Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Väitös: Papit kutoivat jatkosodan osaksi raamatullista pelastusdraamaa


Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukan kokoelma Sotilaspappi kenttäjumalanpalvelusta pitämässä sota-aikana (v.1940-44)

Väitös: The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric
Perjantai 05. lokakuuta 2012, 12.00
Paikka: Seminaarinmäki, Päärakennus, sali C5, Jyväkylän yliopisto

YTM Jouni Tillin valtio-opin väitöskirjan ”The Continuation War as a Metanoic Moment. A Burkean Reading of Lutheran Hierocratic Rhetoric” (Jatkosota metanoian momenttina. Burkelainen luenta luterilaisen papiston retoriikasta) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Clarke Rountree (University of Alabama) ja kustoksena professori Mika Ojakangas (Jyväskylän yliopisto).

Tilli tarkasteli suomalaisten luterilaisten pappien toimintaa retoriikan näkökulmasta. Tilli nostaa jatkosodasta esiin aiheen, josta ei tätä ennen ole systemaattista tutkimusta. Hän huomasi, että papillinen retoriikka oli tiukasti sidoksissa valtion sotapolitiikkaan. Jatkosodan luonteen vaihtuminen hyökkäyssodasta asemasodaksi ja lopulta lähes paniikinomaiseksi vetäytymiseksi kudottiin osaksi raamatullista draamaa, eikä valtion, kirkon tai papiston ratkaisuja ja auktoriteettia näin ollen ollut tarpeen kyseenalaistaa.

- Toisaalta papit eivät lopulta olleet pelkkä valtion propagandan äänitorvi, vaan he rakensivat vakaumuksensa pohjalta systemaattisen tulkinnan Suomen jatkosodasta, Tilli toteaa.

Tillin mukaan eettisesti merkittävä seuraus oli, että papisto ja luterilainen kirkko siunasivat väkivallan, koska sodalle oli löydettävissä uskonnollinen oikeutus esimerkiksi pyhän sodan ja ristiretken avulla.
Jatkosota ja papillinen valta

Papin valta perustuu yksilön sielun ”hallinnointiin”. Hän kykenee tarkastelemaan uskovan mielen ja sielun sisältöä suhteessa perimmäisiin kysymyksiin. Yhtä aikaa identiteetin kanssa muodostuu sekä oikeaan oppiin että pappiin perustuva tottelemissuhde. Papillisen vallan päämäärä onkin yksilön harjoittama itsen kontrollointi ja mielen perinpohjainen muutos, metanoia, siihen nojaten, miten saarnassa ja sielunhoidossa tähän johdatetaan.
Tilli käyttää käsitettä luterilainen metanoian politiikka kuvaamaan tilannetta, jossa pastoraalinen valta nivoutuu nationalistisiin tai valtion ajamiin päämääriin tilanteissa, joissa olemassa oleva poliittinen järjestys on uhattuna esimerkiksi juuri sodan vuoksi. Tällöin yksilön uskonnollinen identiteetti kudotaan osaksi valtion, isänmaan tai kansakunnan identiteettiä. Saarna ja sielunhoito puolestaan tukevat esimerkiksi juuri valtion auktoriteettia.
Pyhästä sodasta ja ristiretkestä kohti jeremiadia ja ”Jumalan koulua”

Papiston retoriikasta on luettavissa kuusi niin sanottua typosta, uskonnollisten ja raamatullisten analogioiden selittämää toimintaohjetta: apokalypsi, pyhä sota ja ristiretki, valittu kansa ja missio, jeremiadi, sisäinen kamppailu sekä totteleminen ja mortifikaatio. Sodan alussa Suomi oli osa lopunaikojen taistelua, pyhää sotaa ja ristiretkiä, jota kävivät Kristuksen sotilaat Jumalan itsensä oikeuttamana ja johtamina ”ikuista vihollista” vastaan. Bolshevismi symboloi sekä primitiivistä kaaosta että raamatullista pahan huipentumaa. Kristillisen Euroopan pelastamisen lisäksi Suomen, Pohjolan valitun kansan, missioon kuului myös Suur-Suomen luominen.

