koni

[lentava kirvesmies]

Sanotaan hevosta tarkoittavan Koni sanan lainatun Venäjän kielestä.

Näin ilmeisesti onkin. Mutta Ilovaiskin Venäjän historia, kertoo sanan ensin lainatun "Veneläisiltä" Venäjän (Rus) kieleen. tai pitäisikö oikeammin olla "Venekansalta" jotka Väinäjoen latvoilta Njeprin yläjuoksulle kiskoivat kauppiaiden tavaroita "Koneilla" siis hevosilla.

Olisipa ihan mielenkiintoista tietää, Koni sanan historiaa ja ylipäänsäkin hevosen historiaa Suomessa ja Suomen sukuisilla kansoilla.

[Annastiina Mäkilä]

Hei!

En tiedä onko tästä apua, mutta löysin väitöskirjan, jossa käsitellään hevosten nimien historiaa. Tosin nimillä tarkoitetaan tässä kaiketi erisnimiä, mutta ehkä tutkimus voisi kiinnostaa sinua muutoin?

Eli Marja Kalskeen väitöskirja "Suomessa syntyneiden hevosten nimistö. Suomalaisten hevosten nimet eläimen aseman kuvastajina" (2005)
Täältä löytyy seloste väitösaiheesta.

Yst. terv.
Annastiina

[Jouko Heyno]

Sanotaan hevosta tarkoittavan Koni sanan lainatun Venäjän kielestä.

Näin ilmeisesti onkin. Mutta Ilovaiskin Venäjän historia, kertoo sanan ensin lainatun "Veneläisiltä" Venäjän (Rus) kieleen. tai pitäisikö oikeammin olla "Venekansalta" jotka Väinäjoen latvoilta Njeprin yläjuoksulle kiskoivat kauppiaiden tavaroita "Koneilla" siis hevosilla.

Olisipa ihan mielenkiintoista tietää, Koni sanan historiaa ja ylipäänsäkin hevosen historiaa Suomessa ja Suomen sukuisilla kansoilla.

Koni on todellakin lainattu suomeen itäslaaveilta, ja tarkoittaa edelleen sotilaskäytöss olevaa hevosta, usein ruunaa. Se, että sillä suomessa on kielteinen merkitys johtuu ilmeisimmin juuri lähtökielestä ja suomensukuisten ja slaavien välien historiasta; vastustajan "hyvää" on aina mollattu. Saman kohtalon on kokenut "normaali" venäjän hevosta tarkoittava sana loshat', joka kuitenkin, paradoksaalisesti, on lainasan venäjässä ja koostuu kahdesta osasta, SU- peräisestä "losh" ~ unk. ló, jonka uralil. kantamuoto on rekonstruoitavissa *tyshe (pahoittelen vääräoppisia merkkejä), ja loppuosa turkkilaiskielinen "at". Suomen "virallinen" termi tuolle elukalle, "hepo", taas on lainaa 500-luvulla e.Kr. kreikasta, ja siihen on liitetty hellittely & pienennyssuffiksi -nen. Kauppasanaston tieto ovat ihmeelliset.

[Klaus Lindgren]

Suomen "virallinen" termi tuolle elukalle, "hepo", taas on lainaa 500-luvulla e.Kr. kreikasta, ja siihen on liitetty hellittely & pienennyssuffiksi -nen. Kauppasanaston tiet ovat ihmeelliset.

Peräti 500 eaa ja Kreikasta asti. Kiinnostavaa. Voisitko, Heyno, kertoa lisää?

[Jouko Heyno]

Suomen "virallinen" termi tuolle elukalle, "hepo", taas on lainaa 500-luvulla e.Kr. kreikasta, ja siihen on liitetty hellittely & pienennyssuffiksi -nen. Kauppasanaston tiet ovat ihmeelliset.

Peräti 500 eaa ja Kreikasta asti. Kiinnostavaa. Voisitko, Heyno, kertoa lisää?

Toki. Lähteiden valoss kyseessä on laina, joka on saapunut itämerensuomeen tuolloin vilkastuneen ja monipuolistuneen kaupankäynnin kanssa. Hevonenhan ei ole alkuperäistä Itämeren eläimistöä, vaan "tuorntitavaraa", niin myös sana. Varsinainen kauppareitti tunnetaan paremmin "Meripihkatienä". Lainanantajakielessä sana on ollut "hippos", jossa kreikan i on ollut avarampi kuin suomen, ja siis lähempänä e:ä. Varhaiskreikan e onkin muuttunut i:ksi (Esim Trask: Historical Linguistics 1996:88). Kreikan preaspiraatio on suomessa muuttunut varsinaiseksi foneemiksi, päin vastoin kuin sanan realisaatiossa yleensä IE-kielissä. Kontaktit tähän kauppakansaan näkyvät yleisemmin itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa, erityisesti viimemainitussa on selkeitä kreikkalaisperäisiä termejä, kuten vaikkapa "dierpmis" < hermes.

