Mistä johtuu sana 'kaari' vanhassa laissa?

[Annastiina Mäkilä]

Hei!

Osaisiko joku valaista hieman vanhoissa lakiteksteissä esiintyvän 'kaari'-sanan menneisyyttä?

[Toni Selkala]

Kaaresta

Suomessa esiintyy sana kaari eräiden pykälämääräisesti ja asiallisesti laajojen lakien yhteydessä, sellaisissa nimissä kuten kauppakaari, oikeudenkäymiskaari jne. Tässä yhteydessä kaari-sana poikkeaa huomattavasti muista kaari-sanan merkityksistä. Sana onkin lainattu suomeen Ruotsi-Suomen aikaisista laeista, joissa vastaavista, kattavista laeista käytettiin nimeä balk, suomeksi kaiketikin palkki, mutta myös laaja-alainen laki, lain pääosasto. Tästä syystä kaari siis seikkailee vieläkin osana Suomen lakia, erityisesti kun viimeisin suomalainen lainkodifikaatio on vuodelta 1734, jolta myös kaari-loppuiset lait ovat. Ja lopuksi varoituksen sana kaikille, kuten Kauppakaaren 7. luvun 6 pykälä meitä muistuttaa: "Jos rymäkkä, meteli ja tappelu tapahtuu, sittenkuin julkiset markkinat on alkaneiksi julistettu, rangaistakoon syypää lain mukaan ja vetäköön rauhan rikkomisesta sakkoa kymmenen talaria."

[Jouko Heyno]

Kaaresta

Suomessa esiintyy sana kaari eräiden pykälämääräisesti ja asiallisesti laajojen lakien yhteydessä, sellaisissa nimissä kuten kauppakaari, oikeudenkäymiskaari jne. Tässä yhteydessä kaari-sana poikkeaa huomattavasti muista kaari-sanan merkityksistä. Sana onkin lainattu suomeen Ruotsi-Suomen aikaisista laeista, joissa vastaavista, kattavista laeista käytettiin nimeä balk, ...

Kyseessä on todellakin vanha laina, joka on kuitenkin lainaa myös ruotsissa. Taustalla on jo aiemmin keskustelemani skyyttalainen kieli, kantaturkki, josta sana on saatu, samoin kuin mm. nysuomen "kauppa", "kihlakunan" alkuosa ja "käräjät". Kantaturkkilainen kantasana tarkoittaa nimen omaan laajaa lakikokonaisuutta, "kihla" -termin kantasana hallintoaluetta ja "käräjät" termin kantasana "oikeudessa esiintymistä". Termiin "kaari" = "båge" yms. suhde on yksinkertaisesti homofoninen. Termi "kaari" on käytössä jo 1548 lainkäännöksessä.

[Tapio Onnela]

erityisesti kun viimeisin suomalainen lainkodifikaatio on vuodelta 1734, jolta myös kaari-loppuiset lait ovat.

Tämä laki muuten löytyy digitoituna Agricolasta:
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/

[Toni Selkala]

Katsahdin pikaisesti tätä balk sanaa ja en kyllä nyt oikein tiedä sitten tuon sanan alkuperästä. Jo muinais-norjassa (bálkr) ja sitä myöten vanhassa englannissa (balc), ja todennäköisesti jo ennen niitä kantagermaanisessa kielessä (*balkuz), on ollut käytössä kyseinen sana tarkoittamassa palkkia. Mikäli kyseessä on sanan polyfonia olisi kiinnostavaa tietää miten sana on johtunut tästä kantaturkkilaisesta sanasta ruotsiin? Sanot kuitenkin suhteen olevan homofoninen, joten siinä tapauksessa myös eittämättä kantagermaaninen sana olisi ollut lainaa kantaturkista? Ei tällaisia väitteitä nyt voi vain esittää, jollei niitä voi aukottomasti todistaa. On väärin antaa kuva sanan alkuperästä, joka ei välttämättä todellakaan pidä paikkaansa, eritoten kun tarkoituksena on antaa vastaus kysymykseen. Tällainen tieto on vain omiaan sekoittamaan kuvaa kielestä.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

P.S. Lähteenäni käytin Oxford English Dictionaryn tietokantaa, jonka luotan tarjoavan varsin hyvän ja asiantuntevan tiedon tästä aiheesta. Toki olisin voinut lukea muitakin lähteitä, mutten pidä sitä tässä tapauksessa välttämättömänä (tarkastin myös pikaisesti Websterin ja Dictionary.comin, jotka myös tarjosivat samaa johdosta).

