Toponyymien todistusvoima

[Tapio Onnela]

Siitä kivet eivät kerro, mutta yhtäjaksoisesta kulttuurista ne kertovat, hyvänä esimerkkinä arkeologi Tapani Tuovisen Turun saariston muinaisjäännösten tutkimukset ajalta 500 e.kr. - 1150 j.kr. Hän tyrmää "tomrumsteorin" ja todistelee että paikat on strategisesti tarkoin valittu ja käytetty sukupolvesta toiseen.

Tiedoksi muuten, että tämä Tapani Tuovisen väitöskirja on luettavissa verkosta Oulun yliopiston verkkojulkaisupalvelusta:

The Burial Cairns and the Landscape in the Archipelago of Åboland, SW Finland, in the Bronze Age and the Iron Age
Tapani Tuovinen, Taideaineiden ja antropologian laitos, Oulun yliopisto
http://herkules.oulu.fi/isbn9514268024/

[Vetehinen]

Hitis-Rosalan viikinkiajan kauppapaikan arkeologisten tutkimusten alullepanija ja viikinkikylän perustaja Paula Wilson on syksyllä julkaissut Suomen rannikon paikannimiä käsittelevän kirjan "Röster från forntiden".

Hiittisten viikinkikylän turistioppaan Paula Wilson teoksen kaksi arvostelua ovat Kotuksen sivuilla luettavina.
Johan Schalin: Röster från språkstriden – gamla ortnamn begeistrar (Språkbruk 4/2007)
Peter Slotte: Grotesk namntolkning (Hufvudstadsbladet 9.12.2007)

http://www.kotus.fi/?3384_m=4029&l=sv&s=9

Molemmat arvostelut tyrmäävät Wilsonin teoriat.

Wilsonin tutkimuksellinen ote on uusi ja häntä ovat arvostelleet suomenruotsalaiset ns. traditionalistit Lars Huldén (Kalevalan ruotsintaja) ja Peter Slotte sekä ruotsalainen professori Lennart Elmedal. Näitten hypoteesi on lähtenyt siitä että "suomenruotsalainen kansanheimo" on saapunut maahamme ristiretkien aikaan. Tueksi teorioilleen he ovat esittäneet "tomrumsteorin" jonka mukaan ristiretkiä edelsi asutuksen häviäminen ainakin Pohjanmaan rannikolta, minkä teorian valitettavasti ovat kumonneet uusimmat siitepölyanalyysit. Debattia on käyty Hufvudstadsbladetissa ja Vasabladetissa ja pisimmän korren on siinä vetänyt jälkimmäisen lehden pilapiirtäjä Leif Sjöström joka on todennut viikinkien pystyneen asuttamaan New Foundlandin muttei Suomen rannikon koska niitä olivat pysäyttämässä suomenruotsalaiset paikannimitutkijat.

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla. Yksi seikka jolla he yrittävät asiaansa edistää, on keksiä ns "tomrums"-teoria eli että oli asumaton aikajakso. Löytämällä asutuksen merkkejä "tomrum" jaksolta he todistelevat, että "tommrums" teoria on väärä (ja he ovat oikeassa). Aika tyypillinen ns olkinukke.

Edellämainitut henkilöt ovat kynsin hampain pitäneet kiinni jo yleisesti romukoppaan heitetystä hypoteesistä ja debatista on tullut farssi ja eräänlainen kehäpäätelmien tanssi. Kaikkihan tietävät että maamme kristittiin 1100-, 1200- ja 1300-luvulla ja kaupan päällä saatiin ruotsalainen komento.

Eivät toki tiedä. Esimerkiksi Unto Salo kirjoittaa Sastamalan historiassa, että Satakunnassa oli kristittyjä jo 700 jaa. Ristiretket tehtiin kristittyyn maahan, eikä tarkoitus ollut levittää kristinuskoa, vaan Paavin kirkon valtaa. Suomalaisethan olivat omaksuneet jo ortodoksisen kirkon oppeja kirkkosanaston perusteella.

