TAHITIn
syyskuun 2013 numero on kaksoisnumero, jonka myötä vastaavan
päätoimittajan tehtävä siirtyy Elina Räsäselle. TAHITI kiittää Johanna
Vakkaria, joka toimi lehden vastaavana päätoimittajana kaksi vuotta ja
jota ilman TAHITI-verkkolehteä ei olisi olemassa.
Elina Räsänen pohtii pääkirjoituksessaan kieliä ja melankoliaa
taidehistorian kirjoittamiseen vaikuttavina tekijöinä.
Syyskuun numeron tieteellisenä artikkelina julkaistaan Annika
Waenerbergin Pelkistäviä näkökulmia taidehistorian ja
taiteentutkimuksen visuaaliseen analyysiin. Se on johdanto visuaalista
analyysiä käsittelevään artikkelisarjaan, jota Waenerberg on
lupautunut jatkamaan TAHITIn tulevissa numeroissa.
Kentältä ja arkistosta -osiossa julkaistaan viisi kirjoitusta:
Maria-Hirvi Ijäksen Attitydernas form – utställningen som
konsthistorisk entitet käsittelee Venetsiaan uudelleen pystytettyä
Harald Szeemannin Kunsthalle Berniin vuonna 1969 toteuttamaa
näyttelyä. Johanna Björkman kirjoittaa kokemuksistaan Tukholman
Kungliga Konsthögskolanin restaureringskonst -opinnoissa lukuvuonna
2012–2013, jolloin teemana oli Modernism at Risk. Sue
Cedercreutz-Suhonen on selvittänyt Helene Schjerfbeckin mallin
henkilöllisyyttä kirjoituksessaan Marina de Heyden – Helene
Schjerfbecks modell 1917 och 1918. Teppo Jokinen kertoo Caspar David
Friedrichin merkkiteosten konservoinnista, joka on parhaillaan
käynnissä Berliinin Alte Nationalgaleriessa. Leena Svinhufvud
kirjoittaa Art Deco ja taiteet -näyttelystä, joka oli esillä Amos
Andersonin taidemuseossa keväällä ja kesällä 2013 ja jossa
Taidehistorian seura vieraili kevätkokouksensa yhteydessä.
Väitöskirja-arvioita julkaistaan kaksi. Taina Syrjämaa arvioi
Hanna-Leena Paloposken väitöskirjan Taidenäyttelyt Suomen ja Italian
julkisissa kuvataidesuhteissa 1920-luvulta toisen maailmansodan loppuun.
Petja Hovinheimon arvio Jukka Relaksen väitöskirjasta Valta, tyyli ja
tila – Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837–1940
yhdistää väitöskirjan tematiikkaan siihen liittyviä ajankohtaisia
aiheita. Petja Hovinheimo ei kuitenkaan ehtinyt nähdä kirjoitustaan
julkaistuna. Hän menehtyi tapaturmaisesti 7.9.–8.9.2013 välisenä yönä.
Hovinheimo oli Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineen
jatko-opiskelija, ja hän oli valmistelemassa väitöskirjaa
historiamaalauksesta Suomen autonomian aikana. Petja Hovinheimo
tunnettiin harvinaisen laaja-alaisena kulttuurin monitaitajana. Hän
myös jakoi auliisti tietojaan, taitojaan ja apuaan ja oli näin ollen
taidehistorian kentässä korvaamaton toimija. Petja Hovinheimon
elämäniloinen energisyys ja empaattinen sosiaalisuus olivat
psykologinen voimavara, jonka positiivinen vaikutus säteili laajalti
hänen ympäristöönsä.
Väitökset-osiossa julkaistaan myös kaksi lektiota: Anna
Hjorth-Röntysen Myy hyvässä seurassa: Sosiaalinen pääoma strategisena
välineenä taidehuutokaupoissa ja Antti Valliuksen Kuvien maaseutu -
Maaseutumaisemakuvaston luomat mielikuvat suomalaisesta
maaseutukulttuurista.
Fred Anderssonin kirja-arvio Mellan den flygande Engels och van Goghs
gamla skor – ”Totalitär” konst i aktuell forskning käsittelee Aarhusin
yliopiston julkaisemaa antologiaa Totalitarian Art and Modernity.
Molemmat kolumnistimme, Riitta Nikula ja Asko Mäkelä kirjoittavat myös
syyskuun numerossa. Riitta Nikula pohtii puurakentamista ja puun
olemusta materiaalina ja Asko Mäkelä Guggenheimin taidemuseohanketta
taidehistorioitsijoiden kannalta.
Toimituskunnassa on vastaavan päätoimittajan lisäksi toinenkin uusi
jäsen, Marie-Sofie Lundström, joka tuli TAHITIn perustamisesta asti
toimituskuntaan kuuluneen Heidi Pfäfflin tilalle.
Tämä Tahiti-lehden numero omistetaan Petja Hovinheimon muistolle.
Pinja Metsäranta
Sihteeri / Päätoimittaja
Taidehistorian seura ry / TAHITI - Taidehistoria tieteenä
