Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Europe´s man on the moon moment

EU-komission johtaja julisti 11.12.2019 Green Dealin, Europe´s man on the moon momentin, komission tavoitteen vuodelle 2030 ja 2050,
vuoteen 2050 mennessä tulee saavuttaa päästöissä nollataso, hiilidioksidia saa tuottaa EU:ssa vain niin paljon kuin CO2:sta pystytään ilmakehästä sitomaan.

Apollo-operaatio Neil Armstrong´n saamiseksi kuuhun maksoi 288 miljardia $ vuoden 2020 rahanarvona ja EU-komission "Vihreä sopimus" maksaa 20 vuodessa 4600 miljardia, 4,6 triljoonaa €, 230 miljardia € vuodessa komission laskelmien mukaan ja
"edellyttää julkisia ja yksityisiä investointeja."
Julkiset rahoitetaan mm.`vihreillä veroilla´ ja `saastuttavan EU:hun tuonnin tullien´ luettelon tulisi olla valmis vuoteen 2023 mennessä.
Missä määrin yksityiset ovat sitten investoineet `vihreään muutokseen´ja missä määrin EU:n ulkopuolelle vuoteen 2050 mennessä?
Joidenkin yritysten on ehkä pakkokin investoida EU:n ulkopuolelle pystyäkseen jatkamaan toimintaansa?

Franklin D. Rooseveltin New deal, josta Green dealkin lienee saanut nimensä, maksoi vuosina 1933 - 1941 653 miljardia $ v. 2009 rahanarvona.
Marshall-suunnitelma lahjoitti Euroopan maille jälleenrakennukseen 130 miljardia $:a vuoden 2020 rahanarvona.
http://politico.eu/article/europe-clima ... emissions/
EU:n ilmastotavoite: Vallankumous

"Nollatasolle kasvihuonekaasujen tuottamisessa ja sitomisessa pääseminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää muutoksia miltei kaikkiin modernin talouden osa-alueisiin. Päästöjen dramaattiset leikkaukset tuhoavat konaisia teollisuudenaloja ja muuttavat muita ja pakottavat ihmiset muuttamaan ruokailu-, työskentely-, asumis- ja matkustustapojaan.
Kivihiilen korvaaminen maakaasulla ja tuuligeneraattoreilla on verraten vaivatonta ja noin 75 %:lle EU:n päästölähteistä on olemassa korvaavia teknisiä menetelmiä." mm. vihreä vety, Ranskalla fuusioydinvoima, ja fissioydinvoima - nykyään on tapana puhua "pienistä ydinvoimaloista." EU-Saksan ja EU-Puolan ei ilmeisesti oleteta pääsevän irti kivihiilensä polttamisesta vuoteen 2050 mennessä, Puolan tarvitsemasta raha-avusta kivihiilensä vaihtamisesta uusiutuviin energialähteisiin kirjoitetaan runsaastikin. Saksa lisää fossiilisen maakaasun käyttöä, olisiko se Puolankin energiaratkaisu?

"Loput 25% "vihreästä siirtymästä" ovat kuitenkin vaikeita ja U. von der Leyen´kin on myöntänyt: "Meillä ei ole vielä kaikkia vastauksia."
"1800-luvun kuljetusmuodot uusin voimalähtein, junat ja jokireitit proomuineen palaavat. Teräs, lannoitteet, sementti, modernin maailman rakennusmateriaalit valmistetaan uusilla prosesseilla. Rakennukset kaikkialla EU:ssa muutetaan energiatehokkaimmiksi."

"Yksikään kansalainen, teollisuudenala tai hallitus ei saavuta EU:n `vihreää tavoitetta´ muuttumattomana."

"Tämän jälkeenkin muodostuu kasvihuonekaasuja ja CO2 on otettava talteen ja haudattava maaperään. Maanviljelijöiden tulot ja toiminta liittyvät yhtä paljon maaperään menevään hiileen kuin ravinnon tuotantoon."

Mitähän EU sitten vuoden 2050 päästövähennystavoitteessaan voisi todeta? Onko muu maailma, 90 % nyky-päästelijöistä, innoittunut EU:n esimerkistä ja EU:n tavoittelemasta `ilmastojohtajuudesta´ vai onko EU:n todettava olevansa taloudellisesti eristäytynyt muusta maailmasta?

Maailmasta, jossa lämpötila on muuttunut yhtä lailla EU:ssa kuin sen ulkopuolella, merien pinnat ovat nousseet tai sitten eivät aivan samalla tavalla kaikkialla jne., aivan `maailmanloppuennusteiden´ mukaisesti?
Ja riittääkö ruokatuotanto tavoitevuonna enää väestöräjähtäneelle maapallon ihmismäärälle ja onko Afrikasta paettu suuressa määrin väestöräjähdystä EU:n alueelle?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Ursula von der Leyenin komission Green Dealin rakentamismääräykset ovat jotensakin helpommin toteutettaviakin lisäkustannuksin, Saksassa näytetään arvioidun sahatavarasta tehdyn tyyppi-puutalon Suomessa olevan noin 10 % kalliimman. Hiilidioksidit on varastoitu ja hirsitalo on tässä mielessä tehokkaampi.
Periaate saksalaisissa rakennusalan julkaisuissa näyttäisi olevan: Oltava kuution muotoinen eli pieni vaippapinta-ala kylmää vastaan, hyvin pienet ehkäpä 5-lasiset ikkunat, ja periaatteessa otetaan lämpöeristekuutio, johon kaiverretaan pienehkö sisätila. Sisätilassa on koneellinen ilmanvaihto ja lämmitysenergia on tietystikin uusiutuvaa tuulesta ja/tai auringosta lähtöisin olevaa.
EU27:n maan alue näytetään usein jaettavan kolmeen pääryhmään eli erilaiset ilmastolliset olosuhteet on näin huomioitu.
http://bpie.eu/what-we-do/#our-mission
Suomen rakennusmääräyskokoelmaa on täydennettävä, mutta useimmat normithan meillä olivat Saksasta lähtöisin menneisyydessäkin.