Alkuvuonna 1943 papiston retorinen fokus siirtyi jeremiadiin, valitusvirteen. Jeremiadin avulla oli mahdollista keskittyä sekä yksittäisten sotilaiden ja kotirintaman naisten syntisyyteen että yleiskansalliseen moraalikatoon. Erityisesti Paavalin teologiaan nojaten kerrottiin, miten jokaisen yksilön sisällä käytävä kamppailu paholaista vastaan tulisi ratkaisemaan myös jatkosodan lopputuloksen. Kevääseen ja kesään 1944 tultaessa vaatimukset uskonnollisesta suhtautumisesta esivaltaan kiihtyivät. Tällä tavoin papisto pyrki reagoimaan tilanteeseen, jossa kurittomuus ja sotilaskarkuruus olivat lisääntyneet huomattavasti.

Syksyllä 1944 Moskovan välirauhan myötä tapahtui jälleen retorinen siirtymä. Suomi oli nyt kollektiivisesti ja ansaitusti joutunut vaeltamaan polttavassa erämaassa. Kansakunta oli laitettu Jumalan kouluun tottelemattomuutensa vuoksi, ja suomalaisten tulikin olla kiitollisia, ettei heitä ollut tuhottu kokonaan. Radikaali mielenmuutos oli looginen suhteessa tuolloiseen poliittiseen tilanteeseen. Tällä tavoin luterilainen metanoian politiikka seurasi notkeasti valtiotason poliittisia muutoksia.

Lisätietoja: Tässä pari katkelmaa Jouni Tillin haastattelusta Ylen Keski-Suomessa:
YTM Jouni Tillin väitöstukimus näyttää suomalaisen papiston retoriikan kaaren jatkosodan alusta sen loppuun. Kaaren voi katsoa alkavan marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä kesäkuussa 1941. Siinä Mannerheim kutsuu sotilaita pyhään sotaan ja ristiretkelle kansakunnan vihollista vastaan.

- Sanavalinnoilla on juurensa Hitlerin retoriikkaan ja Saksan retoriikkaan. Siihen nojattiin, sitä hyödynnettiin paljon, ja siitä lähti sodan kattava retoristen valintojen ketju, Tilli sanoo.

Mannerheimin päiväkäskyn sanavalintoja hyödynnettiin esimerkiksi näin:

Nykyinen sotamme on saanut ristiretken luonteen. […] Neuvostoliiton johtajien synnit huutavat taivaaseen asti (Ilmestyskirja 18:5). Näin ollen sotamme on aito ristiretki pakanoita ja Jumalan vihollisia vastaan, siksi me suomalaiset voimme huutaa ’Jumala tahtoo!’ Jumala tahtoo tehdä Suomen suureksi ja vapauttaa Karjalan painajaisesta, joka on vainonnut maatamme.” - Rovasti Rolf Tiivola Koti ja kasarmi -lehti heinäkuussa 1941

- Jo hieman ennen Stalingradia papisto otti käyttöön jeremiadin eli valitusvirren. Sillä voitiin osoittaa syyllisyys epäonnistumisesta sotilaiden ja kansalaisten moraalittomuuteen. Paavaliin nojaten kerrottiin miten jokaisen yksilön sisällä käytävä kamppailu paholaista vastaan tulisi ratkaisemaan myös jatkosodan lopputuloksen. Kansalaiset jäivät vajaiksi Kristuksen sotilaitten siveellisyyden ja puhtauden normista, Tilli toteaa.
...
Loppuvuodesta 1941 näytti vieltä selvältä, että Suomi onnistuu täydellisesti Jumalan antamien kahden tehtävän toteuttamisessa. Eli oli kristillisen Euroopan puolustaminen bolsevismilta, ja toinen oli Suur-Suomi, hän jatkaa.

Lue koko haastattelu: Jatkosota - hävitty pyhä sota (Yle Keski-Suomi, Antti Seppälä)
Lähteet: Jyväskylän yliopiston väitöstiedote, Ylen uutinen: Jatkosota - hävitty pyhä sota (Yle Keski-Suomi, Antti Seppälä)

Palaa sivulle “Uudet historia-aiheiset mediat”