Synnyinkaupunkini Porvoo sai kaupunkioikeudet vuonna 1346 ja asukkaat olivat taatusti silloin ruotsalaisia, ja jo moneen sukupolveen.

Niin varmaan ovat olleetkin, koska he ovat tulleet alueelle edellisellä vuosidalla. Rannikon suomenruotsalainen asutus ajoitetaan n. 1200-luvulle ja E-Pohjanmaalla 1200-luvun lopulle, 1300-luvulle.

Maahanmuuttajat olivat luultavasti svealaisia, koska he olivat lähinpänä. Olen hiukan perehtynyt tähän muuttoon selvittäessäni kainulaisten asuinaluetta Ruotsissa.

Lyhyesti kerrottuna muutto rannikollemme tapahtui n. 1200-luvulla ja samaan aikan svealaisia muutti myös Pohjois-Ruotsiin. Syynä oli väestön määrän kasvu. Maata ei enää riittänyt kaikille ja osa väestöstä joutui lähtemään. Eli se osa, jolla ei ollut maata eikä asemaa. He olivat luonnollisesti orjia. Orjatalous oli heikentynyt väestön kasvun johdosta. Oli edullisempaa palkata työläinen kuin ostaa orja ja elättää häntä. Varsinkin lapsiorjan elättäminen oli kallista. Joten vuonna 1335 sveanmaalla kiellettiin periytyvä orjuus. Orjan lapsesta ei tullut automaattisesti orjaa enää.

Vapautetut, vapaaksi itsensä ostaneet tai karanneet orjat ja muu maaton väestö vaelsi pohjoiseen Ruotsiin ja Suomen rannikolle, jossa oli vapaita kalastus, metsästys ja laidunmaita.

Vaellukseen saatta liittyä jossain vaiheessa 1300-luvulla myös pakkoa, eli osa svealaisista ajettiin pois kuten Englannin asuttaessa Australiaa. Tähän viittaa se, että ruotsalaisrannikko ulottuu pohjoisessa vain Pähkinäsaaren rajalle asti. Mahdollisesti asutuksella haluttiin varmistaa alueen pysyminen Svean kuninkaan hallinnassa. Asutus loi turvallisen merireitin, satamat yms elintarvikehuollon.

[Johan Stjernberg]

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla.

Siis kuka kiihkoilee?

Suomessa on elänyt ja elää sitkeästi myytti suomalaisesta rautakauden asutuksesta joka oli vetäytynyt metsiin verenhimoisten viikinkien pelossa, sillä seurauksella että saariston muinaisjäännöksiä on tutkittu vähän. Tapani Tuovinen on nyt tutkinut Turun saariston ja tullut siihen tulokseen että asutus on ollut jatkuva jo rautakaudella kielen ollessa ruotsi tai pikemminkin "fornnordiska". Tutkimusta tarvitaan eikä mitään kielipolitiikkaa!

[ekyto]

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla.

Siis kuka kiihkoilee?

Suomessa on elänyt ja elää sitkeästi myytti suomalaisesta rautakauden asutuksesta joka oli vetäytynyt metsiin verenhimoisten viikinkien pelossa, sillä seurauksella että saariston muinaisjäännöksiä on tutkittu vähän. Tapani Tuovinen on nyt tutkinut Turun saariston ja tullut siihen tulokseen että asutus on ollut jatkuva jo rautakaudella kielen ollessa ruotsi tai pikemminkin "fornnordiska". Tutkimusta tarvitaan eikä mitään kielipolitiikkaa!

Niin, kyllä se kansalliskiihkoilu vaikuttaa olevan enemmän Vetehisen alaa.

[Vetehinen]

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla.

Siis kuka kiihkoilee?

Suomenruotsalaisten joukossa on noita kansallissuuskiihkoilijoita, joille on tärkeää, että he olivat täällä ensin. Heille esimerkiksi "tomrums" teoria on kritiikin kohteena. Heidän ajatuksensa kulkee käsittääkseni siten, että kun joskus on arveltu, että Suomessa asutus oli olematonta, esimerkiksi Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla, niin nyt kun arkeologisia löytöjä havaitaan, ovat ne aina osoitus suomenruotsalaisesta asutuksesta.

