Sivu 1/1

Museojäänmurtaja Tarmo hinataan Kotkasta Helsinkiin kunnostettavaksi

Lähetetty: 25.11.16 14:04
Kirjoittaja Lea Murto-Orava
Suomen jäänmurtajalaivaston ikäkuningas, höyrykäyttöinen museojäänmurtaja Tarmo pääsee vihdoin telakalle. Alus hinataan kunnostettavaksi Suomenlinnan telakalle Helsinkiin. Mikäli sää sallii, hinaus tapahtuu ensi viikon (vko 48) alussa. Keväällä 2017 museovieraiden ja höyrylaivaharrastajien lemmikki Tarmo palaa Merikeskus Vellamon laituriin museolaivaksi ja juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea.

Jäänmurtaja Tarmo on kansainvälisestikin arvokas, Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluva alus. Se rakennettiin Englannissa vuonna 1907 ja se oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti eli jäi eläkkeelle 63 vuotiaana. Tarmo oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja. Avovedessä Tarmon kulkunopeus oli 13 solmua, ja se pystyi etenemään noin 80 cm paksun kiintojään läpi. Vaikeammissa jääoloissa alus kulki tekemällä syöksyjä jäätä vastaan. Kulkua jäissä helpotti 1900-luvun alun uutuus, keulapotkuri.

Tarmon historia sisältää arkista, mutta Suomen tuonnille ja viennille elintärkeää jäänmurtamista, sekä värikkäitä ja vaarallisiakin vaiheita Suomen itsenäistymisen ja toisen maailmansodan aikana.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämerenlaivastossa ja avusti sota-aluksia sekä sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917, ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun. Talvisodassa jäänmurtajat aseistettiin ja ne olivat puolustusvoimien hallinnassa. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa. Jatkosodan aikana Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn "Nordwind"-harhautusoperaatioon. Viimeiset vuotensa Tarmo oli käytössä "Apu"-nimisenä. Sen viimeinen jäänmurtovuosi oli 1970.

Suomen tärkeimpien museolaivojen ylläpito nähtiin 1980-luvulla mahdolliseksi sijoittamalla ne hajautetusti keskeisiin merenkulkukaupunkeihin. Tässä yhteydessä valtio rahoitti vuosina 1990-1992 Tarmon kunnostuksen museolaivaksi. Kesästä 2008 lähtien se on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon näyttelyitä.

Tarmo on jo useita vuosia kaivannut kipeästi määräaikaistelakointia laivan rungon vedenalaisen osan huoltoa varten. Samassa yhteydessä huolletaan kansirakenteita ja takilaa sekä uudistetaan teknisiä järjestelmiä. Vuonna 2015 eduskunta myönsi neljännessä lisätalousarviossaan Tarmon telakointiin ja kunnostukseen 950 000 euroa.

Alusta on viime kuukaudet valmisteltu telakointia varten ja nyt ollaan niin pitkällä, että heti, kun sää sallii, Tarmo hinataan Helsinkiin, Suomenlinnan telakalle, jossa Alfons Håkans Oy kunnostaa sen. Aluksen rungon kunto tarkastetaan mm. mittaamalla runkolevyjen paksuus. Myös huonokuntoisia teräsrakenteisia kaaria ja pohjatukkeja uusitaan ja korjataan. Kunnostuksen jälkeen Tarmo palaa Kotkaan kelluvaksi museolaivaksi juhlimaan osaltaan Suomen 100-vuotisjuhlia. Kunnostustöiden arvioidaan valmistuvan keväällä 2017.

Lisätietoja antavat:

Telakoinnista
yli-intendentti Ilari Kurri, puh. 0295 33 6231, ilari.kurri@museovirasto.fi
vene-ja laivamestari Juha Puustinen, puh. 0295 33 6492, juha.puustinen@kansallismuseo.fi
telakan johtaja Tero Hänninen, puh 0400 521682, tero.hanninen@alfonshakans.fi

Tarmon irtaimistosta ja esineistä
intendentti Timo-Tapani Kunttu, puh. 0295 33 6488, timo.kunttu@kansallismuseo.fi