[Jouko Heyno]

Katsahdin pikaisesti tätä balk sanaa ja en kyllä nyt oikein tiedä sitten tuon sanan alkuperästä. Jo muinais-norjassa (bálkr) ja sitä myöten vanhassa englannissa (balc), ja todennäköisesti jo ennen niitä kantagermaanisessa kielessä (*balkuz), on ollut käytössä kyseinen sana tarkoittamassa palkkia. Mikäli kyseessä on sanan polyfonia olisi kiinnostavaa tietää miten sana on johtunut tästä kantaturkkilaisesta sanasta ruotsiin? Sanot kuitenkin suhteen olevan homofoninen, joten siinä tapauksessa myös eittämättä kantagermaaninen sana olisi ollut lainaa kantaturkista? Ei tällaisia väitteitä nyt voi vain esittää, jollei niitä voi aukottomasti todistaa. On väärin antaa kuva sanan alkuperästä, joka ei välttämättä todellakaan pidä paikkaansa, eritoten kun tarkoituksena on antaa vastaus kysymykseen. Tällainen tieto on vain omiaan sekoittamaan kuvaa kielestä.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

P.S. Lähteenäni käytin Oxford English Dictionaryn tietokantaa, jonka luotan tarjoavan varsin hyvän ja asiantuntevan tiedon tästä aiheesta. Toki olisin voinut lukea muitakin lähteitä, mutten pidä sitä tässä tapauksessa välttämättömänä (tarkastin myös pikaisesti Websterin ja Dictionary.comin, jotka myös tarjosivat samaa johdosta).

Homofonia = "samaäänisyys". Kyseessä on siis kaksi eri sanaa, jotka ovat äänneasultaan samanlaisia. Toinen on tuo mainitsemasi "palkki" - balk, toinen kantaturkista lainattu lakitermi "balk". Sana on lainautunut alkuaan noin 500 -luvulla e.Kr. pohjois-germaaniin. "Vanha englanti" on nimen omaan haarauma siitä kielestä, joka englanniksi tunnetaan termillä "Old Norse".

[Annastiina Mäkilä]

Homofonia = "samaäänisyys". Kyseessä on siis kaksi eri sanaa, jotka ovat äänneasultaan samanlaisia. Toinen on tuo mainitsemasi "palkki" - balk, toinen kantaturkista lainattu lakitermi "balk". Sana on lainautunut alkuaan noin 500 -luvulla e.Kr. pohjois-germaaniin. "Vanha englanti" on nimen omaan haarauma siitä kielestä, joka englanniksi tunnetaan termillä "Old Norse".

Eli selkokielellä sanottuna: 500-luvulla eaa kantagermaanisessa kielessä oli oma sana, joka tarkoitti palkkia ja kantaturkista lainattu sana, joka oli lakitermi. Sanat olivat homofooneja eli suomeksi kaksi sanaa, jotka kirjoitettiin eri tavalla ja joilla oli eri merkitys, mutta jotka lausuttiin samalla tavalla. Tämä kuulostaa hyvin erikoiselta monestakin syystä. Ensinnäkin vaikka tietäisimme, kuinka nämä oletetut kaksi sanaa on kirjoitettu vuonna 500 eaa kantagermaanisessa kielessä, on hyvin hankala konstruoida kuinka ne tuolloin on äännetty. Toisaalta minua kiinnostaisi mitä kirjallista aineistoa tästä kantagermaanisesta kielestä on vuodelta 500 eaa säilynyt, jossa ilmenee nämä kummatkin sanat ja josta pystytään konstruoimaan niiden äänneasut?

[Jouko Heyno]

Homofonia = "samaäänisyys". Kyseessä on siis kaksi eri sanaa, jotka ovat äänneasultaan samanlaisia. Toinen on tuo mainitsemasi "palkki" - balk, toinen kantaturkista lainattu lakitermi "balk". Sana on lainautunut alkuaan noin 500 -luvulla e.Kr. pohjois-germaaniin. "Vanha englanti" on nimen omaan haarauma siitä kielestä, joka englanniksi tunnetaan termillä "Old Norse".