Suomessa on elänyt ja elää sitkeästi myytti suomalaisesta rautakauden asutuksesta joka oli vetäytynyt metsiin verenhimoisten viikinkien pelossa, sillä seurauksella että saariston muinaisjäännöksiä on tutkittu vähän. Tapani Tuovinen on nyt tutkinut Turun saariston ja tullut siihen tulokseen että asutus on ollut jatkuva jo rautakaudella kielen ollessa ruotsi tai pikemminkin "fornnordiska". Tutkimusta tarvitaan eikä mitään kielipolitiikkaa!

En ole kuullut mainitsemastasi myytistä. Taitaa olla omaa keksintöäsi.

Tosiasia kai on se, että rannikoiden asutus on ollut olematonta kansainvaellusten aikaan eli ennen viikinkiaikaa. Rannikon asumattomuus koski koko Itämeren aluetta eikä vain Suomen rannikkoa. Ainakin Meinanderin mukaan Pohjoismaissa rannikolla oli asutusta vain Norjassa.

Silmäisin sinänsä mielenkiintoista Tuovisen väitöskirjaa, mutta en minä kyllä siinä havainnut mitään mainintaa kielestä "fornnordiska". Syyttelyn ja nimittelyn pelosta tuskin kukaan uskaltaa tässä tapauksessa väittää, että esine ei kerro kielestä. Syyttelyllä tarkoitan mahdollista suomenruotsalaisten kansallisuuskiihkoilijoiden syyttelyä.

[Klaus Lindgren]

Tässä taitaa nyt olla kaksi toiveikasta teoriaa kehissä: joidenkin (tieteen valtavirran ulkopuolisten) suomenruotsalaisten halu esittää, että Suomen etelärannikolla on asunut ruotsinkielistä väestöä mahdollisimman kauan, ja toisaalta taas (yhtä lailla tieteen valtavirran ulkopuolisten) suomenkielisten halu todistella, että suomalaiset ovat asuneet Ruotsissa ennen ruotsalaisia. Tuo Paula Wilsonin teoria vaikuttaa (ruotsinkielisten) kritiikkien valossa hyvin heppoiselta, ja myös teoriat suomalaisista Ruotsissa ennen ruotsalaisia vaikuttavat heikosti perustelluilta.

Mitä muuten Vetehisen teoriaan tulee, niin näiden kainulaisten kohdalla näkyy Vetehisen puheenvuorojen perusteella olevan kyse Gästriklandista pohjoiseen Norrbotteniin ulottuvasta rannikkoalueesta? Sisämaassa lievenät asuneet saamelaiset ja muutenkin olettaisin kainulaisten asutuksen olevan samantapaista kuin Suomen puolella, siis pitkin ranikkoa ja jokivarsia jonkin verran ylöspäin etenevää? Tässä suhteessa ja myös ajoituksen puolesta Heynon teoria on kokonaan toinen.

[Vetehinen]

Tässä taitaa nyt olla kaksi toiveikasta teoriaa kehissä: joidenkin (tieteen valtavirran ulkopuolisten) suomenruotsalaisten halu esittää, että Suomen etelärannikolla on asunut ruotsinkielistä väestöä mahdollisimman kauan, ja toisaalta taas (yhtä lailla tieteen valtavirran ulkopuolisten) suomenkielisten halu todistella, että suomalaiset ovat asuneet Ruotsissa ennen ruotsalaisia. Tuo Paula Wilsonin teoria vaikuttaa (ruotsinkielisten) kritiikkien valossa hyvin heppoiselta, ja myös teoriat suomalaisista Ruotsissa ennen ruotsalaisia vaikuttavat heikosti perustelluilta.

Mitä muuten Vetehisen teoriaan tulee, niin näiden kainulaisten kohdalla näkyy Vetehisen puheenvuorojen perusteella olevan kyse Gästriklandista pohjoiseen Norrbotteniin ulottuvasta rannikkoalueesta? Sisämaassa lievenät asuneet saamelaiset ja muutenkin olettaisin kainulaisten asutuksen olevan samantapaista kuin Suomen puolella, siis pitkin ranikkoa ja jokivarsia jonkin verran ylöspäin etenevää? Tässä suhteessa ja myös ajoituksen puolesta Heynon teoria on kokonaan toinen.

