Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisussa kerrotaan Koneen säätiön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jonka hypoteesina on, että Suomenlahdella tapahtuneet haaksirikot olivat 1700-luvulla huomattava piristysruiske Helsingin liike-elämälle.
1700-luvulla Ruotsin kruunun alaisuudessa toimineet yksityiset sukellus- ja pelastuskomppaniat tulivat apuun laivojen haaksirikkoutuessa, mutta ottivat samalla haltuunsa laivojen arvokasta lastia ja itse aluksiakin.
Pelastuskomppanioiden taloudellista merkitystä Suomessa tutkitaan vuoden alussa alkaneessa, Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa. Työryhmää vetää dosentti Mikko Huhtamies. Ryhmään kuuluvat lisäksi tohtorikoulutettava Juha-Matti Granqvist ja filosofian kandidaatti Katja Tikka, joka on pian jättämässä aiheesta tekemänsä pro gradu -työn.
– Pikaisesti katsoen toiminta on ollut kannattavampaa kuin esimerkiksi sahan pyörittäminen Helsingissä. Hyvinä vuosina pelastustoiminta tuotti tuhansia kuparitaalereita, kertoo Huhtamies.
...
Tutkijoiden hypoteesina on, että Helsingin liike-elämä hyötyi sukelluskomppaniasta merkittävästi.
– Helsingin porvarit saivat itselleen lastia ja kokonaisia laivoja. Sitä ei vielä tiedetä, jakautuiko hyöty tasaisesti kaikkien Helsingin kauppiaiden kesken vai oliko muutamia kauppiaita, jotka erikoistuivat tekemään bisnestä haaksirikkotavaroilla. Tämä toivottavasti selviää, kun päästään penkomaan huutokauppapöytäkirjoja, kertoo Juha-Matti Granqvist.
Lue koko artikkeli:
Pelastamisen ja ryöväyksen rajamailla Elias Krohn,
Humanistilehti, 8.5.2014