Eli selkokielellä sanottuna: 500-luvulla eaa kantagermaanisessa kielessä oli oma sana, joka tarkoitti palkkia ja kantaturkista lainattu sana, joka oli lakitermi. Sanat olivat homofooneja eli suomeksi kaksi sanaa, jotka kirjoitettiin eri tavalla ja joilla oli eri merkitys, mutta jotka lausuttiin samalla tavalla. Tämä kuulostaa hyvin erikoiselta monestakin syystä. Ensinnäkin vaikka tietäisimme, kuinka nämä oletetut kaksi sanaa on kirjoitettu vuonna 500 eaa kantagermaanisessa kielessä, on hyvin hankala konstruoida kuinka ne tuolloin on äännetty. Toisaalta minua kiinnostaisi mitä kirjallista aineistoa tästä kantagermaanisesta kielestä on vuodelta 500 eaa säilynyt, jossa ilmenee nämä kummatkin sanat ja josta pystytään konstruoimaan niiden äänneasut?

Tässä on kielitieteen aineistoa ja terminologiaa koskeva väärinkäsitys. Homofonia on nimen omaan "samaäänisyyttä", siis kaksi sanaa, jotka lausutaan samalla tavalla. Ortografialla ("oikeinkirjoituksella") ei asian kanssa ole tekemistä. Historiallinen kielitiede on pääasiassa kiinnostunut ääntämisestä. Toki kirjoituskin on tutkimuksen kohde, mutta käytännössä vähemmässä määrin. Noin vanhaa kirjallista aineistoa, jossa nuo sanat esiintyisivät, ei tietojeni mukaan ole. Äännerekonstruktiot perustuvatkin paralleelleihin, joista johdetaan vanhemmat muodot teoreettisesti. Siksi tekstissä teoreettinen rekonstruktio merkitäänkin asteriskillä, konkreettiseen aineistoon perustuva äänneasuoletus on ilman.

[Toni Selkala]

Ongelma nimenomaan on, että mikäli kaksi sanaa on esi-kirjallisella ajalla äännetty samoin ei niitä oikein kyetä rekonstruoimaan erillisiksi sanoiksi myöhemmän kirjallisen aineiston perusteella (koska tällöin voidaan olettaa, että sanat olisi tässä ensimmäisessä kirjallisessa aineistossa kirjoitettu samoin). Tästä syystä oletin sinulle sattuneen lapsuksen. Samasta rungosta toki voidaan johtaa täysin toisistaan poikkeavia sanoja, kuten esimerkiksi ranskan sanat "chanteuse" sekä "cantatrice", joissa johdossäännöt ovat erilaiset. Tai toisin päin monesta yhdeksi kuten englannin sanan "bank" osalta, joista pankkia tarkoittava lienee tullut italian sanasta "banca" kun taas joentörmää tarkoittava lienee pohjoisgermaanisten kielten yhdessä jakama sana. Mutta, että yksi sana, joka on vielä näin varhainen laina, olisi aina äännetty samoin, mutta olisi silti säilyttänyt kaksi toisistaan täysin poikkeavaa merkitystä, jolle ei missään vaiheessa kyetä löytämään toisistaan poikkeavaa kirjoitusasuakaan -- no, se kuulostaa nyt rahtusen oudolta. Niin, ja kyseessä ei ole ruotsissa ollut yksinomaan lakitermi kuten esim. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) osoittaa: b) (†) i allmännare anv.: afdelning; grupp, klass. -- muoto ei vain enää ole käytössä, mutta sanakirjassa on kaksikin viittausta sen käyttöön 1700-luvulla.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Jouko Heyno]