Olen mielestäni pystynyt keräämään aika vakuuttavan todistusaineiston siitä, että kainulaiset asuivat noin Taalainmaasta pohjoiseen olevalla alueella kunnes noin 1200-luvulta alkaen he joutivat väistymään tai sulautumaan pohjoiseen tulevien svealaisten tieltä. Olen esitellyt tuloksia täällä varmistaakseni niiden kritiikin keston. Ovat kestäneet erinomaisesti.

Se mikä on avoinna on, miten alas on suomalainen kainuulainen asutus ulottunut aikoinaan ja sen ajoitus. Kainulaiset mainitaan noin 100 jaa ja tiedämme heidän asuinalueensa n. 1200-luvulla. Mitä tapahtui 100 jaa - 1200 jaa välissä? Jossain vaiheessa germaaninen kieli on siirtynyt pohjoiseen alkusijoiltaan ja kohdannut kainulaiset.

Yksi keino arvioida on tutkia ruotsalaisia paikannimiä. Niitä ei tietääkseni ole tutkittu suomalaiselitysten kannalta juuri ollenkaan. Oma osaaminen ei edes riitä siihen, mutta jotain alustavia teorioita saatan keksiä. Lopulliset todistamiset jäävät paikannimistötutkijoiden asiaksi.

[ekyto]

Olen mielestäni pystynyt keräämään aika vakuuttavan todistusaineiston siitä, että kainulaiset asuivat noin Taalainmaasta pohjoiseen olevalla alueella kunnes noin 1200-luvulta alkaen he joutivat väistymään tai sulautumaan pohjoiseen tulevien svealaisten tieltä.

Se että se on vakuuttava omasta mielestäsi, ei tarkoita että se olisi vakuuttava muiden mielestä.

[Vetehinen]

Olen mielestäni pystynyt keräämään aika vakuuttavan todistusaineiston siitä, että kainulaiset asuivat noin Taalainmaasta pohjoiseen olevalla alueella kunnes noin 1200-luvulta alkaen he joutivat väistymään tai sulautumaan pohjoiseen tulevien svealaisten tieltä.

Se että se on vakuuttava omasta mielestäsi, ei tarkoita että se olisi vakuuttava muiden mielestä.

On se vakuuttava jokaisen mielestä, joka perustaa mielipiteensä faktoihin ja logiikkaan.

-

[Jaakko Hakkinen]

Olen mielestäni pystynyt keräämään aika vakuuttavan todistusaineiston siitä, että kainulaiset asuivat noin Taalainmaasta pohjoiseen olevalla alueella kunnes noin 1200-luvulta alkaen he joutivat väistymään tai sulautumaan pohjoiseen tulevien svealaisten tieltä. Olen esitellyt tuloksia täällä varmistaakseni niiden kritiikin keston. Ovat kestäneet erinomaisesti.

Se mikä on avoinna on, miten alas on suomalainen kainuulainen asutus ulottunut aikoinaan ja sen ajoitus. Kainulaiset mainitaan noin 100 jaa ja tiedämme heidän asuinalueensa n. 1200-luvulla. Mitä tapahtui 100 jaa - 1200 jaa välissä? Jossain vaiheessa germaaninen kieli on siirtynyt pohjoiseen alkusijoiltaan ja kohdannut kainulaiset.

Se mikä on uskottavaa, on tuttua jo Julkun kirjasta:
Muinais-Kainuu on kattanut Perämeren rannikot niin lännessä kuin idässäkin, ja kiinteän asutuksen vakiintuminen alueella 1000-luvulla voidaan yhdistää muinaishämäläiseen asutukseen, joka edustaa peräpohjalaismurteiden vanhinta kerrostumaa.

Siinä on se, mitä kielen osalta voidaan sanoa: suomalaisasutusta alueella ei voida toistaiseksi palauttaa vuotta 1000 vanhempaan aikaan.