Karlsruhen Teknillisessä Instituutissa ( KIT ) näytetään tutkitun EU:n Green Dealin maatalouttakin, lehdistötiedote 099. 10.11.2020
Grean Deal: Hyvä ilmasto-neutraalille EU:lle - huono planeetalle- otsikolla,
http://kit.edu/kit/english/pi_2020.php
"EU-komission tavoitteena on muuttaa EU:n maataloutta lähivuosina, vuoteen 2030 mennessä 25 % peltoalasta EU:ssa on viljeltävä
`luonnonmukaisesti´, lannotteiden käyttöä on vähennettävä 20%:a ja torjunta-aineita on oltava 50% vähemmän."
"EU-komissio aikoo istuttaa 3 miljardia puuta----ja kääntää pölyttäjien, mm. mehiläisten ja ampiaisten populaatioiden määrät kasvuun eli
`pelasta pörriäinen´.
Luomutuotannossa tarvitaan käsittääkseni huomattavasti suurempi peltoala tuottamaan sama elintarvikemäärä kuin lannoitetulla alalla ja
luomuhintakin on korkeampi siksi?
EU:ssakin tarvittaneen Green Dealin pienemmillä lannoitemäärillä yms. oikeastaan enemmän peltoalaa, koska KIT-instituutti sanoo tuossa
EU:hun tuotavan vuosittain miljoonia tonneja maataloustuotteita ja v. 2019 EU27 osti 20 %:a peltokasveistaan, sekä monia liha- ja maitotuotteita EU:n ulkopuolelta.
Ja nuo tuottajamaat käyttävät yli kaksi kertaa enemmän lannotteita kuin EU:ssa käytetään ja torjunta-aineitakin.
KIT:
"Kulutusta EU:ssa tulee vähentää ,sillä se vähentää myöskin metsäkatoa tropiikissa ja näiden ei siten tarvitse raivata uutta viljelysalaa".
Ellei sitten väestöräjähdys EU:n ulkopuolella vaadi lähitulevaisuudessa lisää maataloustuotantoa ehkäpä lannotteillakin lisättynä?



EU-komissiolla on suuri visio eli kangastus hiilineutraalista EU:sta vuonna 2050, välitavoitevuotena vuosi 2030.

Ammattiyhdistysjohtaja Luc Triangle sanoo maaliskuussa 2020: "On helppo sanoa, että EU:n on saavutettava kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 mennessä. Mutta teollisuusstrategian pitää antaa vastaus `miten pääsemme sinne´.
Tällä hetkellä meillä ei ole vastauksia."

"Yksitoista miljoonaa työpaikkaa kaivannaisteollisuudessa, energia-alalla ja autoteollisuudessa on vaarassa Green Dealistä johtuen.
Itäisten ja läntisten EU-maiden taloudelliset ja sosiaaliset erot kasvavat. Itä-EU:n joissakin maissa työllisyys joillakin aloilla voi olla täysin riippuvainen yhdestä päästöjä aiheuttavasta teollisuudesta.
http://euractiv.com/sections/social-europe-jobs/page/4/ 9.3.2020
Tällä voi olla suuri vaikutus EU:n sisäiseen muuttoliikkeeseen.
EU-komission puheenjohtaja vo der Leyen ja varapuh.johtaja ja ilmastojohtaja Frans Timmermans kylläkin vakuuttavat,
"ettei kukaan saa jäädä jälkeen - ollaan solidaarisia", kysyttäessä siirtymävaiheen kustannuksista itäisissä EU-maissa."

EU-komissio onkin perustanut Modernisaatio-rahaston, josta maksetaan itäisen EU:n maille avustuksia 643 miljoonaa € vuosina 2021-2030 - Bulgarialle, Kroatialle, Tsekille, Virolle, Unkarille, Latvialle, Liettualle, Romanialle, Slovakialle ja Puolalle. Puola yksin saa lähes puolet avusta 43,41%.
Tuo 643,232.890 miljoonaa € kerättäisiin päästökaupalla ja EU:n hiiliveroakin on ehdotettu ( IMF v.2019, 70 US$/CO2 ekv-tonni? ) `EU-laisen´ kuluttajan maksettavaksi ja EU:n tuotteiden vientikilpailukykyä heikentämään olettaen, ettei muu maailma ole ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissaan yhtä kunnianhimoinen kuin EU.
Nuo itä-EU:n maat ovat itä-blokin vuosinaan jääneet läntisen EU:n kehityksestä jälkeen, kuten DDR:kin oli paljonkin Länsi-Saksaa jäljessä Saksojen yhdistyessä ja 1393 km:n pituinen "Berliinin muuri" 41-vuoden ajalta näkyy Saksan taloudessa yhä.
http://arcgis.com/apps/Cascade/index.ht ... 96dbbd777a
Entisen DDR-alueen bkt on noin puolet ent. Länsi-Saksan alueesta, mutta suurimpien erojen sanotaan olevan sosiaalisia, ex-DDR-alue on konservatiivisempi, palkat ovat alempia ja työttömyys on korkeampi.