Mutta, että yksi sana, joka on vielä näin varhainen laina, olisi aina äännetty samoin, mutta olisi silti säilyttänyt kaksi toisistaan täysin poikkeavaa merkitystä, jolle ei missään vaiheessa kyetä löytämään toisistaan poikkeavaa kirjoitusasuakaan -- no, se kuulostaa nyt rahtusen oudolta. Niin, ja kyseessä ei ole ruotsissa ollut yksinomaan lakitermi kuten esim. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) osoittaa: b) (†) i allmännare anv.: afdelning; grupp, klass. -- muoto ei vain enää ole käytössä, mutta sanakirjassa on kaksikin viittausta sen käyttöön 1700-luvulla.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Mitään lapsusta ei ole sattunut. Olet täysin oikeassa siinä, että kielillä on yleinen pyrkimys erotteluu - tai siis ihmisillä on. Tuollainen pysyvä homofonia ei kuitenkaan ole mahdotonta, vaikka se ei kovin yleistä olekaan. Äännelailliset muutokset eivät kuitenkaan huomioi semantiikkaa, vaan silloin astuvat toiset tekijät "kuvion". Keskeistä on pragmatiikka, sekaantumisvaara, ja, etenkin yhteisön kannalta tärkeissä normatiivisissa asioissa, "kivettymiseksi" kutsuttu ilmiö, joka rikkoo äännelait. Homofonisista pysyvyyksistä on ehkä paras esimerkki yksitavuinen ja taipumaton kiina. Kivettymistä taas löytyy vaikkapa suomesta loistava esimerkki juuri yhteisön normatiivisen sanaston kohdalta; "laki", joka on rekonstruoitavissa SU-kantakieleen (vrt unk. äännelaillinen vastine "jog" sanassa "jogas" - lopun suffiksi sama kuin toisaalla käsitelty suomen -as) muotoon *l'akə, ja joka on lainautunut turkkilaiskieliin ja sieltä mm. mongoliin muodossa /jasa/. Semantiikka on aukoton, "jotain, joka on kaiken yläpuolella". Lainaaminen germaanikielistä a) edellyttää poikkeuskehitystä ja b) on ongelmallinen siksi, ettei sanan levikki ole germaanikielissä kattava. Lisäksi skandinaavissa on myös aivan toinen, omaperäinen, "lakia" tarkoittava sana, joten p-germaanin "lag" yms. on mitä ilmeisimmin itämerensuomalainen substraattilaina.

Juu. Piti vielä muokata, kun jäi huomioimatta tuo loppu: siis "balk" ei ole lain synonyymi, ei ennen eikä nyt, vaan se on nimen omaan osakokonaisuus, myös alkuperäisessä merkitysessään. Näin mainitsemasi merkitykset, "afdelning; grupp, klass", eivät ole mitenkään ristiriidassa tämän termin muun käytön kanssa.

[Toni Selkala]

Homofonisista pysyvyyksistä on ehkä paras esimerkki yksitavuinen ja taipumaton kiina.

En oikein tiedä miten kiinan merkkijärjestelmän kehittymistä voidaan verrata varsin toisenlaisen lähtökohdan ottaneeseen järjestelmäämme jossa jokaista merkkiä vastaan äänne. Kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän kehittymistä voidaan toki käyttää esimerkkinä mikäli pyrimme löytämään kielen universaaleja, mutten usko, että sen käyttäminen etymologiassa on paikallaan, ainakaan milloin toinen kieli on jo lähtökohtaisesti omaksunut toisenlaisen tavan kirjata merkityksensä. Kyse lienee vähän samasta kuin vertaisimme toisiinsa muovia ja paperia -- vaikka molemmista voidaan valmistaa rahoja eivät ne silti ole yksi ja sama asia.

Kantaturkkilainen kantasana tarkoittaa nimen omaan laajaa lakikokonaisuutta
---
Kyseessä on siis kaksi eri sanaa, jotka ovat äänneasultaan samanlaisia. Toinen on tuo mainitsemasi "palkki" - balk, toinen kantaturkista lainattu lakitermi "balk".
---
Piti vielä muokata, kun jäi huomioimatta tuo loppu: siis "balk" ei ole lain synonyymi, ei ennen eikä nyt, vaan se on nimen omaan osakokonaisuus, myös alkuperäisessä merkitysessään

Tämä vain rahtusen nyt tuntuu kontradiktoriselta. En ole väittänytkään sanan olevan lain synonyymi, totesin vain BALK sanan olleen käytössä samoin, kokonaisuutta tarkoittamassa, myös lakikirjojen ulkopuolella. Mikäli siis on olemassa alkujaan kaksi eri sanaa, jotka ovat kuitenkin myöhemmin saaneet saman kirjoitetun muodon ja jotka on varsin helpolla analogialla palautettava toisiinsa (esim. katsomalla niitä lukuisia esimerkkejä joita SAOB tarjoaa) on varsin vaikeaa nähdä niitä käytännön keinoja, joilla nämä sanat on toisistaan erotettavissa. Tavallisesti kielen sisällä tehtävät analogiat ovat merkkejä siitä, että sanaa käytetään ainakin jossain määrin, joten tuskin kulkeutuminen lain kielestä yleiskieleen on ollut kovinkaan tavanomaista ainakaan aikana jolloin laki ei vielä ollut osa jokaisen ihmisen arkipäivää kuten se meidän päivinämme tuntuu olevan. Näin siis voitaisiin pitää todennäköisempänä sitä, että tällainen analoginen sananluonti olisi tapahtunut tästä toisesta sanan merkityksestä käsin. Eihän esimerkiksi ensin voitaisi kuvitella, että kaunista naista kutsutaan tietyissä kielen rekistereissä KISSA sanalla, jollei meillä olisi olemassa siroa ja kaunista eläintä nimeltään kissa -- toisin päin tämän johtaminen kuulostaisi varsin hupsulta.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Jouko Heyno]

