Niina Siivikko
Viestit: 47
Liittynyt: 04.05.15 08:59
Paikkakunta: Turku

Egtvedin tyttö, Lundin piispa ja Bretagnen Louise de Quengo: ihmisjäännökset tutkimuskohteina

Egtvedin tyttö, Lundin piispa ja bretagnelainen aatelisnainen - lyhyen ajan sisällä on uutisoitu runsaasti uusista kiinnostavista tutkimustuloksista, joita on saatu tutkimalla vanhoja ihmisjäännöksiä. Tulosten ohella nousevat monelle mieleen myös kysymykset etiikasta. Tulisiko vanhojen vainajien olla vapaasti tieteellisen tutkimuksen kohteena?

Egtvedin tyttö matkusti Tanskaan kaukaa

Egtvedin tytön jäännökset löytyivät Tanskasta jo vuonna 1921. Pronssikaudella eläneen tytön yllättäviä vaiheita avanneen tuoreimman tutkimuksen tuloksista kerrottiin toukokuussa esimerkiksi Ylellä:
Sekä hänestä ja hänen hautavaatteistaan ja taljasta että lapsivainajasta otetut näytteet viittaavat vahvasti siihen, että he olivat tulleet Schwartzwaldista, nykyisestä Lounais-Saksasta, ja elämä Egtvedissä oli jäänyt lyhyeksi. Erityisen yksiselitteisesti Schwartzwaldin puolesta puhuu villa, josta tytön vaatteet oli tehty.

Tanskan kansallismuseon ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijan Karin Margarita Frein mukaan isotooppitutkimus osoittaa, että tyttö asui lähellä kotiseutuaan vielä 13–15 kuukautta ennen kuolemaansa. Sitten hän muutti jonnekin muualle, strontiumin perusteella hyvinkin Jyllantiin, mutta palasi sitten kotiinsa vielä noin puoleksi vuodeksi. Viimeisen matkansa Egtvediin hän kulki vain kuukautta ennen kuolemaansa, Frei kertoo.
Tarkempi tutkimus on luettavissa Scientific Reports -julkaisussa. Tanskan kansallismuseon sivuilla taas voi hautalöytöä tutkia suurennuslasin kanssa. Tytön vaiheista on koonnut suomeksi yhteenvedon myös Kalmistopiiri.


Nationalmuseet: Kvindegrav fra Egtved

Kohteina myös aatelisnainen ja piispa 1600-luvulta


Egtvedin tytön lisäksi on viime aikoina uutisoitu myös muista tutkimuskohteina olleista, erityisen hyvin säilyneistä vainajista. Kesäkuun alussa kerrottiin ranskalaisesta aatelisnaisesta Louise de Quengosta, jonka jäännöksille suoritettiin muun muassa ruumiinavaus. Ruotsissa taas on tutkittu 1600-luvulla kuolleen Lundin piispan Peder Winstrupin jäännöksiä ja huomattu yllättäen, että piispan arkussa haudattiin myös 5-6 kuukauden ikäinen sikiö. Tutkimuksissa on saatu selvitettyä myös runsaasti muuta tietoa esimerkiksi piispan terveydentilasta.
Lundin yliopiston sivuilta löytyy tutkimuksista ja tuloksista video:


Mitä saa tutkia ja miten?