"Ent. DDR-alueella talous ja elämäntyyli ovat lähellä naapureita, mm. Puolaa ja Tsekkiä." Jos ja kun yhdistynyt Saksa ei ole saanut Saksojen elintasoeroakaan kurottua umpeen 30 vuodessa, niin onnistuukohan EU:n Modernisaatio-rahastokaan samanlaiseenkaan kehitykseen kuin mitä on tapahtunut itäisessä Saksassa?


Veikko Palvo




Mielestäni prof. Timo Vihavainen on osuvasti kirjoittanut 25.2.2021 : Järjen näkökulma, Järkevästi ilmastonmuutoksesta:
http://timo-vihavainen.blogspot.com/202 ... kulma.html

"Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on saatu näyttämään asketismia ja itseruoskintaa vaativalta katumusharjoitukselta.
Tämä on tietysti aiheuttanut vastareaktion normaalilla järjellä ajattelevien melko laajassa piirissä.......

Alarmismin asemesta on syytä huolehtia entiseen tapaan tämänkin maan normaaleista eduista samalla kun tosiasiat tunnustetaan. Lämpötila tulee meillä nousemaan 3 - 5 astetta ja sen saamme hyväksyä, vaikka olisimme kuinka kunnianhimoisia."

von der Leyenin hihkaisu 16.12.2019 EU:n New Green Dealistä ja "Meillä ei ole vielä kaikkia vastauksia, mutta tämä on matkan alku,
europe´s man on the moon moment" kuulostaa ideologiselta vihreän vallankumouksen julistukselta.
Poliittisen ideologian julistus näyttäisi jyräävän alleen kauppaliitto ja alun perin hiili- ja teräsyhteisö EU:n teknistaloudelliset edut, teollisuuden, rakentamisen, kaikenlaisten investointienkin ytimessä on pakostakin ekvivalenttihiilidioksidinen päästökauppa-ajattelu, hiilitullit ja hiilivuoto?

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Veikko I Palvo kirjoitti:
19.02.21 17:05




Alarmismin asemesta on syytä huolehtia entiseen tapaan tämänkin maan normaaleista eduista samalla kun tosiasiat tunnustetaan. Lämpötila tulee meillä nousemaan 3 - 5 astetta ja sen saamme hyväksyä, vaikka olisimme kuinka kunnianhimoisia."







Länsi-Saksassa ydinaseiden vastainen liike voimistui 1980-luvulla ja ydinaseet ja ydinvoimalaitokset olivat liikkeen mielestä ilmeisestikin yhtä vahingollisia ja tuulen ja auringon sanottiin olevan vaihtoehtoisia energiamuotoja.
Happosateet levisivät Suomeenkin ja aurinkoenergiaa sanottiin Suomen leveysasteilla saatavan enemmän kuin riittävästi vuositasolla, talvella tosin ei saatu ja energian varastoinnissa oli samat ongelmat kuin nykyisinkin.

Ydinvoimalaitokset EU-Suomessa takaavat päästöttömän puhtaan energiatuotannon, jollaisesta EU-Saksassa ydinvoimalat sulkemalla halutaan päästä täysin eroon,
https://www.dw.com/en/how-fukushima-tri ... a-56829217
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus v. 2011 laukaisi Saksassa " energiewenden " hallituksen päätöksellä, ydinvoimalat päätettiin romuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vuonna 2020 Ranskalla on 56 ydinvoimalaa ja 1 rakenteilla Flamanvillessä ( sanotaan käynnistyvän 2023 ) ja etelä-Ranskassa rakennetaan fuusioydinvoimalaitosta, USAlla on 94 ja 2 ydinvoimalaa rakenteilla, Venäjällä on 38 ja 2 rakenteilla, Intialla 21 ja 6 rakenteilla, Kiinalla 49 ja 17 ydinvoimalaa rakenteilla ja Suomella on neljä ydinvoimalaa, Olkiluoto 3. käynnistyy 2022 ja yksi ydinvoimala on rakenteilla.

YK:n ja WMO:n IPCC kannattaa puhdasta ydinvoimaa, jonka myönteisen ilmastovaikutuksen Saksan ympäristöministeriön Jochen Flashbarth sanoo olevan illuusion, ydinvoiman muodostaessa maailmanlaajuisesti vain 5 % energiansaannista.
Saksan energialähteet 2020:
Ydinenergia muodostaa 13 %, ja näiden sulkeminen saa aikaan 13% aukon, ilmeisestikin Venäjän maakaasulla paikattavan.
Ruskohiilen ja kivihiilen poltto yht. 24 % EU-Saksan energiansaannista ja ydinvoima + hiilienergia v. 2020 37 % Saksan energiatarpeesta,
kivihiiltä Saksassa tosin on päätetty polttaa vuoteen 2038 saakka.
V. 2038 Saksalla näyttäisi siis olevan 38 %:n `aukko´ energiansaannissaan, maakaasulla, tuulella ja aurinkovoimalla paikattava.