Homofonisista pysyvyyksistä on ehkä paras esimerkki yksitavuinen ja taipumaton kiina.

En oikein tiedä miten kiinan merkkijärjestelmän kehittymistä voidaan verrata varsin toisenlaisen lähtökohdan ottaneeseen järjestelmäämme jossa jokaista merkkiä vastaan äänne. Kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän kehittymistä voidaan toki käyttää esimerkkinä mikäli pyrimme löytämään kielen universaaleja, mutten usko, että sen käyttäminen etymologiassa on paikallaan, ainakaan milloin toinen kieli on jo lähtökohtaisesti omaksunut toisenlaisen tavan kirjata merkityksensä. Kyse lienee vähän samasta kuin vertaisimme toisiinsa muovia ja paperia -- vaikka molemmista voidaan valmistaa rahoja eivät ne silti ole yksi ja sama asia.

Muutoin aivan asiallinen kommentti, mutten kirjoittanut kiinan merkkijärjestelmstä.

Kantaturkkilainen kantasana tarkoittaa nimen omaan laajaa lakikokonaisuutta
---
Kyseessä on siis kaksi eri sanaa, jotka ovat äänneasultaan samanlaisia. Toinen on tuo mainitsemasi "palkki" - balk, toinen kantaturkista lainattu lakitermi "balk".
---
Piti vielä muokata, kun jäi huomioimatta tuo loppu: siis "balk" ei ole lain synonyymi, ei ennen eikä nyt, vaan se on nimen omaan osakokonaisuus, myös alkuperäisessä merkitysessään

Tämä vain rahtusen nyt tuntuu kontradiktoriselta. En ole väittänytkään sanan olevan lain synonyymi, totesin vain BALK sanan olleen käytössä samoin, kokonaisuutta tarkoittamassa, myös lakikirjojen ulkopuolella. Mikäli siis on olemassa alkujaan kaksi eri sanaa, jotka ovat kuitenkin myöhemmin saaneet saman kirjoitetun muodon ja jotka on varsin helpolla analogialla palautettava toisiinsa (esim. katsomalla niitä lukuisia esimerkkejä joita SAOB tarjoaa) on varsin vaikeaa nähdä niitä käytännön keinoja, joilla nämä sanat on toisistaan erotettavissa. Tavallisesti kielen sisällä tehtävät analogiat ovat merkkejä siitä, että sanaa käytetään ainakin jossain määrin, joten tuskin kulkeutuminen lain kielestä yleiskieleen on ollut kovinkaan tavanomaista ainakaan aikana jolloin laki ei vielä ollut osa jokaisen ihmisen arkipäivää kuten se meidän päivinämme tuntuu olevan. Näin siis voitaisiin pitää todennäköisempänä sitä, että tällainen analoginen sananluonti olisi tapahtunut tästä toisesta sanan merkityksestä käsin. Eihän esimerkiksi ensin voitaisi kuvitella, että kaunista naista kutsutaan tietyissä kielen rekistereissä KISSA sanalla, jollei meillä olisi olemassa siroa ja kaunista eläintä nimeltään kissa -- toisin päin tämän johtaminen kuulostaisi varsin hupsulta.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Ei tuossa mitään "kontradiktorista" (?) ole, "balk", "kaari" on lain osa, "afdelning". 1) Se, että jokin ei ole tavanomaista, on kokonaan toinen juttu, ja 2) laki pohjoismaissa on nimen omaan ollut osa jokapäiväistä elämää, jo tuolloin - aivan kuten muissakin yhteistöissä; "laki" on yhteiskuntaa sääntelevä sanktioitu käyttäytymisnormisto. Ilman sellaista ei ole yhteiskuntaa.

