Olli Puhakka
Viestit: 5
Liittynyt: 21.04.08 14:45

Suomen sodasta Tukholman Armémuseumissa: näyttely ja blogi

Kuva
Suomen sodasta Tukholman Armémuseumissa: näyttely ja blogi

Ruotsin viimeinen suuri sota 1808-1809. Kansallinen katastrofi. Näyttely Suomen sodasta Tukholman Armemuseumissa avoinna joulukuuhun 2008. Blogi Ruotsi-Suomi suhteista.

Kaksisataa vuotta on kulunut siitä kun Ruotsi viimeksi osallistui suurempaan sotaan ja siitä kun valtakunta jakautui kahtia Ruotsi menettäessä Suomen Venäjälle. Asia on huomioitu muun muassa joulukuussa avatulla näyttelyllä Tukholman Armémuseumissa.

Näyttelyn painopiste on pitkälti sodan taustojen kuvaamisessa ja sen kytkennöistä aikansa eurooppalaiseen suurpolitiikkaan esimerkiksi Napoleonin sotiin. Lisäksi näytteillä on runsaasti sotaan liittyvää, myös taistelukentiltä löydettyä esineistöä, sekä Haminan rauhan alkuperäinen pöytäkirja.

Näyttelyn kuvaus kuvaus sodan kulusta on kaunistelematon; sota oli huonosti johdettu ja armeija vajavaisesti varustettu; apujoukkoja Suomeen lähetettiin varsin kitsaasti. Lopullinen tappio tuli kuin tilattuna. Näyttely kuvaa myös perusteellisesti taustoja siitä miksi ja miten Suomi aikanaan tuli liitetyksi Ruotsiin, joka on aika pitkälle kuvaus emämaa-siirtomaa suhteesta. Samalla näyttely tuo realistisesti esille myös ne lukemattomat aikaisemmat sodat Venäjää vastaan joihin Ruotsi ja Suomi sen mukana osallistuivat ja ne kärsimykset joita ne aiheuttivat. Sotaan osallistuneitten hengissä selviämismahdollisuudet olivat käytännöllisesti katsoen olemattomat.

Suomalaistaustaista näyttelyvierasta jää hiukan vaivaamaan se, että kuvaus siitä mitä Suomessa tapahtui sodan jälkeen, sen tultua liitetyksi Venäjään jää puutteelliseksi. Näyttelytekstissä mainitaan lyhyesti vain, että Suomessa tapahtui edistystä. Esimerkiksi Pietarin läheisyys tarjosi uusia mahdollisuuksia talouselämälle ja maa oli hyvin pitkälle autonominen. Näyttelytekstissä todetaan kuitenkin loppukaneettina ällistyttävästi, että ”edelleen kiistellään siitä oliko tämä myönteistä tai kielteistä”. Näyttelyvieras ei voi välttyä ajatukselta, että Ruotsissa, entisessä ”suurvallassa”, tuntuu olevan vieläkin hieman vaikea asia myöntää, että kohtuullisen valistuneitten tsaarien alamaisuus oli kenties sittenkin parempi vaihtoehto Suomelle ja suomalaisille kuin ”vähälahjaisten, sotahullujen” Ruotsin kuninkaitten.

Ruotsin osalta näyttely toteaa, että lopputulos oli ainakin alkuvaiheessa kansallinen katastrofi mutta pidemmällä tähtäimellä Ruotsi hyötyi pitkästä rauhan ajasta, kun sillä oli alituisen sotimisen sijaan mahdollisuus keskittyä taloutensa ja parlamentaarisen demokratiansa kehittämiseen.

Näyttelyn yhteydessä on avattu myös blogi SverigeFinland.se http://www.sverigefinland.se/ jossa käsitellään historianäkökulmasta ruotsalais-suomalaisia kysymyksiä. Viimeksi blogissa kirjoittaa Jonas Nordin: Hellre indifferens och historisk okunskap än stormaktsdrömmerier (17.4. 2008)
Armémuseon näyttely on esillä joulukuuhun 2008 saakka. Armémuseum löytyy aivan Tukholman keskustan tuntumasta Dramaten-teatterin takaa. Myös museon pysyvät näyttelyt ovat kiinnostavia ja antavat mielenkiintoisen ja kattavan kuvan Ruotsin vuosisatojen aikana käymistä sodista.

Kuva
Kuva Armémuseon näyttelystä

Olli Puhakka, Tukholma

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Ruotsin viimeinen suuri sota 1808 - 1809

Tuon viimeisen Ruotsin suuren sodan 1808 - 1809 aloitti Venäjä.

Onhan noita sotahulluja kuninkaita maailmassa riittänyt,
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars
Suomen sodan jälkeenkin "vähälahjaisten" Tsaarienkien joukossa:
Persian sodat 1804 - 1813, 1828 - 1829
Sodat Turkkia vastaan 1806-1812, 1828-1829, 1877-1878,1914-1917
Puolan sota 1830 - 1831, Keski- Aasian valloitus 1860 - 1873

Krimin = Ålandin sodalla 1854 - 1856 oli jo merkitystä autonomisen Suomenkin rannikoilla ja Ahvenanmaa on edelleenkin demilitarisoitu.

Japanin sodalla 1905 - 1906 oli vielä suurempi merkitys Suomessakin,
1905 vallankumous ja Venäjän Itämeren laivasto höyrysi Tsutshimaan tuhoutumaan yhtä sotalaivaa lukuunottamatta.
Tsaari- Venäjä ei kyennyt riittävän nopeasti rakentamaan uusia sotalaivoja ja
Suomessakin oli aloitettava ns. vallityöt - joilla oli suuri merkitys 1917.

Krepost- Sveaborg rakennettiin suurin piirtein H:gin kehä I:n tienoille ja
Suomenlahden saarten rannikkotykistö suojasi vielä 1939 Talvisodassakin.
Pienempiä vallitöitä tehtiin joka puolella Suomea, rakennettiin Jäämerentietä ja oltiin rakentamassa Muurmannin rataakin.
Venäjä tarvitsi ensimmäisessä maailmansodassakin läntistä sotamateriaaliapua.

Ensimmäisen maailmansodan aikana autonominen Suomi joutui maksamaan "sotaveroa" Venäjälle, - koska ei asevelvollisuutta -
mutta
sotateollisuustöiden (kuten linnoittamistöidenkin) loppumisella oli suuri merkitys 1917 - 1918 tapahtumissa.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Uudet historia-aiheiset mediat”