Sen sijaan se, että Kvenland tai kveenit mainitaan vuoden 100 jaa. tienoilla, ei todista mitään asukkaiden kielestä. Muinaishämäläistä kieltä (peräpohjan vanhin kerrostuma) ei tuolloin ollut vielä olemassakaan - mitä kieltä asukkaat sitten puhuivat?

Uskottavin selitys Kainuu/Kvenland-nimyeelle (ainakin Julkun ja Vahtolan mukaan) johdetaan germaanisesta alavaa maata merkitsevästä sanasta. Siinä ei siis ole mitään, mikä pakottaisi olettamaan erityisesti itämerensuomalaisen väestön läsnäoloa Perämerellä jo vuoden 100 jaa. tienoilla.

Kysynkin:
Missä ovat todisteet väitteen tueksi?

[Vetehinen]

Olen mielestäni pystynyt keräämään aika vakuuttavan todistusaineiston siitä, että kainulaiset asuivat noin Taalainmaasta pohjoiseen olevalla alueella kunnes noin 1200-luvulta alkaen he joutivat väistymään tai sulautumaan pohjoiseen tulevien svealaisten tieltä. Olen esitellyt tuloksia täällä varmistaakseni niiden kritiikin keston. Ovat kestäneet erinomaisesti.

Se mikä on avoinna on, miten alas on suomalainen kainuulainen asutus ulottunut aikoinaan ja sen ajoitus. Kainulaiset mainitaan noin 100 jaa ja tiedämme heidän asuinalueensa n. 1200-luvulla. Mitä tapahtui 100 jaa - 1200 jaa välissä? Jossain vaiheessa germaaninen kieli on siirtynyt pohjoiseen alkusijoiltaan ja kohdannut kainulaiset.

Se mikä on uskottavaa, on tuttua jo Julkun kirjasta:
Muinais-Kainuu on kattanut Perämeren rannikot niin lännessä kuin idässäkin, ja kiinteän asutuksen vakiintuminen alueella 1000-luvulla voidaan yhdistää muinaishämäläiseen asutukseen, joka edustaa peräpohjalaismurteiden vanhinta kerrostumaa.

Siinä on se, mitä kielen osalta voidaan sanoa: suomalaisasutusta alueella ei voida toistaiseksi palauttaa vuotta 1000 vanhempaan aikaan.

Sen sijaan se, että Kvenland tai kveenit mainitaan vuoden 100 jaa. tienoilla, ei todista mitään asukkaiden kielestä. Muinaishämäläistä kieltä (peräpohjan vanhin kerrostuma) ei tuolloin ollut vielä olemassakaan - mitä kieltä asukkaat sitten puhuivat?

Uskottavin selitys Kainuu/Kvenland-nimyeelle (ainakin Julkun ja Vahtolan mukaan) johdetaan germaanisesta alavaa maata merkitsevästä sanasta. Siinä ei siis ole mitään, mikä pakottaisi olettamaan erityisesti itämerensuomalaisen väestön läsnäoloa Perämerellä jo vuoden 100 jaa. tienoilla.

Kysynkin:
Missä ovat todisteet väitteen tueksi?

Mistä kohtaa Julkun kirjaa (mistä kirjasta?) sinä Julkua lainaat? Julkun Kainuu - Kvenland kirjan sivulla 154 hän kirjoittaa ensin, että ruotsalaisia muutti 1300-luvun alkupuolella pohjoisimpaan Ruotsiin ja sitten "tämä muuttoliike ei suuntautunut tyhjään maahan, vaan siellä oli asutusta jo ennalta. Minkä takia tilanne olisi Suomen puolella ollut erilainen perusrakenteeltaan? Päinvastoin asutuksen jatkuvuuden hypoteesi mielestäni tukee eräitä Vahtolan olettamuksia mitä voimallisimmalla tavalla. Vahtolan ajatushan on, että Tornion ja Kemin seudulta olisi mahdollista tavoittaa hyvinkin kauas ajassa taaksepäin - ehkä 400- tai 500-luvuille - menevä ilmeisesti hämäläinen vaikutus"

Kainuun nimen alkuperästä on useita teorioita. Julkun mukaan Kvenlandin omaksuminen alkuperäiseksi on ongelmallista, koska se edellyttää hv:n muuttumisen kv:ksi hyvin varhain. Tiedät itse onko se ongelma.

