Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Tutkimushanke paneutuu reformaation jälkeisen ajan kulttuuriseen muutokseen Itämeren alueella


Kuva: A generall mappe of Scandinavia, where are the estates and kingdomes of Danemark, Norway and Sweden, 1669. Ilmestyi vuonna 1670 atlaksessa: A geographical description of the four parts of the world. N. Sanson. Kansalliskirjasto Finna.

Millaisia vaikutteita kalevalainen runous sai aikakauden hengellisistä teksteistä tai valtakunnan oppineiden runoudesta? Entä vaikutteiden kulkeminen toisin päin, rahvaalta maallisen vallan ja kirkon saleihin? Millaisia olivat ne verkostot ja toimijat, jotka rakensivat, lukivat ja välittivät huomiota varhaismodernista maailmasta, sen hengellisestä ja maallisesta järjestyksestä Ruotsin valtakunnassa ja Liivinmaan monikielisissä yhteiskunnissa? Tätä ryhdytään selvittämään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimushankkeessa Kirjoitukset ja laulut: uskon ja ilmaisun rekisterit varhaismodernissa pohjolassa.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen tavoite on tuottaa uusi näkemys Itämeren alueen kulttuurisesta muutoksesta reformaation jälkeisellä ajalla 1500–1600-luvuilla. Hankkeessa rikotaan tieteenalojen ja tutkimusperinteiden vakiintuneita raja-aitoja ottamalla tutkimuskohteeksi nykyiset kansalliset rajat ylittäviä aineistoja.

Kirjoitukset ja laulut -hankkeessa kiinnitetään huomiota vallan ja uskon instituutioiden ja paikallisyhteisöjen vuorovaikutukseen sekä uskomus- ja ilmaisujärjestelmien ja historiallisten prosessien suhteisiin. Näin hanke tulee uudistamaan käsityksiä uuden ajan alun sosiaali- ja kulttuurihistoriasta sekä varhaisen suomenkielisen runouden poetiikasta. Lisäksi hanke tulee tuottamaan näytteitä tutkimusaineistoista nykykielisin selityksin digitaalisesti kansalaisten saataville.

Vuoteen 2019 jatkuvan hankkeen tutkimusryhmään kuuluvat Eeva-Liisa Bastman (kotimainen kirjallisuus), Linda Kaljundi (historia), Kati Kallio (folkloristiikka), Ulla Koskinen (historia), Anu Lahtinen (historia) ja Ilkka Leskelä (yhteiskuntahistoria). Hanketta johtaa SKS:n pääsihteeri, dosentti Tuomas M. S. Lehtonen. Lisäksi tutkimushankkeen yhteistyöverkostoon osallistuu 24 tutkijaa yhdeksästä maasta.

Vaikutteet kulkivat vilkkaasti Itämeren ympäri jo 1500- ja 1600-luvuilla

Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen tavoite on tuottaa uusi näkemys Itämeren alueen kulttuurisesta muutoksesta reformaation jälkeisellä ajalla. Tarkastelemalla yksityiskohtaisesti sosiokulttuurisia verkostoja, ilmaisun murrosta ja uskomusjärjestelmien ilmenemistä sekä asettamalla ne historiallisiin yhteyksiinsä hanke haastaa vallitsevan käsityksen vallan ja uskon instituutioiden sekä paikallisten yhteisöjen ja uskomusten välisistä suhteista. Monitieteisen tutkimusryhmän yhteistyö mahdollistaa historian, folkloristiikan, etnomusikologian ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmien käytön rinnakkain. Tutkimusaineistona on monipuolinen kattaus Itämeren alueelta, erityisesti Suomesta, Ruotsista ja Virosta peräisin olevia tekstiaineistoja – kirjeitä, saarnoja, runoja, lauluja, kirjoja ja käsikirjoituksia. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2019.

Reformaation jälkeistä kautta on totuttu lähestymään kansallisen historian näkökulmasta, eri tieteenalojen tutkimusaineistoista ja kysymyksenasetteluista käsin. Kirjoitukset ja laulut -hanke pyrkii rikkomaan tieteenalojen ja tutkimusperinteiden vakiintuneita raja-aitoja ottamalla tutkimuskohteeksi nykyisiä kansallisia rajoja ylittäviä aineistoja, joissa erilaiset toimijoiden verkostot, ilmaisukeinot, katsomukset sekä suuret ja pienet traditiot risteävät. Tarkoituksena on analysoida kulttuurisia solmukohtia: yhteyksiä eliitin ja rahvaan, hengellisen ja maallisen sekä suullisen ja kirjallisen kulttuurin välillä. Millaisia olivat ne verkostot ja toimijat, jotka rakensivat, lukivat ja välittivät huomiota varhaismodernista maailmasta, sen hengellisestä ja maallisesta järjestyksestä? Millaisia ilmaisurekistereitä käyttivät yhtäältä oppineet, toisaalta maallikot, ja millaisia ihmisiä toimi näiden ryhmien välillä? Mikä oli yhtäältä kirkonpalvelijoiden ja toisaalta maallisen eliitin asema tässä prosessissa? Miten Ruotsin valtakunnan ja Liivinmaan monikielisissä yhteiskunnissa eri kielten status ja käyttöyhteys muuttui ja miten uskonnollisten tekstien käännökset ja kirjallisen kulttuurin läpimurto vaikuttivat niiden asemaan ja vuorovaikutukseen?

* Kirjoitukset ja laulut: uskon ja ilmaisun rekisterit varhaismodernissa pohjolassa

Lähde: SKS:N tiedote, tutkimushankkeen kuvaus 2.9.2015

Palaa sivulle “Uudet historia-aiheiset mediat”