Sivu 1/1

@RCHIVUM 26-2005: HUOLI TIETEEN INFRASTRUKTUUREISTA

Lähetetty: 19.12.05 10:02
Kirjoittaja Tapio Onnela
@RCHIVUM 26-2005: HUOLI TIETEEN INFRASTRUKTUUREISTA SUOMESSA

"Tieteen infrastruktuurien systemaattisesta rakentamisesta ja ylläpitämisestä ei ole erityisesti kannettu huolta eivätkä tutkijat juuri ole vaivautuneet visioimaan sitä, miten tutkimuksen keskeisiä aineistoja tulisi kerätä ja miten niiden käytettävyyttä voitaisiin parantaa, jotta tieteellistä tutkimusta voitaisiin tehdä mahdollisimman sujuvasti ja tehokkaasti", kirjoittaa arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva tuoreessa Tieteessä tapahtuu -julkaisussa (8/2005). Nuortevan puheenvuoro on kommentti opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppisen kesäkuussa 2005 esittämiin arvioihin Suomen tieteen infrastruktuureista.

Arkistot ovat tutkimuksen perusinfrastruktuuria. Nuortevan mukaan tutkijat ovat hämmästyttävän heikosti tiedostaneet arkistolaitoksen johdolla tehtävän julkishallinnon asiakirjojen seulontatoiminnan tavoitteet ja tulokset: vain noin 15 prosenttia esim. valtionhallinnon aineistoista säilytetään pysyvästi tutkimuksen tarpeisiin.

Nuortevan mukaan hyvin harvoin kuulee kysyttävän perusteita sille, miksi joitakin aineistoja ei ole enää saatavilla, kun ne on arkistolaitoksin päätöksin hävitetty. Tutkijat ottavat lopputuloksen annettuna; näyttää siltä, että tutkittavaa riittää heille yllin kyllin arkistolaitoksen talteen ottamissakin aineistoissa. Tutkijayhteisöillä ei ole tässä seulonnan nykykäytännössä vaikuttajaroolia: virkamiehet tekevät säilyttämisratkaisut tavoitteenaan varata tutkimukselle mahdollisuus muodostaa luotettava, monipuolinen ja syvällinen kuva eri aikakausien suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen eri toimijoista. Nuorteva viittaa arkistotieteen opetuksen käynnistymiseen Tampereen yliopistossa sekä arkistotieteen ja sen lähitieteiden tutkijakoulutuksen riittämättömään panostukseen yleensä. Tässä suhteessa Suomi on Nuortevan mukaan selvästi jäljessä mm. pohjoismaisesta kehityksestä.

Esimerkkinä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuurien ontuvasta suunnittelusta Nuorteva esittää Venäjän arkistoaineistojen jäljentämishankkeet, jotka Suomen osalta ovat jääneet mitättömiksi määrärahojen puutteen vuoksi. Yhdysvallat ja monet eurooppalaiset valtiot rahoittivat 1990-luvulla suuria mikrokuvausprojekteja Venäjän arkistoissa. Suomalaisten tutkijoiden ulottuville on saatu vain mitättömät 335 mikrofilmirullaa, vaikka Suomella on ollut historiansa aikana läheinen suhde itänaapuriin ja tutkittavaa arkistoaineistoa rajan takana olisi siten runsaasti.

Venäjän arkistoista hankitut mikrofilmit ja kopiot ovat päätyneet yksittäisten tutkijoiden ja tutkimushankkeiden haltuun tai historianlaitoksiin ilman, että niitä olisivat päässeet yleisesti hyödyntämään muut tutkimusprojektit ja tutkijat. Toisaalta Venäjän arkistoista hankitut aineistot ovat usein suppeita valikoimia suurista arkistokonaisuuksista, mikä heikentää niiden käytettävyyttä muissa tutkimushankkeissa.

Nuortevan mukaan Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat voisivat vastedes edellyttää tutkimushankkeilta selvitykset siitä, millaisia aineistoja ne aikovat hankkia ja mitä näille aineistoille on tarkoitus tehdä tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Jäljenteiden hankkiminen olisi nopeampaa, mikäli tutkimushankkeet olisivat yhteistyössä Suomen arkistolaitoksen kanssa. Viimeksi mainittu voisi myös ottaa vastaan julkisin varoin tutkimushankkeille kerätyt aineistot, jolloin niiden jatkokäyttö voitaisiin turvata nykyistä paremmin.

Tietolähteenä:

"Tieteen horjuvat infrastruktuurit", Jussi Nuorteva, Tieteessä tapahtuu 8/2005. http://www.tieteessatapahtuu.fi/0805/sisalto.htm

Markku Leppänen Ylitarkastaja