[Vetehinen]

Suomen "virallinen" termi tuolle elukalle, "hepo", taas on lainaa 500-luvulla e.Kr. kreikasta, ja siihen on liitetty hellittely & pienennyssuffiksi -nen. Kauppasanaston tiet ovat ihmeelliset.

Peräti 500 eaa ja Kreikasta asti. Kiinnostavaa. Voisitko, Heyno, kertoa lisää?

Toki. Lähteiden valoss kyseessä on laina, joka on saapunut itämerensuomeen tuolloin vilkastuneen ja monipuolistuneen kaupankäynnin kanssa. Hevonenhan ei ole alkuperäistä Itämeren eläimistöä, vaan "tuorntitavaraa", niin myös sana. Varsinainen kauppareitti tunnetaan paremmin "Meripihkatienä". Lainanantajakielessä sana on ollut "hippos", jossa kreikan i on ollut avarampi kuin suomen, ja siis lähempänä e:ä. Varhaiskreikan e onkin muuttunut i:ksi (Esim Trask: Historical Linguistics 1996:88). Kreikan preaspiraatio on suomessa muuttunut varsinaiseksi foneemiksi, päin vastoin kuin sanan realisaatiossa yleensä IE-kielissä. Kontaktit tähän kauppakansaan näkyvät yleisemmin itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa, erityisesti viimemainitussa on selkeitä kreikkalaisperäisiä termejä, kuten vaikkapa "dierpmis" < hermes.

Voi olla, ettei hepo tullut Suomeen meripihkatietä vaan Ukrainan kautta. Herodotus kirjoitti n. 400 eaa Gelonus nimisestä kaupungista, jonka asukkaat olivat helleenejä. Gelonus sijaitsi budinien maassa. Budinit saatoivat olla jotain suomensukuista väkeä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Budinoi

.

[Jouko Heyno]

Peräti 500 eaa ja Kreikasta asti. Kiinnostavaa. Voisitko, Heyno, kertoa lisää?

Toki. Lähteiden valossa kyseessä on laina, joka on saapunut itämerensuomeen tuolloin vilkastuneen ja monipuolistuneen kaupankäynnin kanssa. Hevonenhan ei ole alkuperäistä Itämeren eläimistöä, vaan "tuorntitavaraa", niin myös sana. Varsinainen kauppareitti tunnetaan paremmin "Meripihkatienä". Lainanantajakielessä sana on ollut "hippos", jossa kreikan i on ollut avarampi kuin suomen, ja siis lähempänä e:ä. Varhaiskreikan e onkin muuttunut i:ksi (Esim Trask: Historical Linguistics 1996:88). Kreikan preaspiraatio on suomessa muuttunut varsinaiseksi foneemiksi, päin vastoin kuin sanan realisaatiossa yleensä IE-kielissä. Kontaktit tähän kauppakansaan näkyvät yleisemmin itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa, erityisesti viimemainitussa on selkeitä kreikkalaisperäisiä termejä, kuten vaikkapa "dierpmis" < hermes.

Voi olla, ettei hepo tullut Suomeen meripihkatietä vaan Ukrainan kautta. Herodotus kirjoitti n. 400 eaa Gelonus nimisestä kaupungista, jonka asukkaat olivat helleenejä. Gelonus sijaitsi budinien maassa. Budinit saatoivat olla jotain suomensukuista väkeä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Budinoi.

1) Meripihkatie kulki Ukrainan kautta ja 2) Buudinit ja geloonit nimen omaan olivat nykyisten volgansuomalaisten esi-isiä. Heerodotoksen mainitsema Geloonos, tuo valtava kaupunki, oli suurin koskaa Euroopassa rakennettu linnoitettu kaupunki, ja sen sisään olisivat mahduneet yht'aikaa sekä antiikin Rooma että keskiajan Byzanthion (Konstantinopoli). Kaupungin nimi on läpinäkyvästi volgansuomalainen ja se on suomeksi "Valtava kaupunki". Heerodotos kertoo, että asukkaat olivat "järjestään punakoita ja vaaleasilmäisiä", ja heidän erikoisravintonsa olivat hunajakakut. Mehiläishoito onkin historiallisesti ollut leimallinen elinkeino juuri volgansuomalaisille. Geloonos löytyy Vorskla -joen varrelta, Bilskin (Beljsk) kylän alta, ympäriltä jne. Sen ympärysmuurin pituus oli n. 33 km.

