa avoin, kolmiomainen ulkovarustus eli ravelliini. Puretun ravelliinin perustusrakenteita ja sitä ympäröineen vallihaudan osia on voinut säilyä maan alla. Linnan pohjoispuolella on sijannut myös Hämeenlinnan kaupungin vanha asemakaava-alue. Kesällä tehtävät viemäröinnin kaivuutyöt tehdään arkeologin valvonnassa. Mikäli jotakin merkittävää löytyy, työt keskeytetään tutkimusten ajaksi.

Pohjoispuolen vallihaudan muurit ovat alimpia kiviä ja perustusrakenteita lukuun ottamatta rekonstruktio, joka on tehty 1980-luvulla tuhoutuneen osan tilalle vanhojen piirustusten ja säilyneiden, esiin kaivettujen vallihaudan rakenteiden avulla. Tällöin ympäröivät maa-alueet jäivät korkeammiksi kuin kivimuurin yläosa, minkä vuoksi eroosio kuluttaa jyrkkiä maaleikkauksia. Ongelma ratkaistaan korottamalla kivimuuria 1-2 kivikertaa sekä luiskaamalla maarakenteita loivemmiksi. Vastaavia korotustoimenpiteitä tehtiin viime vuonna myös vallihaudan kaakkoisosassa, jossa korotettiin 1980-luvulla uudelleenrakennettua ja ympäröivää maanpintaa matalammaksi jäänyttä muuria. Kaakkoisosan korotustyöt saatetaan loppuun tänä kesänä.

Turvallisuuden parantamiseksi pohjoispuolen vallihaudan viereen rakennetaan samanlainen aita kuin muualla vallihaudan vieressä jo on.

Vallihaudan alkuperäisiä rakenteita tutkitaan

Arkeologisia tutkimuksia tehdään myös vallihaudan lounaisosissa, missä korjataan sortunutta muuria purkamalla kivet ja latomalla ne uudelleen. Lisäksi teknisiä järjestelmiä varten rakennettu siltamainen kate uusitaan. Näiden töiden yhteydessä tutkitaan arkeologisin menetelmin muuriin liittyviä perustusrakenteita ja niiden kuntoa. Vallihauta on rakennettu hirsiperustusten ja puupaalujen varaan. Kivimuurien kuorikivien takana on kerroksittain kivilouhetta, luonnonkiviä ja risukimppuja. Tutkimusten perusteella voidaan suunnitella vallihaudan alkuperäisten ja vaurioituneiden muurien korjaamista ja määritellä vallihaudan vedenpinnan korkeus.

Bastionit ja vallihauta suojasivat keskiaikaista linnaa

Aseistuksen kehittyessä parannettiin keskiajalla rakennetun Hämeen linnan puolustusta bastionilinnoituksella. Puolustusjärjestelmä muodostui kulmikkaista, eteen työntyöntyvistä bastioneista ja niitä yhdistävistä välivalleista eli kurtiineista. Bastionien eteen rakennettiin ravelliini ja kaivettiin vallihauta. Monista muista Suomen linnoituksista poiketen Hämeen linnan vallihauta on vesivallihauta. Linnan viimeinen linnoitusvaihe käynnistyi vuonna 1777 ja päättyi 1813.

Linnan eteläosassa maavalleja tasattiin ja vallihaudan kaakkoisosan kulkua muutettiin 1870-luvun vaiheilla. Muutama vuosi myöhemmin myös pohjoisosan maavallit tasoitettiin ja vallihauta täytettiin. Nämä linnoituslaitteet rekonstruoitiin 1970- ja 1980-lukujen korjausten yhteydessä vallihaudan pohjoispuolella ollutta ravelliinia lukuun ottamatta.

Lisätietoja:

Työn rakennuttamisesta vastaavat Senaatti-kiinteistöt Länsi-Suomen alueen rakennuttajapäällikkö Timo Korhonen puh. 040 169 1896 sekä rakennuttajakonsultti Ville Varjo / Turkoosi 11 Oy puh. 0400 786 033.
Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehti Sanna Ihatsu / CasaCo Studio Oy, puh. 050 339 0840.
Urakoitsijoiden vastaavana työnjohtajina toimivat Jari Kaseva/ Kivityö Kaseva Oy, puh. 040 566 5906 sekä Jouni Soramäki/ IKJ-Rakennus Oy, puh 0400 415 044
Vankityön yhteyshenkilönä on Marjatta Kurri, Vanajan vankila, puh. 0500 647 691
Hankkeen tutkimus- ja dokumentointityöstä vastaavat Museoviraston tutkijat Päivi Hakanpää, puh. 040 128 6234 ja Janne Hymylä, puh. 040 128 6237.
Hämeenlinnan kaupungin yhteyshenkilönä on Susanna Lappalainen, puh. 03 621 2426.