kari lumppio kirjoitti:
Onko arvoisilla foorumilaisilla tietoa kuinka vanhoja nimiä nämä Vetelissä (Lappajärvellä) esiintyvät ovat? Milloin ruotsinkieli tuli ja vetäytyi(?) alueelle/-lta?
Vaikka fennomaanit mielellään uskovat, ettei nyky-Suomen alueella asunut muita kuin suomenkielisiä ennen ristiretkiaikaa, viittavat ainakin omasta mielestäni niin arkeologia, genetiikka kuin kansanperinnekin siihen, että Pohjanmaalla asui jo ainakin kansainvaellusajalla (noin 500-luvulla) skandinaaveja (ruotsinkieltä ja Ruotsia ei vielä ollut, vaan puhuttiin muinaisskandinaavia). Vielä 1800-luvulla fennomania ei ollut saanut niskalenkkiä "tieteen" teossa, vaan ainakin tämä vuonna 1896 kirjoitettu teos "Pohjanmaa" on päätynyt samansuuntaisiin johtopäätöksiin:
www.porstuakirjastot.fi/files/922/pohjanmaa.pdf
Vertailemalla Suomen ja naapurimaiden löytöker-
roksia toisiinsa, on selvinnyt että Suomen rantamailla
ja suuressa osassa sisämaata asui ennen Suomalaisten
tuloa Gotilaisia, joiden nimestä Jatulit ja Jättiläiset
kansamme tarinoissa lienevät kaikuja. Vaihdos goti-
laisen ja suomalaisen rautakauden kalukerrosten välillä
näyttää alkaneen maassamme noin 400 v:n paikoilla
j. Kr. s., siis Hunnien aikaansaaman kansain tungoksen
aikana, ja kestäneen ainakin kolmatta sataa vuotta.
Kaikesta nähden olivat Hämäläiset maahan saa-
puessaan ensin asettuneet sisämaahan ja siellä valloit-
taneet vesistöjen partaat nykyisessä Etelä-Hämeessä
maan entiseltä gotilaiselta väestöltä, joka sinnekin on
jättänyt hautaraunioitansa muinaistieteen luettavaksi
aikakirjaksi. Tuolla valloituksella olivat Hämäläiset
myöskin hävittäneet Gotilaisten kaiketi tärkeimmän tulo-
lähteen, turkisten keräämisen sisämaasta metsästyksellä
ja Lappalaisten verottamisella. Se seikka taasen oli
heikontanut meren partailla — Uudellamaalla ja Sata-
kunnassa — säilyväin Gotilaisten vastustusvoimia ja
vastustushalua, kun Hämäläiset vähitellen pyrkivät ve-
sistöjen latvoilta meren rantoja ja satamapaikkoja kohti,
ottaen vihdoin nekin haltuunsa. Huuhtoilihan Kokemäen-
joen vesistö sekin aikanaan Hämeen rantoja, kuten
huomaamme sellaisista nimityksistä,kuin Hämeen Hen-
rikki, s. o. Pyhä Henrikki, joka oli Kokemäellä, mutta
tuskin muussa Hämeessä käynyt, Hämeenkangas ja
Hämeen Kyrö.
Kestävämpiä olivat Gotilaiset Etelä-Pohjanmaan
rantamailla ja Kyrönjoen suulla, jossa heidän hauto-
jansa, noita tunnetulta jätinroukkioita, tavataan Ylis-
taroa myöten. Heidän meriliikettänsä,kaupankäyntiänsä
ja varallisuuttansa todistavat kullatut sekä kivillä ja
lasituksilla koristetut miekankahvat ja muut komeat
vaskiesineet, kultasormukset ja kultarahat, pelikopuset
y. m. esineet, joita joskus on löytty heidän kalmapai-
koistansa. Heidän tavallisissa haudoissansa, jätinrouk-
kioissa, ovat ruumiit poltettuja, mutta Orismalan ase-
man likeltä on löytty koko kalmisto, jossa vainajien
luut ovat peittämättöminä säilyneet ja osottavat että
tuo kansa, kuten germanilaiset kansat vielä meidänkin
aikana, oli kallomuodoltaan n. s. pitkäpäistä, mutta
kooltaan lyhytkasvuista. Haudoista tähän asti keksityt
bysantinolaiset kultarahat ovat vuosijaksolta 423—610
j. Kr. s., mutta kaluston muodosta päättäen kesti tuota
gotilaista asutusta Etelä-Pohjanmaalla aina v. 700 pai-
koille asti. Tunnetuista löydöistä nähden on siis luul-
tavaa että se 700-luvun alkupuolella väistyi noilta ranta-
mailta. Samoin kuin Uudellamaalla ja Satakunnassa
saattoi Gotilaisten poistumiseen täälläkin olla pääsyynä
se elinehtoja supistava ahdinko, jota ylimaahan kart-
tuva vierassukuinen asutus luonnollisesti ehtimiseen
lisäsi. Sotaisista rettelöistä asutuksen vaihdosaikana ei
ole ainakaan vielä keksitty mitään jälkiä. Nimitys
jätinroukkiot, jolla Gotilaisten hautarauniot Etelä-
Pohjanmaalla ovat tunnetut, todistaa korkeintain, että
Kyröläiset aikanaan tiesivät, minkä kansan jättämiä ne
olivat. Gotilaisista perittyjä paikkainnimiä, jotka todis-
taisivat likempää tuttavuutta, ei ole kielitutkimus vielä
arvannut ottaa Kyröläisten alalla etsiäksensäkään. Sa-
dussa Norjan asuttamisesta, jolla on tahdottu selittää
Gotilaisten siirtymistä Pohjanmaalta, — Jotinmaasta
, jota nyt sanotaan Suomeksi eli Kainunmaaksi —, ei
myöskään puhuta muista vihollisuuksista, kuin siirto-
kunnan rettelöistä Lappalaisten kanssa mennessä tun-
tureille.
Edellisistä nähden emme nykyisten tietojen nojalla
voi katsoa Kyröläisten saapumista Etelä-Pohjanmaalle
sotaiseksi valloitukseksi. Pohjanmaan Gotilaiset olivat
kyllä talteen saaduista aseista, miekoista, keihäistä ja
kilvenkupuroista nähden sotakuntoista kansaa, eikä
Kyröläistenkään muinaislöydöissä miekkoja eikä kei-
häitä puutu. Mutta Kyröläisten tunnetut miekat, kuten
sen ajan suomalaiset miekat yleensä, ovat samaa muotoa,
jota Skandinaviassakin myöhemmällärautakaudella käy-
tettiin, joten siitä vaan voimme arvata, että esi-isämme
olivat varhemmin läntisiltä naapureiltansa oppineet
käyttämään tuota itäpuolella Suomen pakanuuden aikana
outoa asetta.
Eli Pohjanmaa lienee ollut skandinaavinen ennen 1000-lukua ja suomalaistunut vasta sen jälkeen sinne muuttaneiden ilmeisesti lähinnä hämäläisten ja savolaisten myötä.