Yksi Julkun esittelemä mahdollisuus on germaaninen hwainoo -> suomalainen kainuu -> skandinaavin korvissa se kuulostaa kveniltä josta kven.

Toinen mahdollisuus on se, että suomen kainuu on lainautunut saameen ja sieltä germaanisiin kieliin. Joku Pertti Virranranta on esittänyt tämän mahdollisuuden. Olavi Korhonen on löytänyt saamen sanat Gáino ja gáinolats. Mahdollista kuulemma on, että koko vyyhti ratkeaa saamen kielen kautta, mutta kukaan ei ole tehnyt vielä yritystä tähän suuntaan. Foorumin kielitieteilijät voisivat tehdä sen yrityksen.

Heitä soppaan vielä kreikkailaisen Ptolemaioksen käyttämän Khaideinoi. Ainakin maallikon korvaan kuulosta, että se merkitsee kainuulainen. Vielä sekin on syytä mainita, että saagoissa mainitaan Kaenugard (ilmeisesti merkityksessä Kievin alue), joka vaikuttaa samaan ryhmään kuuluvalta sanalta.

[ekyto]

Mistä kohtaa Julkun kirjaa (mistä kirjasta?) sinä Julkua lainaat? Julkun Kainuu - Kvenland kirjan sivulla 154 hän kirjoittaa ensin, että ruotsalaisia muutti 1300-luvun alkupuolella pohjoisimpaan Ruotsiin ja sitten "tämä muuttoliike ei suuntautunut tyhjään maahan, vaan siellä oli asutusta jo ennalta. Minkä takia tilanne olisi Suomen puolella ollut erilainen perusrakenteeltaan? Päinvastoin asutuksen jatkuvuuden hypoteesi mielestäni tukee eräitä Vahtolan olettamuksia mitä voimallisimmalla tavalla. Vahtolan ajatushan on, että Tornion ja Kemin seudulta olisi mahdollista tavoittaa hyvinkin kauas ajassa taaksepäin - ehkä 400- tai 500-luvuille - menevä ilmeisesti hämäläinen vaikutus"

Julku ei sano mitään tuon svealaisasutuksen pohjoispuolela asuvien kielestä. He voivat olla olleet vaikka norjalaista alkuperää, sillä norjalaisten tiedetään arkeologian perusteella liikkuneen rautakaudella sekä Pohjois-Suomessa että Pohjois-Ruotsissa. Norjan Tröndelagin alueella oli lisäksi kansainvaellusajalla tiiviit suhteet Norrlantiin, Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Ainakin Norlannin suhteet tuohon aikaan näyttävät kiinteiltä myös Gotlantiin.

[Jouko Heyno]

Olisi perin nurinkurista, täysin perusteetonta ja kaiken päälle vielä epätieteellistä väittää, että koska Ruotsiin on päätynyt esineitä idästä, sinne on päätynyt myös kielivaikutusta idästä. Näinhän ei automaattisesti ole, vaan kielivaikutusta voi joko päätyä tai olla päätymättä alueelle esineiden mukana.

Juuri näin. Tuoreempana esimerkkinä voidaan ottaa vaikka tietokoneet. On tunnettua, että Suomeen on päätynyt tietokoneita tai niiden oheislaitteita sekä USA:sta että Taiwanista. USA:sta näyttää tulleen myös tietokoneisiin liittyvää kielivaikutusta, mutta Taiwanista tuskin voidaan sanoa samaa.

