Jouko Heyno kirjoitti:ile kirjoitti:Suomen maaperältä löytyvä 1600-luvun saksalainen keramiikka ei tee suomalaisista saksankielisiä. Miten jonkun aikaisemman keramiikan levinneisyys voisi yht'äkkiä kertoa kielisyydestä?
Odotin juuri jotain tällaista. Nyt, jos vielä väität, ettei tuo "saksalainen keramiikka" liity saksan kielen vaikutukseen suomessa, toivon näyttöä. Yhtä hyvin voisit väittää, että Cokis-pulloista huolimatta suomessa ei näy englannin vaikutusta. "Kulttuurialue" ei tarkoita yhtä pyttyä tai pulloa, mutta on lapsekasta väittää, ettei aineellinen kulttuuri ole sidoksissa kieliyhteisöön.
Tiedämme saksankielen vaikutuksesta suomessa kirjoitettujen lähteiden (sekä ehkä nimistön) perusteella. 1600-luvun saksalaisen keramiikan löytyminen Suomesta tarkoittaa, että kauppaa on käyty. Kaupankäynti edellyttää ymmärrystä, joten luonnollisesti jossakin kauppaketjun vaiheessa on osattu sekä saksaa että ruotsia/suomea.
Olen itse tutkinut
1500-luvun alun kauppakirjeenvaihtoa Itämerellä, ja tiedän, että saksankielen taitoa löytyi esim. Turun porvariston ja papiston keskuudesta. Saksalaiset kauppiaat eivät kuitenkaan itse kulkeneet Suomen maaseudulla tai sisämaassa, vaan välittivät tavarat Suomessa asuville kauppiaille (porvareille, papistolle, rälssille).
Ruotsia tai suomea puhuvat turkulaiset porvarit (tai papisto tai rälssi) ovat väistämättä joutuneet käyttämään suomea tai ruotsia välittäessään tavarat sisämaan käyttäjille. Saksankielen vaikutus Suomessa 1500-luvun alussa pysähtyy siis eteläisen Suomen harvojen kauppakaupunkien harvaan porvaristoon sekä kauppaa käyneeseen papistoon ja rälssiin. Mukaan on vielä otettava ne talonpoikaiskauppiaat, jotka oletettavasti ulottivat kaupparetkensä saksankielisiin kauppakaupunkeihin. (Tallinna on tässä suhteessa problemaattinen, koska siellä saattoi todennäköisesti tulla toimeen myös suomenkielellä.)
Arvioisin itse tämän saksankieliseen kielialueeseen yhteydessä olleen väestönosan suuruudeksi enimmillään n. 5 % Suomen (Turun hiippakunnan) väestöstä. Kaikkien ei edes tarvinnut osata puhua saksaa, muutaman sanan ymmärtäminen riitti. Saksankielellä ei voida katsoa olleen merkittävää läpäisevyyttä Suomessa vakituisesti asuvan, saksalaisia tuotteita käyttävän väestön keskuudessa. Voimme kirjoitettujen lähteiden perusteella olla aivan varmoja, että maaseudulla ei puhuttu saksaa päivittäisenä käyttökielenä. Suomi ei ollut saksankielinen.
Samoin voimme tänä päivänä olla ihan varmoja, että Suomesta löytyvistä Coca-colapulloista ja -tölkeistä huolimatta Suomessa pysyvästi asuva väestö ei kieliyhteisönä ole (ainakaan vielä) englanninkielinen. Samoin kuin Suomessa taannoin kohtuu suositut Lada-merkkiset autot eivät kerro Suomen venäjänkielisyydestä. Samoin kuin Suomessa kaupoista saatavat Mora-puukot eivät kerro väestön suuren enemmistön ruotsinkielisyydestä. Näitä esimerkkejä riittää loputtomiin.
Esineet eivät puhu mitään kieltä.
Näissä tapauksissa, kun käytettävissämme on kirjoitettuja lähteitä tai puhuttu kieli, voimme todeta, että aineellinen kulttuuri ei määritä käyttäjien kieliyhteisöä.
Siksi on perusteltavaa kyseenalaista aineellisen kulttuurin ja kieliyhteisön liitäntä toisiinsa myös tapauksissa, joissa meillä ei ole käytettävissämme kirjoitettuja lähteitä.
Jouko Heyno kirjoitti:Itse olen pitänyt aiheesta esitelmän kielitieteen päivillä, ja yleisö oli yleisesti sitä mieltä, että tulkintani oli oikea.
Jos haluat käydä tieteellistä keskustelua, myös tieteellisen yleisön pitää hyväksyä tulkintasi. Jos tieteellinen yleisö olisi sen tehnyt, tälläkin foorumilla aktiiviset kielentutkijat antaisivat tunnustusta tutkimuksellesi. Sitä he eivät tee, joten minulla on hyvä syy otaksua, että tulkinnassasi on jokin pielessä.
Ja ennenkuin alat valittaa minun tai tutkijayhteisön elitismistä, muotoilen edellisen tähän asuun: jos haluat vakuuttaa
juuri tämän nettiyleisösi tulkinnastasi,
sinun on vakuutettava meidät tällä foorumilla. Viittaus tulkintasi hyväksyntään kielitieteen päivillä ei kelpaa täällä - ei ainakaan minulle, koska en ole kuullut, mitä puhuit kielitieteen päivillä.
Selitysvelvollisuus on siis edelleen sinulla.
Toistaiseksi kyvyttömyytesi tai haluttomuutesi esittää perusteltua dataa väitteidesi tueksi ei innosta minua esim. tutustumaan tutkimukseesi. Otaksun, ettei siinä ole mitään, mihin kehtaisit viitata tällä foorumilla.
Jos tutkimuksesi on yliopistolla hyväksytty tieteellinen opinnäytetyö, sen saa varmasti nettiin. Se helpottaisi huomattavasti tutkimuksesi saatavuutta. Jos et halua selvittää tutkimuksesi perusteita täällä, mutta toivot meidän pääsevän niistä selville, olet varmasti halukas näkemään hiukan vaivaa, jotta tutkimuksesi olisi meidän kaikkien saatavilla.
Jouko Heyno kirjoitti:Toki, jos sinulla on esittää a) sanokaamme 500 vuoden ajalta yhtenäinen kielialue, jolla esiintyy alueellisesti selvästi erottuvia aineellisia kulttuurikokonaisuuksia edes 2 kpl tai/ja b) sanokaamme 500 vuoden ajalta yhtenäinen aineellisen kulttuurin alue, jolla esiintyy selvästi erottuvia kieliyhteisöjä edes 2 kpl, olen kiitollinen tiedosta. Kukaan muu ei ole siihen pystynyt.
Kysymyksesi viittaa siihen, että et itse usko väitteeseesi aineellisen ja kielellisen kulttuurialueen yhteneväisyydestä. Vaikuttaa siltä, että viet tässä perusteluja omalta näkemykseltäsi.
Odotan mielenkiinnolla, kuinka todistat väitteesi viikinki-termin etymologiasta, merkityksestä ja aikalaistulkinnasta. Siihen asti uskon tähän mennessä lukemaani tieteellistä kirjallisuutta.
Ja lopuksi: kieltäydyn vastedes alentumasta vastaamaan huonosti perusteltuihin heittoihin. Ellet, Jouko Heyno, kykene esittämään
perusteltuja kannanottoja, tai ellei joku muu tuo esille uusia selityksiä suomenkielen Itämeri-termin etymologialle, katson tämän keskustelun omalta osaltani päättyneeksi.
-ile