Tarvitaan hyvin monta tuuligeneraattoria ja valtavan paljon vetytalouteen pääsemiseksi ja ympäristönsuojelijat ovat Saksassa aina väittäneet, ettei energiewende vaaranna Saksan taloutta eikä energiaintensiivistä teollisuutta.
Ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa energiewendellä, on Saksassa vakuuteltu.

Statistan tiedot ilmastonmuutoksesta perustuvat mm. NASAn tietoihin, ja tässä
http://statista.com/statistics/242204/e ... s-by-fuel/ ennuste fossiilisten energialähteiden aina vain lisääntyvästä käytöstä globaalisti vuoteen 2050 saakka.
"Näiden fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, öljyn ja maakaasun, päästöjen ennustetaan kasvavan ennätyskorkeuteensa vuoteen 2050 mennessä."
"Hiilidioksidipäästöt kivihiilestä vuonna 2005 ovat samansuuruiset kuin CO2-päästöt maakaasusta vuonna 2050." ja
"Eniten päästelevän kivihiilen polton ennustetaan senkin globaalisti kasvavan huippuarvoonsa vuonna 2050 ja 2050 jälkeinen kehitys on auki, ehkä uusiutuvat energialähteet ainakin Euroopassa ja USAssa alkavat vaikuttaa jonkin verran?

Maailman väestönkasvulle ei voi mitään, ennustellaan ainoastaan sen taittuvan ja loppuvan runsaaseen kymmeneen miljardiin ihmiseen,
mutta maapallon ilmastoon sanotaan pystyttävän vaikuttamaan ilmakehää erilaisin suositeltujen toimin jäähdyttäen.......................

Maapallon jatkuvaan lämpenemiseen uusiutuvien käyttöönotolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ( ehkäpä hidastavat lämpenemistä ) ,mutta millainenkohan on EU-Saksan teollisuuden tilanne vuonna 2050 ja
EU-komission Saksa-Ranskan suuntaviivojen mukaan vaadittu EU-maiden teollisuuden kilpailuasema, Suomenkin viennistä puolet mennee vuonna 2021 EU:n ulkopuolelle?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Fortum vakuuttaa vetytalouden tulevan ennemmin tai myöhemmin heijastaen EU-komission kantaa.
https://www.fortum.com/about-us/blog-po ... r-or-later Saksassa , Ranskan ja Suomen ollessa päästöttömän puhtaan ydinvoiman EU-maita.

Suomessa ei tarvittane aurinko- ja tuulivoimaakaan siinä määrin kuin Saksassa ja Keski-Euroopassa hiilidioksidivapaan vedynkin tuottamiseksi, eikä lisää fossiilista maakaasuakaan Saksan lailla?

Ydinvoimaloita Suomessa tarvittaisiin vielä lisääkin, tuskinpa muutkaan EU-maat suunnittelevat olevansa pysyvästi sähköenergian naapurimaistaan tuonnin varassa edes kylmimpinä talvikuukausina.

Vety toimii säätövoimana aurinko- ja tuulienergialle, joita voidaan myöhempään käyttöön varastoidakin vetynä.
"Hyötysuhde sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi on 24 - 38 %."
"Optimistisimpien ennusteiden
mukaan vety tulee tyydyttämään jopa 25 %:a maailman energiatarpeesta."
"Vetyä elektrolyysillä tuotettaessa hyötysuhde on 60 - 70 %, kolmasosa menee hukkaan lämpönä, joka voitaisiin ottaa hyötykäyttöön."

Suomen ydinvoimalaitoksilla, mm. Loviisassa on kaksinkertainen sähköteho, 2000 MW mennyt 1970-luvulta alkaen hukkaan lämpönä mereen, voitaisiin se hukkalämpö ottaa talteen Loviisassa ja Olkiluodossakin.

Saksassa tuuligeneraattoreita näytetään tarvittavan kymmeniätuhansia lisää ja myöskin vihreän vedyn tuottamiseen.
Saksassa on 29 844 tuuligeneraattoria ja Suomessa ei tarvittane juuri 800 tuuligeneraattoria enempää, 1000:sta on kylläkin puhuttu - onhan se sopivan pyöreä luku.

Veikko Palvo







Saksan ja von der Leyenin EU-komission Green Dealin energiaratkaisu näyttää olevan tuuli ja aurinko ja vetytalous ja eriäviä mielipiteitä ei EU:ssa näytetä hyväksyttävän.
Ydinvoima on periaatteessa suljettu pois vihreän rahoituksen taksonomiasta. " Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä."

Seitsemän EU-maata on eri mieltä, Ranska, Unkari, Puola, Tsekki, Slovenia, Slovakia, Romania ja ne lähettivät 19.3.2021 EU-komissiolle kirjeen vaatien ydinvoimalle vihreän rahoituksen taksonomiassa Eu-komissiota tukemaan aktiivisesti ydinvoimaa.