Tässä nyt täytyy puuttua ilmeiseen ajatus- ja tietovirheeseen: Kulttuurissa on kyse nimen omaan kulttuurista, ei paikasta. Se, että vaikkapa ektyo muuttaa Taiwanille ja tekee siellä mämmiä, ei tarkoita, että mämmi on sen jälkeen taiwanilaista kulttuuria. Sama koskee ydysvaltalaisia tietokoneita ja niiden taiwanilaisia klooneja. Toki tulee painottaa myös sitä, että

a) taiwanilainen kulttuuri on voimakkaasti "amerikkalaistunut" viimeaikoina ja myös sikäläiseen kieleen on tullut runsaasti engl. lainoja ja että

b) sama on tapahtunut suomessa; kieleen on tullut kiinalaisia lainoja.

Ylipäätään uudet tuotantoteknologiset mallit ovat globalisaation voimistuessa yhdenmukaistaneet materiaalista kulttuuria eri puolilla, mutta, yllätys, yllätys, samaa on tapahtunut kielille.

[Jouko Heyno]

Joten yhteisön materiaalinen kulttuuri voi muuttua ilman, että se vaihtaa kielensä. Olemmeko tästä siis yhtä mieltä?

Tämä on jo kokonaan toinen juttu. Määrittele "kieli" - onko siis 1500-luvun "suomi" ja 2000-luvun "suomi" sama kieli?

Kyse oli kielen vaihtamisesta kokonaan toiseen, esimerkiksi germaanikielestä itämerensuomalaiseen kieleen tai vaikkapa yorubasta ranskaan. Se, että sama kieli voi (sinunkin mukaasi) muun kulttuurin muuttuessa muuttua paljonkin, sotii taas omaa teoriaasi vastaan; jos jokin, esimerkiksi germaanista kieltä puhuva heimo omaksuu vaikkapa kampakeraamisen kulttuurin ja sen kieli muuttuu, mutta pysyy pohjaltaan germaanisena, merkitsee sitä, että niistä kampakeraamisista pytyistä ei voi päätellä niiden tekijöiden kieltä.

Mielenkiintista on, ettet vastannut kysymyksiini. Selvää on, että jorubasta ranskaan näkyy myös alueen materiaalisessa kulttuurissa. Eikä esittämäsi suinkaan "sodi" mitään vastaan. Jos kampakeraamikkomalllisi tapahtuu, se näkyy myös kielessä juuri siten, kuin olen esittänyt. Ja on näkynyt. Juuri siten kielenvaihto on historiassa toiminut, ja toimii edelleen. Mitä ylipäätään tarkoittaisikaan "pohjaltaa germaaninen"? Hyvä esimerkki on englanti, jossa voimakas siirtyminen romaaniseen ryhmään oli alullaan 1200-luvulla. Keskustelua selkeyttäisi, jos vastaisit tuohon yllä kysymääni.

[Jouko Heyno]

Wilsonin teoriat ovat saaneet myönteisen vastaanoton suomenruotsalaisissa äärikansalliskiihkoisissa piireissä. Heille on ollut tärkeää osoittaa pitkäaikainen suomenruotsalainen asutus Suomen rannikolla.

Siis kuka kiihkoilee?

Suomessa on elänyt ja elää sitkeästi myytti suomalaisesta rautakauden asutuksesta joka oli vetäytynyt metsiin verenhimoisten viikinkien pelossa, sillä seurauksella että saariston muinaisjäännöksiä on tutkittu vähän. Tapani Tuovinen on nyt tutkinut Turun saariston ja tullut siihen tulokseen että asutus on ollut jatkuva jo rautakaudella kielen ollessa ruotsi tai pikemminkin "fornnordiska". Tutkimusta tarvitaan eikä mitään kielipolitiikkaa!

Täytyypä lukea tuo Tuovisen väitös. Mutta tosiasiaksi jää, että suomenruotsalainen asutus Ahvenanmaalla on 800-luvun tienoilta, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla 1200-luvulta. Se, että varhaisempi asutus on ollut kulttuurisesti samaa kuin Keski-Ruotsissa, ei suinkaan todista rannikkomme skandinaavisuudesta, vaan nimen omaan Keski-Ruotsin itämerensuomalaisuudesta. Tämä näkyy selkeästi germaanikulttuurin ja Keski-Ruotsin välisenä rajuna rajana Göteborg-Kalmar -linjalla.