Ihmisjäännösten käsittelyn etiikkaa ja niihin liittyvää hienotunteisuutta pohti vastikään Kalmistopiirin blogikirjoituksessaan FM Ulla Moilanen:
Henkilökohtaisesti ymmärrän varovaisuuden sellaisten hautausten kohdalla, joihin liittyy arkoja poliittisia kysymyksiä, mutta yleisesti ottaen arkeologisen tutkimuksen kieltäminen, salaaminen ja ylivarovaisuus aiheuttavat mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihmisjäännöksiä on kohdeltava arvokkaasti ja kunnioittavasti, mutta tutkimus, julkisuus ja tiedottaminen eivät välttämättä ole näiden vastakohtia. Tiedotuksen ja julkisuuden hyvää tapaa on sen sijaan asianmukaista pohtia. Hyvän tutkimuskäytännön noudattaminen sisältää tuotetun tutkimustiedon käsittelyn ja julkaisun. Koska arkeologiset ihmisjäännökset edustavat yhteistä menneisyyttämme, on mielestäni kaikilla oikeus hautatutkimuksesta saatavaan tietoon ja informaatioon.
Samaa aihetta sivuten kirjoitti myös Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kolumnissaan "Onko kuolleilla ihmisoikeuksia?", jossa hän käsitteli ennen kaikkea sitä, missä määrin kuolleilla on yksityisyyttä arkaluonteisia asioita käsitellessä.
Historioitsijalla on lähtökohtaisesti valta valita kohteensa ja valta päättää, kuka menneisyydestä muistetaan. Hänellä on myös valta päättää, miten tutkittavan henkilön elämä esitetään.

Kuolleiden ihmisten kohdalla tutkimuseettiset kysymykset liittyvät erityisesti siihen, kuinka asioista ja ihmisistä kirjoitetaan. Historiantutkijan tulee siksi aina tiedostaa aineistonsa käyttöön liittyvät eettiset haasteet ja pyrkiä kohtelemaan tutkittaviaan kunnioittavasti ja tehdä heille oikeutta ajasta tai aikakaudesta riippumatta.
Sekä Louise de Quengo että Peder Winstrup haudataan uudelleen tutkimusten jälkeen.

* Yle: Tutkimus: Pronssikauden nuori vainaja taittoi pitkän matkan Saksasta Tanskaan (Anniina Wallius/22.5.2015)
* Scientific Reports: Tracing the dynamic life story of a Bronze Age Female
* Nationalmuseet: Kvindegrav fra Egtved
* Kalmistopiiri: Tanskan pronssikautinen ”Egtvedin tyttö” oli kotoisin kaukaa (21.5.2015)
* Agricola: Poikkeuksellisen hyvin säilynyt 1600-luvun vainaja löydettiin Ranskassa
* HS: Ruotsalaisen muumiopiispan arkusta löytyi sikiön jäänteet (Matti Koskinen/21.6.2015)
* Lundin yliopisto: Mummified bishop is a unique time capsule from the 17th century
* TS: Onko kuolleilla ihmisoikeuksia? (Kirsi Vainio-Korhonen/26.5.2015)
* Kalmistopiiri: Ihmisluut ja etiikka: Milloin yksilö muuttuu tutkimusaineistoksi? (Ulla Moilanen/1.6.2015)

Kaisa Kylakoski
Viestit: 591
Liittynyt: 01.12.05 07:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Egtvedin tyttö, Lundin piispa ja Bretagnen Louise de Quengo: ihmisjäännökset tutkimuskohteina

Aihe oli pinnalla myös viime vuoden alussa, jolloin Kuriositeettikabi.net 1/2014 sisälsi useita artikkeleja teemasta. Samoihin aikoihin ilmestyi myös Sofia Paasikiven artikkeli Ihmisjäännösten ja hautaesineiden vaihtoehtoiset esittämistavat museoissa Kalmistopiirissä.

Niina Siivikko
Viestit: 47
Liittynyt: 04.05.15 08:59
Paikkakunta: Turku

Re: Egtvedin tyttö, Lundin piispa ja Bretagnen Louise de Quengo: ihmisjäännökset tutkimuskohteina

Kaisa Kyläkoski kirjoitti:Aihe oli pinnalla myös viime vuoden alussa, jolloin Kuriositeettikabi.net 1/2014 sisälsi useita artikkeleja teemasta. Samoihin aikoihin ilmestyi myös Sofia Paasikiven artikkeli Ihmisjäännösten ja hautaesineiden vaihtoehtoiset esittämistavat museoissa Kalmistopiirissä.
Kiinnostavia lisäyksiä, kiitos paljon!

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”