"ydinvoima on yhteisen edun mukainen tavoite, vaikka kaikki eivät välttämättä tavoittelekaan sitä............................... ydinvoimaa."
http://euractiv.com/section/energy/-env ... ear-power/

"EU-maat ovat myöskin erimielisiä siitä, miten taksonomian tulisi kohdella maakaasuinvestointeja," rakennettavaa maakaasuinfrastruktuuria.
The European gas infrastructure can help deliver the EU hydrogen strategy http://gie.eu , mutta putki korkeapaineisen vedyn siirtoon on erilainen kuin maakaasun siirrossa käytetty putki ja putkistoverkko, jota lisää rakentaessaan Saksa sitoutuu yhä enemmän fossiilisen maakaasun tuontiin Venäjältä ( osa kyllä Pohjanmeren öljy- ja kaasukentiltäkin ) ja tuo riippuvuus tuskin lisää turvallisuutta EU:n Natoon kuulumattomissa maissa?

Ja
Saksa ja Itävalta mm. vastustavat ydinvoimaa EU:ssa vedoten ydinjätteen ympäristöriskeihin. Ja Saksahan sulkee kaikki ydinvoimalansa ja lisää fossiilisen maakaasun tuontiaan korvaamaan ydinenergian jättämää energia-aukkoa, jota kivihiilivoimalaitostenkin asteittainen sulkeminen vuoteen 2038 mennessä lisännee.

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

Veikko I Palvo kirjoitti:
04.04.21 17:44



Saksan ja von der Leyenin EU-komission Green Dealin energiaratkaisu näyttää olevan tuuli ja aurinko ja vetytalous ja eriäviä mielipiteitä ei EU:ssa näytetä hyväksyttävän.



VP
Saksan ja Angela Merkelin hallituksen ex-ministeri Ursula von der Leyenin EU-komission Green Deal-politiikka on komission julistamien vuoden 2030- ja 2050- EU:n päästötavoitteiden suhteen vääränlaista, todennäköisesti noina tavoitevuosina EU:ssakin ollaan vielä vähentämässä fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.
Globaalisti energiankulutuksesta 80%:a on fossiilisia polttoaineita. Ja Saksassa ydinvoimalaitosten sulkeminen hidastaa päästötavoitteisiin pääsemistä. Kivihiili korvataan maakaasulla, jonka EU-komissio luokittelee tuettavaksi "kestävällä rahoituksella", toisin kuin tuulienergian lailla päästövapaan ydinvoiman. EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans näyttää sanovan, ettei komissio tietenkään voi estää ydinvoimaloiden rakentamista, mutta niitä ei EU:ssa rahoituksellisesti tueta, kuten maakaasua.

Fossiilinen maakaasu tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 60%:a kivihiilivoimalaitoksen päästöistä ja lisäksi kaasun tuotannossa syntyy metaania.
Biomassakin tuottaa CO2-päästöjä noin runsaan neljäsosan siitä, mitä kivihiili ja puolet siitä, mitä maakaasu. Aurinkovoimalakin tuottaa kaksinkertaiset CO2-päästöt verrattuna vesivoimalaitokseen.

Ranskan johdolla seitsemän EU-maata onkin protestoinut EU-komission erikoisesta energialuokittelusta ja Ranskassa tuulivoimalaitosten rakentamisen suurimittainen lisäys ei näyttäisikään olevan suunnitelmissa ja eihän sillä pystytäkään pääsemään EU-komission asettamiin tavoitteisiin. https://rte-france.com/en/eco2mix/power ... rgy-source
Flamanville 3 ydinvoimalaprojekti:
https://edf.fr/en/groupe-edf/producteur ... esentation Saksassa ydinvoimalaitosten vastaisuus on ilmeisestikin sisäpolitiikkaa, jota on ilmeisen hyödytöntä yrittää saada vallitsevaksi koko EU:n alueella?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

EU:ssa näyttäisi jälleen kummittelevan aave, haave * vihreästä vedystä * energiantuottamisessa, tämän 5.2019 suunnitelman
http://energypost.eu/50-hydrogen-for-europe-a-manifesto manifesti
mukaan vuoteen 2050 mennessä 50%:a EU:ssa käytettävästä energiasta on tuotettava vedyllä, joka tehdään aurinko- ja tuulienergialla.
Tuuligeneraattoreita tarvitaan lisää ehkä viisinumeroinenkin lukumäärä ja neliökilometrittäin aurinkennopinta-alaa.

Keski-EU:han on riippuvainen fossiilisesta maakaasusta, jonka käyttö ns. siirtymävaiheen energiana lisääntyy Saksan sulkiessa loputkin ydinvoimalansa ja EU-komission von der Leyen ja Frans Timmermans näyttävät noudattavan näitä Keski-EUlaisia energialinjauksia ja komissio ei myönnä Ranskalle ja muille ydinvoiman rakentamista suunnitteleville EU-maille "vihreän investoinnin" hyötyjä ja rahoitusta.
EU-Ranska ja kuusi EU-maata jättivät äskettäin komissiolle oman manifestinsa ydinvoimasta.