[Vetehinen]

Toki. Lähteiden valossa kyseessä on laina, joka on saapunut itämerensuomeen tuolloin vilkastuneen ja monipuolistuneen kaupankäynnin kanssa. Hevonenhan ei ole alkuperäistä Itämeren eläimistöä, vaan "tuorntitavaraa", niin myös sana. Varsinainen kauppareitti tunnetaan paremmin "Meripihkatienä". Lainanantajakielessä sana on ollut "hippos", jossa kreikan i on ollut avarampi kuin suomen, ja siis lähempänä e:ä. Varhaiskreikan e onkin muuttunut i:ksi (Esim Trask: Historical Linguistics 1996:88). Kreikan preaspiraatio on suomessa muuttunut varsinaiseksi foneemiksi, päin vastoin kuin sanan realisaatiossa yleensä IE-kielissä. Kontaktit tähän kauppakansaan näkyvät yleisemmin itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa, erityisesti viimemainitussa on selkeitä kreikkalaisperäisiä termejä, kuten vaikkapa "dierpmis" < hermes.

Voi olla, ettei hepo tullut Suomeen meripihkatietä vaan Ukrainan kautta. Herodotus kirjoitti n. 400 eaa Gelonus nimisestä kaupungista, jonka asukkaat olivat helleenejä. Gelonus sijaitsi budinien maassa. Budinit saatoivat olla jotain suomensukuista väkeä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Budinoi.

1) Meripihkatie kulki Ukrainan kautta ja 2) Buudinit ja geloonit nimen omaan olivat nykyisten volgansuomalaisten esi-isiä. Heerodotoksen mainitsema Geloonos, tuo valtava kaupunki, oli suurin koskaa Euroopassa rakennettu linnoitettu kaupunki, ja sen sisään olisivat mahduneet yht'aikaa sekä antiikin Rooma että keskiajan Byzanthion (Konstantinopoli). Kaupungin nimi on läpinäkyvästi volgansuomalainen ja se on suomeksi "Valtava kaupunki". Heerodotos kertoo, että asukkaat olivat "järjestään punakoita ja vaaleasilmäisiä", ja heidän erikoisravintonsa olivat hunajakakut. Mehiläishoito onkin historiallisesti ollut leimallinen elinkeino juuri volgansuomalaisille. Geloonos löytyy Vorskla -joen varrelta, Bilskin (Beljsk) kylän alta, ympäriltä jne. Sen ympärysmuurin pituus oli n. 33 km.

Ok. Tiesin että Meripihkatie vei Keski-Euroopan läpi, mutta ilmeisesti niitä oli useita. Kaikki Meripihkatiet eivät vieneet Roomaan.

[Jouko Heyno]

Voi olla, ettei hepo tullut Suomeen meripihkatietä vaan Ukrainan kautta. Herodotus kirjoitti n. 400 eaa Gelonus nimisestä kaupungista, jonka asukkaat olivat helleenejä. Gelonus sijaitsi budinien maassa. Budinit saatoivat olla jotain suomensukuista väkeä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Budinoi.

1) Meripihkatie kulki Ukrainan kautta ja 2) Buudinit ja geloonit nimen omaan olivat nykyisten volgansuomalaisten esi-isiä. Heerodotoksen mainitsema Geloonos, tuo valtava kaupunki, oli suurin koskaa Euroopassa rakennettu linnoitettu kaupunki, ja sen sisään olisivat mahduneet yht'aikaa sekä antiikin Rooma että keskiajan Byzanthion (Konstantinopoli). Kaupungin nimi on läpinäkyvästi volgansuomalainen ja se on suomeksi "Valtava kaupunki". Heerodotos kertoo, että asukkaat olivat "järjestään punakoita ja vaaleasilmäisiä", ja heidän erikoisravintonsa olivat hunajakakut. Mehiläishoito onkin historiallisesti ollut leimallinen elinkeino juuri volgansuomalaisille. Geloonos löytyy Vorskla -joen varrelta, Bilskin (Beljsk) kylän alta, ympäriltä jne. Sen ympärysmuurin pituus oli n. 33 km.

Ok. Tiesin että Meripihkatie vei Keski-Euroopan läpi, mutta ilmeisesti niitä oli useita. Kaikki Meripihkatiet eivät vieneet Roomaan.

Jep. Jo kivikaudelta keskeiset kauppareitit ovat kulkeneet pitkin aikansa "moottoriteitä", jokia.

Itämereltä reitti antiikin kulutuskeskuksiin Mustalle merelle voidaan paikantaa (lainaus tutkimuksestani): "Skuthien turkkilaisuus on tutkimuksessani osoittautunut periaatteessa uskottavaksi. Evidenssistä voin tässä antaa esimerkkinä vain antiikin kirjailijoiden skuthiaan sijoittaman, Vygonovskoje-järven – joka on Dneprin ja Niemenin välinen vesijakoinen latvajärvi. Teksteissä järven nimi on "Eksampaios", joka nimi on ollut selittämättä. Nimi on kuitenkin täysin looginen yhdyssana: akıš (virtaus)+In(gen. suff.) + bay- (jakaa) + ı (>jakaja)+ kr. nom. pääte. Toponyymi osoittaa osaltaan turkkilaiskielten puhujien olon ao. alueella ao. aikana. Toisaalta Heerodotos itse kertoo vierailleensa paikalla,..." Tätä reittiä pitkin ei ole siis edes tarvittu portaaleja.