Vielä kerran siis: Kyseessä on kaksi eri sanaa, jotka ovat homofonisia. Ne ovat eri lähtöä, ja toinen on vanha turkkilaisperäinen laina. Sanat eivät ole palautettavissa toisiinsa. Tällainen ei ole mitenkään tavatonta kielissä. Kielen käytössä ero paljastuu kontekstista. Esimerkkisi "kissasta" viittaa siihen, ettet tunne "kissaihmisiä". Toki olen samaa mieltä, eläinten inhimillistäminen on minunkin mielestäni varsin hupsua, silti kotieläimistä usein käytetään peroonapronominenja.

[ile]

Esimerkkisi "kissasta" viittaa siihen, ettet tunne "kissaihmisiä". Toki olen samaa mieltä, eläinten inhimillistäminen on minunkin mielestäni varsin hupsua, silti kotieläimistä usein käytetään peroonapronominenja.

Hilpeä esimerkki Heynon tavasta "keskustella": vaihdetaan vain käsitteiden merkitystä ja kontekstia omassa mielessä, ja heitetään keskustelu muuttunein määrein takaisin toiselle. Saadaan aikaan hämäävän poukkoilevaa söhötystä, joka vie varmasti pois aiheesta.

"Red Herring" on tapa hämätä keskustelijoita, rikkoa keskustelua ja tehdä ad hominem -vihjauksia vastapuolesta. Kaikki nämä ovat tuomittavia keinoja, mikäli yleensä halutaan käydä fiksua, mielekästä keskustelua.

Kaikki kunnioitus Toni Selkälälle, joka jaksaa ja malttaa tavoitella keskusteluyhteyttä mielekästä keskustelua välttelevän Heynon kanssa!

-ile

[Jouko Heyno]

Esimerkkisi "kissasta" viittaa siihen, ettet tunne "kissaihmisiä". Toki olen samaa mieltä, eläinten inhimillistäminen on minunkin mielestäni varsin hupsua, silti kotieläimistä usein käytetään peroonapronominenja.

Hilpeä esimerkki Heynon tavasta "keskustella": vaihdetaan vain käsitteiden merkitystä ja kontekstia omassa mielessä, ja heitetään keskustelu muuttunein määrein takaisin toiselle. Saadaan aikaan hämäävän poukkoilevaa söhötystä, joka vie varmasti pois aiheesta.

"Red Herring" on tapa hämätä keskustelijoita, rikkoa keskustelua ja tehdä ad hominem -vihjauksia vastapuolesta. Kaikki nämä ovat tuomittavia keinoja, mikäli yleensä halutaan käydä fiksua, mielekästä keskustelua.

Kaikki kunnioitus Toni Selkälälle, joka jaksaa ja malttaa tavoitella keskusteluyhteyttä mielekästä keskustelua välttelevän Heynon kanssa!

-ile

???? Mikä tässä oli tuo hapansilakka? Sekö, että totesin, että homma on yhtä hupsua molempiin suuntiin? Aivan sama ja raadollisempi tilanne on ihmisten nimien antaminen elukoille. "Kyllä se meijän katti on sellanen emäntä, että..." Kehityssuunnan määrittely ei ole läheskään aina yksinkertainen asia. Voi, voi, ile. Näin se kielitiede nyt vain toimii, ja jos pidät asiallista keskustelua "poukkoilevana söhötyksenä", en voi asialle mitään. Mistä muuten löydät edes yhden esittämäni "ad hominem" vihjauksen vastapuolesta? Olen kiitollinen, jos sellaisen esittäisit. Ai niin, tuo omasi yllä taitaa olla juuri sellainen, mutta tarkoitan nimen omaan minun teksteissäni. Keskeinen ero meillä näyttääkinolevan, että minä todella pyrin keskustelemaan asiasta ja perustelemaan näkemykseni siinä omalla nimelläni siinä, kun sinä heitäv lokaa nimimerkin takaa. Jopa Häkkinen siirtyi esiintymään julkisesti - toki provosoituna - mutta sinä jatkat. No, kukin tyylillään.

Tonin tavasta keskustella olen toki samaa mieltä, ja kuten edellä huomaamme kaikki, se poikkeaa selkeästi omastasi.

[ile]

Analyysin voi aloittaa näiden artikkeleiden avulla:

Ignoratio elenchi

Ad hominem

Kriittinen ajattelu

Ehkä ylläpito haluaa liittää nämä linkit foorumin keskusteluohjeisiin?

-ile