Vety - manifestissa v. 2019 sanotaan v. 2016 EU:ssa käytetystä energiasta 54%:a olevan tuontia EU:hun, fossiilista maakaasua ( käyttö lisääntyykin ) , öljyä ja kiinteitä polttoaineita.
Vedyllä suunniteltaneen Keski-EU:ssa korvattavan nuo tuontienergiat 30 vuodessa ja Venäjä ja Norjakaan eivät enää saisi energioitaan kaupaksi keski-EU:lle?
Yritetäänköhän tuolla vetystrategialla liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin pääsemistä ja tällöinhän "ei yritetä mitään, saadaan aikaiseksi korkeintaan suuri EU-energiaongelma, joka ei kelpaa esimerkiksi "muulle maailmalle" ilmastonmuutoksen vastaisuudessa?

Maakaasuputkistoakin paineenkorotusasemineen - maakaasuinfrastruktuuria - on rakennettava lisää, eikä se sovellu vedyn siirtoon, vety tarvitsee oman infransa,
suunnitelman mukaan 11 600 km vuoteen 2030 mennessä ja 37 000 km vuoteen 2050 mennessä, kustannuksien ollessa kymmenien ja kokonaisuudessaan arvioiden mukaan satojen miljardien €urojen kustannusluokassa.

Hydrogen-Energiewenden hyödyt näyttäisivät olevan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa sen edellisen manifestin aaveen tavoin, mutta lisäkustannukset lähivuosina ja vuosikymmeninä näyttävät olevan ainakin todellisuutta?

Tavoitevuosi on ehkä 2038 ja vetyä on käytettävä 50%:a EU:n energiatarpeesta ja kulutuksesta,
http://gasforclimate2050.eu/ehb/
kahdentoista Keski-EU:n maata kattavassa vetyputkiston suunnitelmissa, joissa kuitenkin putkia on noilla oheisilla kartoilla piirrelty vedettäväksi
tänne pohjoiseenkin EU:hun, miksiköhän - onkohan suomalaisissa suunnitelmissa?

** Vetyä tehtailtaessa ei tehdä uutta energiaa **, vety on ainoastaan vetyputkistossa siirrettävän energian muoto, ja vetyä voidaan siirtää laivoillakin.
Ja
vetyä tarvitaan koska aurinko- ja tuulienergian tuotanto on hyvin vaihtelevaa, aina ei tuule, eikä aurinko paista, ja tuuli- ja aurinkoenergian varastointi taloudellisesti on ongelma. Vetyä tuulimyllysähköllä tehtäessä on jokin hyötysuhde ja `sähköstä vetyyn ja takaisin sähköksi´-prosessilla on vielä huonompi hyötysuhde.

Kun hiilidioksidia erotetaan ilmasta, puhutaan siinäkin hyötysuhteesta ja tuuli- ja aurinkosähköenergiaa tarvitaan varsin paljon.

Ydivoimaa runsaasti käyttävällä Ranskalla ei noissa suunnitelmakartoissa näytä olevan juurikaan vetyputkistoa, mutta vaaditaankohan Ranskaakin maksajaksi Keski-EU:n vetyinfrassa, vaikka sen ei nähtävästi odoteta lähtevän mukaan Keski-EU:n vetymanifestin toimiin?

Ranska panostanee ennemmin fuusioydinvoiman kehittämiseen etelä-Ranskassa Saksan keskittyessä tuulivoimalla tehtävään vetyyn?
Tässä kirjoitetaan
http://cleanenergywire.org/factsheets/h ... -phase-out Saksan ja saksalaisten ydinvoiman vastaisuuden historiasta 1970-luvulta alkaneena.
10.4.2017 Cleanenergywire kirj.: Erityisesti Saksan vihreiden ja vasemmiston " ydinalan poliittisten asiantuntijoiden " sanoneen ydinfuusioreaktorin olevan `veronmaksajien rahojen tuhlaamista´.
Fossiilisista on siirryttävä uusiutuviin energiamuotoihin ja Saksan sisäpolitiikassa ydinvoima ja fuusiovoima ovat kertakaikkiaan ja yksioikoisesti "ei-uusiutuva energiamuoto," ainoastaan tuuli- ja aurinkoenergia ovat uusiutuvia ja vihreitä.
Mutta
siirtävätköhän Saksa ja saksalaiset `ydin- ja fuusioenergian´ vastustajat omaa tavoitettaan kauemmaksi omalla ehdottomuudellaan?

Etelä-Ranskan ITER-ydinfuusiovoimahankkeessa on mukana 35 maata; USA, Ranska, Kiina, Venäjä, Japani jne.
http://iter.org/proj/inafewlines Fuusiovoimala on testivaiheessa.

Veikko Palvo







"Ranskan kulut ydinenergiastaan ovat 60% siitä, mitkä ovat Saksan kulut uusiutuvista energiamuodoistaan:
https://energycentral.com/c/ec/germany- ... -half-long
Germany Solar and Wind is Triple the cost of France´s Nuclear and Will Last Half as long , 11.11.2019 Energycentral


Saksan uusiutuvat; tuuliturbiinit ja aurinkoenergian kerääjät on rakennettava uudelleen 15 - 25 vuoden välein ja Ranskan ydinvoimalaitokset kestävät 40 - 80 vuotta."
Saksan nopeammin uudelleen rakennettavat tuuliturbiinit ja aurinkopaneelit on lisäksi myöskin 15-25 v. välein myöskin vaihdettava uudemman tyyppisiin, mikä lisää kustannuksia sekin.

