Sami Kettunen
Viestit: 1
Liittynyt: 06.12.18 20:36

Miksi Mäntsälän kapina epäonnistui?

Mäntsälän kapinan aikana valtaosa suojeluskuntalaisista päätti jäädä kotiin, kuultuaan presidentin radiopuheen, mutta oliko velvollisuuden tunto ainoa syy kapinan loppumiseen lyhyeen?

Korpikyynel
Viestit: 6
Liittynyt: 20.01.15 21:18

Re: Miksi Mäntsälän kapina epäonnistui?

Martti Ahdin mukaan (Kaappaus?, Otava 1990) Mäntsälän kapina epäonnistui, koska kapinan johtoon ei löytynyt sopivaa miestä, joka olisi ollut valmis toimimaan rohkeasti ja määrätietoisesti vallan anastamiseksi itselleen tai taustaryhmälleen.

Ahti spekuloi, että Wallenius ei itse edes tavoitellut vallankaappausta, vaan halusi toimillaan vain painostaa hallitusta samaan tapaan kuin 1930 talonpoikaosmarssissa oli menestyksekkäästi tehty. Tämä selittäisi, miksi Wallenius ei vastoin tuohon aikaan jo yleisesti tunnettuja menestyksekkään vallankaappauksen periaatteita yrittänyt hyödyntää spontaanin alun tuomaa yllätystä ja liikemäärää, vaan jäi passiivisena aloilleen. Tämä antoi vastavoimille, eli maan hallitukselle ja sotaväen päällikkö Sihvolle, aikaa järjestäytyä puolustukseen. Mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän kapinalta hupeni poliittista liikemäärää.

Kuten tunnettua Mannerheimin taustamies Hannes Ignatius kävi paikan päällä kovin sanoin yllyttämässä Walleniusta lopettamaan istumisen ja lähtemään kohti Helsinkiä, mutta kehnoin tuloksin.

Myöskään Mannerheim ei uskaltanut kriittisessä vaiheessa Kai Donnerin ja Ignatiuksen aneluista huolimatta asettua kapinaliikkeen johtomieheksi tai edes julkisesti sen puolelle.

Vihtori Kosolaltakaan ei löytynyt riittävää itseluottamusta kapinaliikkeen määrätietoiseksi primus motoriksi ryhtymiseen.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Miksi Mäntsälän kapina epäonnistui?

Sami Kettunen kirjoitti:
06.12.18 20:53
Mäntsälän kapinan aikana valtaosa suojeluskuntalaisista päätti jäädä kotiin, kuultuaan presidentin radiopuheen, mutta oliko velvollisuuden tunto ainoa syy kapinan loppumiseen lyhyeen?
Presidentti Relander valtiopäivät 2.8.1929 avatessaan totesi, että kommunistien maanpetoksellinen ja yhteiskuntajärjestelmän vastainen toiminta on estettävä laeilla, parlamentarismi ei ollut siihen kyennyt kymmenessä vuodessa.

Kominternin Suomen Sosialidemokraattinen TyöväenPuolue SSTP sai vuoden 1924 vaaleissa 18 kansanedustajaa, jotka pääministeri Kallion leikkauksessa pidätettiin vankilaan. SSTP, jonka puolueohjelman oli kirjoittanut Kominternin O.V.Kuusinen Suomessa piileskellessään oli maailmanvallankumouspuolue Kominternin alainen.

Eduskuntavaaleissa 1927 Kominternin Sosialistinen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaalijärjestö ( ei ry Suomessa ) sai 20 kansanedustajaa, jotka 1930 kommunistilailla, tasavallan suojelulailla, estettiin harjoittamasta popagandaansa ja järjestämästä sodanvastaisia mielenosoituksiaan.

Olisikohan parlamentarismi kyennyt säätämään 1930 tuon kommunistit kieltävän tasavallan suojelulain, jonka nojalla Lapuan Liike ry:kin sitten lakkautettiin 1932 eli eikö Lapuan Liike oikeastaan onnistunut kommunismin vastaisessa toiminnassaan?
IKL jatkoi 1932 ja sisäministeri Urho Kekkonen lakkautti IKL:n marraskuussa 1938 ja antoi siitä tiedonannon eduskunnalle 22.11.1938, mutta Helsingin raastuvanoikeus ei hyväksynyt UKK:n tointa, jonka pontimena kenties oli oman edun tavoittelukin. Ja ehkäpä noiden "Kekkosen konstien" johdosta UKK:ta ei otettu Rytin rauhanhallitukseen 1.12.1939.
"Pitkässä parlamentissa" kesän 1939 eduskuntavaalien jälkeen oli enää jäljellä 8 IKL:n kansanedustajaa ja Valvontakomissio ilmeisestikin esti sitten heitä edustamasta eduskunnassa ennen 1945 vaaleja?

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaedusk ... fault.aspx
haku: eduskunta and kansanvallan tulikoe ( sivusto näyttää ainakin aukeavan )

Kansanvallan tulikokeen voisi katsoa olleen kommunistien toiminnan lopettaminen ja EK:kin oli saanut vangittua kommunistien lähes koko maanalaisen organisaation.
Tuossa on otsikko "Lapuanliike haastaa parlamentarismin", mutta eikö tuo ole oikeastaan sodanjälkeistä historiankirjoitusta, jonka kirjoittajat olivat jo 1920-luvulla vallankumousopillaan haastaneet parlamentarismin Suomessa?

Andrei Muravev on FSB:n tietojen pohjalta kirjoittanut kommunististen kansanedustajien kohtaloista Neuvostoliitossa, mutta hän ei mainitse
Sandarmohin, Krasnyi Borin, eikä Pietarin Levassovan tuhansien suomalaistenkin teloituspaikkoja.
Muravev kirjoittaa kolmesta muuttoaallosta; 1918 N-Venäjälle, 1920-luvun puolimaissa ( SSTP:n lakkauttamisen jälkeen ) ja 1930-luvun alussa
( kommunistilaki ).
Muravev kirj. ainoastaan kommunistikansanedustajista. Joitakin kommunisteja jäikin Suomeen piileskelemään ja Talvisodan jälkeen Stalin-Hitler -sopimuksen voimassaoloaikana he järjestivät "SNS 1:n joukkovoiman osoituksena" Helsingin Hakaniemessä "pinonpolttajaisia." Mutta mistä nuo sodan jälkeen maan alta esille nousseet tiesivät, ketä vastaan oli osoitettava mieltä, Stalinia vaiko Hitleriä?
Ja
Venäjälläkin Putinin 2012 perustama Venäjän sotahistoriallinen seura on kaivellut Sandarmohissa
http://is.fi/ulkomaat/art-2000006219246.html väittäen tuonne Petroskoin liepeille tapetun ja haudatun neuvostolaisia sotavankeja Venäjän historiankirjoituksen "lähdeaineistona".

Veikko Palvo

Alisuutari
Viestit: 4
Liittynyt: 21.03.20 20:07

Re: Miksi Mäntsälän kapina epäonnistui?

Mäntsälässä ryypättiin rankasti, mutta oliko se epäpätevyyden syy vai seuraus? "Aktivistit" -kirjassa Mikko Metsämäki kertoo, miten Helsingistä lähetettiin kapinamiesten komentopaikkaan joku kantaupseeri neuvottelemaan antautumisesta. Kaveri kuulemma joi filmin poikki! Hän oli kuitenkin osannut kotiin (prissillä?) ja pannut housut siististi roikkumaan tuolin selkänojalle. Harmi, minulla ei ole "Aktivistit" tässä nyt käsillä, joten en voi tarkistaa kyseisen upseerin nimeä...

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”