Kiina on vuosina 2000-2019 käyttänyt 300 TWh:n ydinvoimalaitosten rakentamiseen hieman alle 150 miljardia $:a.
Ranskan kustannukset olivat 2000-2019 miljardi $ yhden TWh ydinenergiatuotannon rakentamiskustannuksina.

Sähkö on ranskalaisille 41% halvempaa kuin saksalaisille, saksalaiset maksavat nyt ( 11.2019 ) 18 c/kWh ylimääräistä eli 24 miljardia vuodessa ja lisäkustannukset 20 vuoden ajalta ovat 500 miljardia $.
Ja
Ranska päästelee OECD:n mukaan vain 10% siitä, mitä Saksa sähkoenergiansa tuotannossa.
Ja
Energiewende on maksanut Saksalle vuosina 2014 - 2019 32 miljardia €uroa ja Der Spiegelin mukaan Saksa joutuu maksamaan
3,4 biljoonaa € aurinko- ja tuulienergiansa lisäämiseksi.
Vetytalous eli vety tuuli- ja aurinkoenergian varastointimuotona tulee nostamaan kustannuksia vielä lisääkin ja hiilidioksidin sieppaus, varastointi ja kuljetus Pohjanmeren alle varastoon on Saksalla kokonaisuudessaan menopuolella.

Ranska on rakentanut maltillisesti myöskin aurinko- ja tuulienergian laitoksia säilyttäen ydinvoimaosuuden yli 70 %:ssa.
Ja Ranska näyttää myöskin varastoivan pumppaamalla vettä vesivoimalaitoksien alapuolelta patoaltaaseen takaisin tuota vaihtelevaa
"uusiutuvan energian" tuottoaan varastoidessaan, "silloin kun tuulee."

Saksan `vetytalouden´ tuuli- ja aurinkosähköstä muunnettua vetyä voi tietystikin polttaa ja hyötysuhde lasketaan silloin ainoastaan sähköä vetyyn muutettaessa ( elektrolyysin hyötysuhde 60-70% ), hyötysuhde
"sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi" on huonompi: 24 - 38 % ( lähde Fortum 4.9.2020, Eero Vartiainen )


Saksan jatkuvasti lisääntyvä ns. siirtymävaiheen energia, fossiilinen maakaasu aiheuttaa sekin lisäkustannuksia infransa lisärakentamisesta ja saattaa olla, että tuo "siirtymävaihe" jatkuu vuoden 2038 jälkeenkin, johon mennessä Saksa on julistanut sulkevansa kaikki ruskohiili- ja kivihiilivoimalaitoksensa.
Vuoteen 2038 saakka Saksassa on siis päätetty tuprutella päästöjä ja hiilidioksidia kivihiilestä, johon verrattuna maakaasu tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 60% eli tuo "välivaihe" ei ole kovinkaan ilmastoystävällinen edes EU:ssa.

Saksan mallia kalliissa energiantuotannossaan ei kannattane jäljitellä Suomessakaan, vaikka von der Leyenin ja Frans Timmermansin EU-komissio näyttäisikin ajavan Saksan energiapolitiikkaa toimissaan?

Ranskan malli vaikuttaisi paremmalta ydinenergian ollessa keskeisin ja sen ohella uusiutuvaa aurinko- ja tuulienergiaakin on maltillisesti rakennettu ja lisäksi Ranskan energiatuotanto on puhtaasti ilmastoystävällisempää kuin Saksan vihreän uusiutuvat energialähteet ja toteutuneena todellisuutena suuremmat hiilidioksidipäästöt Saksassa?

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

EU-komissiolle ja EU-parlamentin poliittiselle teollisuus- ja energiavaliokunnalle näyttää nyttemmin kantautuneen tietoja siitä, ettei tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettu vety ja vetytalous olekaan lähitulevaisuudessa ( vuoteen 2030 ja 2050 mennessä? ) mahdollista ainakaan esim. Saksassa, Ranskallahan on ydinvoimalaitosstrategiansa.

EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta hyväksyi 22.3.2021 päätöslauselman *" vähähiilisten "* energialähteiden, kuten fossiilisen maakaasun.
( Maakaasun päästöt 60% kivihiilienergian päästöistä. )

Fossiilisen maakaasun käyttö lisääntyy huomattavan paljon keski-EU:ssa ja Saksassa, sen on päätetty olevan "välivaiheen tulevaisuuden" tai "tulevaisuuden välivaiheen" energialähde vuoteen 2038, jolloin tavoitteen mukaan hiilivoimalaitokset suljetaan.
http://euractiv.com/section/energy-envi ... n-nuclear/
Ja
niin on päätetty, että otetaan fossiilisen maakaasun hiilidioksidi talteen ja varastoidaan CO2 maan tai meren alle x-kustannuksin ja hyötysuhteella ja lisäksi on päätetty
tämän olevan "vähähiilinen" tapa tuottaa vetyä, joka on nimetty " siniseksi vedyksi". Enää ei uskota tuuli- ja aurinkoenergian riittävyyteen "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa" jos tuotettaisiin puhdasta hiilidioksidivapaata vetyä.
Kyse on tässäkin poliittisesta päätöksestä, sillä Vihreä puolue ja Vasemmistopuolueet vaativat keskittymistä yksinomaan vihreään ja uusiutuvaan vetyyn. ( vaaditaan siis valtavasti lisää tuuliturbiineja ja aurinkopaneeleita, silläkin uhalla että omat ideologiset vaateet samalla tosiasiallisesti vesittyvät )

Suomessa kaikki puolueet näyttävät olevan EU-komission ja Saksan energialinjausten takana ollessaan hallituksessa tai oppositiossa tai päinvastoin, energiapoliittisia Suomen kannanottoja ei EU:ssa näytetä esitettävän?
"EU:ssa me suomalaiset olemme pöydissä joissa päätöksiä tehdään", sanotaan usein - mutta ovatkohan Suomen edustajat siellä "pöydissä"
olleet lähinnä kuunteluoppilaina, oppositio ja hallituspuolueet vuorollaan?

Valtionyhtiö ja pörssiyhtiö Uniper päästelee kylläkin hiilidioksidia enemmän kuin koko Suomi, mutta Keski-EU:ssa ja Venäjällä,
koti-Suomessa Fortumilla on ydinvoimalaitoksiakin ja lisää pitäisi rakentaa, mutta onko Suomen oppositiopuolueilla tai hallituspuolueilla vaihtuvilla hallintovuoroillaan energiapoliittisia linjauksia?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1204
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Europe´s man on the moon moment

EU-komission Green Deal näyttää ulottuvan Afrikkaankin, lieneekö se sitten EU:n haluamaa `maailman ilmastojohtajuutta´?
http://ec.europa.eu/commission/presscor ... /ip_20_373
"Afrikka ja EU tulevat yhdessä johtamaan * vihreää siirtymää * ja digitalisaatiota ja edistämään * kestäviä investointeja * ja työpaikkoja."
Afrikan väkiluvun ennustetaan kaksinkertaistuvan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja ehkä ( YK ) 4,4 miljardiin vuoteen 2100 mennessä ja
afrikkalaisten keski-ikä on 18 vuotta, joten työpaikkoja tullaan Afrikassa todella tarvitsemaankin.
Öljyyn ja kaivostoimintaan ja raaka-aineisiin perustuvan Afrikan talouden sanotaan muodostuneen 2000-luvulla vähemmistöksi pääomavirroissa ja yhä useamman sijoittajan sanotaan keskittyvän vähittäiskauppaan ja palveluihin.
EU-maiden kehitysapu ja vihreän siirtymän rahoitus näyttäisivät sekoittuvan toisiinsa ja mm. Club de Paris on sovitellutkin ja velkasaataviaan Afrikasta.

Kiina toimii taloudellisesti lähes kaikissa Afrikan maissa rakentaen voimalaitoksia, teitä ja rautateitä, satamia, sairaaloita ja kouluja, joista Afrikassa on pula, saaden korvaukseksi raaka-aineita - joita jalostettuina voi myydä EU-maihinkin. Jo Mao aloitti Afrikka-yhteistyön Tanzania-Sambia rautatien rakentamisella ja nyttemmin Kiina on toimittanut Afrikan ensimmäisen satelliitinkin, jota kuulemma tarvitaan maatalouden kehittämiseksi.
Kiinan Belt and Road-foorumin mukaan Kiina investoi paljon Afrikan infrastruktuuriin.


Deutsche Welle kirj. 29.5.2020 Venäjän aseviennistä Afrikkaan,
https://dw.com/en/russian-arms-exports- ... a-53596471
lähinnä maghreb-maiden eteläpuoliseen mustaan Afrikkaan. Algeria ja Egypti ovat suurimmat Venäjän aseviennin kohdemaat.
Saharan eteläpuolisen Afrikan Angolaan Neuvostoliitolla oli läheiset yhteydet asetoimituksinkin ja asevienti on elpynyt 2000-luvulla, DW:n artikkelin mukaan Krimin 2014 Venäjään liittämisen jälkeen Venäjälle asetettujen pakotteidenkin johdosta.
Neuvostoliitto
oli suuri toimija ja aseviejä Afrikkaan ja v. 2019 Siprin mukaan Venäjä on taas noussut 49%:n osuudellaan suureksi aseviejäksi.

Putin sanoi Venäjän 2019 vievän Afrikkaan 25 miljardin $:n edestä elintarvikkeita ja aseita 15 miljardilla $:lla ja sanoi vientilukujen kaksinkertaistuvan 4-5 vuodessa. Suurin osa aseista Algerialle ja Egyptille.
Venäjä
isännöi v. 2019 kaikkien aikojen ensimmäistä Venäjä-Afrikka -huippukokousta Sotshissa,
https://www.dw.com/en/vladimir-putin-op ... a-50943192
joten EU:llakin on Afrikassa kilpailijoitakin Kiinan ollessa suurin rahoittaja ja toimittaja afrikkalaisissa hankkeissa ja Venäjä ja Kiina eivät näytä vaativan afrikkalaisilta `vihreää siirtymää´ eikä `kestävää kehitystä´?

Kenialainen taloustieteilijä James Shikwati kritisoikin ulkomaisia rahoittajia: " Afrikan poliittiset johtajat unohtavat, että afrikkalaisten on maksettava velkansa takaisinkin."
J.Shikwatin kritiikki näyttäisi sopivan monien EU-maidenkin poliittisiin johtajiin?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”