Tanskalaisten orjakauppa

[ollijii]

Kuinkahan paljon nykyisten tanskalaisten vauraampien piirien varallisuudesta on peräisin orjakaupasta?
Taannoinhan toimi ilmeisen laaja "kolmioliikenne", jossa laivat lähtivät Tanskasta, ottivat lastiksi aseita ym. kiintoisaa, vaihtoivat lastin Länsi-Afrikassa orjiin. Kuljettivat orjat Tanskan Karibialle, ja tulivat sitten sokerilastissa Tanskaan.

[Vetehinen]

Kuinkahan paljon nykyisten tanskalaisten vauraampien piirien varallisuudesta on peräisin orjakaupasta?
Taannoinhan toimi ilmeisen laaja "kolmioliikenne", jossa laivat lähtivät Tanskasta, ottivat lastiksi aseita ym. kiintoisaa, vaihtoivat lastin Länsi-Afrikassa orjiin. Kuljettivat orjat Tanskan Karibialle, ja tulivat sitten sokerilastissa Tanskaan.

Ruotsilla oli samaan aikaan myös vastaavaa orjakauppaa. Muistaakseni Tanskalla ja Ruotsilla oli orjakaupan keskus nykyisessä Ghanassa.

[Toni Selkala]

En tiedä vastaako suoraan kysymykseesi, mutta varsin visuaalinen
sivusto tanskalaisesta Fredensborgin orjalaivasta sekä muutenkin yleisesti Tanskan harjoittamasta orjakaupasta löytyy osoitteesta:

http://www.unesco.no/fredensborg/index.htm

Sivuston sisältämistä linkeistä ei valitettavasti yksikään näytä toimivan tai ainakaan johtavan mihinkään kovin kiintoisaan, joten lisämateriaalin toivossa on käännyttävä Tanskan valtion arkiston sivustoon, jolta löytyy ihka oma arkisto Länsi-Intian saarille. Tämän arkiston englanninkieliseen esittelysivuun, josta linkit eteenpäin, löytyy osoitteesta:

http://www.sa.dk/content/us/learning_an ... est_indies

Artikkeleita tästä tanskalaisten (ja muidenkin orjakaupaa käyneiden valtioiden) harjoittamasta orjien panttikauppauksesta, jossa orjia käytettiin maksuvälineenä löytyy varsin runsain mitoin, mikäli sinulla on mahdollisuus kirjautua vaikkapa JSTOR-artikkelitietokantaan. Esimerkiksi Paul E. Lovejoy ja David Richardson ovat kirjoittaneet artikkelin The Business of Slaving: Pawnship in Western Africa, c. 1600-1810, joka on julkaistu The Journal of African History -lehden ensimmäisessä vuoden 2001 numerossa (vol. 42, no.1 pp. 67-89).

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Ciccio]

Kustaa III osti Karibialta 1784 St. Barthlomey´n Ranskalta ja sen pääkaupungissa Gustavia´ssa aloitti toimintansa
Ruotsi- Suomen Länsi- Intian kauppakomppania, joka haki orjia mm. Angolasta myytäviksi Uuteen maailmaan.

Meillä puhutaan usein Ruotsi-Suomesta ja Ruotsissakin kohteliaasti useinkin samoin.
Olemme siis olleet orjakauppiaitakin.
http://www.jstor.org/pss/2509334
Mitähän tietoja Länsi-Intian kauppakomppaniasta on saatavilla ?

Veikko Palvo

[ekyto]

Kustaa III osti Karibialta 1784 St. Barthlomey´n Ranskalta ja sen pääkaupungissa Gustavia´ssa aloitti toimintansa
Ruotsi- Suomen Länsi- Intian kauppakomppania, joka haki orjia mm. Angolasta myytäviksi Uuteen maailmaan.

Meillä puhutaan usein Ruotsi-Suomesta ja Ruotsissakin kohteliaasti useinkin samoin.
Olemme siis olleet orjakauppiaitakin.

Mitähän tietoja Länsi-Intian kauppakomppaniasta on saatavilla ?

Veikko Palvo

Niin, ja täällä puhutaan Tanska-Norjasta:

http://www.unesco.no/fredensborg/index.htm

"Kunnia" sille kenelle se kuuluu.

[Toni Selkala]

Juu, elikkä en todellakaan osaa kertoa suuremmin mistään historiallisesta, mutta onneksi on Internet ja nykyisin aikalailla upeat valtionarkistot vähän maalla kuin maalla. Joten, Ruotsin valtionarkistosta löytyy ainakin tällainen sivusto, jossa on luettelo kaikista niistä erilaisista kauppakomppanioista, joita Ruotsilla eri aikoina on ollut. Valitettavasti ainakaan vielä aineisto ei ole saatavilla Internetin välityksellä, mutta tiedot niistä tiedoista, joita arkistoista löytyvät on kuitenkin kirjattu ylös. Tokihan Ruotsi kävi aiemminkin kuin Kustaa III aikana orjakauppaa, joten me suomalaisetkin siinä mielessä sitä kävimme. Kaippa arkistoista selviäisi kuinka paljon vaikkapa Turkuun on tullut orjakaupan ansiosta rahaa jos ensinkään. Monet (ks. keskustelu toisella palstalla) kuitenkin ovat vahvasti sitä mieltä, ettei nyt suomalaisista liene kuitenkaan syytä puhua tuona aikana.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Tapio Onnela]

Hei
Kirjoitin ammoin 1990-luvulla Agricolan Tietosanomiin artikkelin digitoidusta
Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian materiaalista:
http://agricola.utu.fi/tietosanomat/num ... pania.html

Tuossa artikkelissa eivät enää linkit toimi, mutta digitoiu kokoelma löytyy nyt täältä Göteborgin yliopiston kirjastosta:
http://www.ub.gu.se/samlingar/handskrift/ostindie/

Parhain terveisin:
Tapio Onnela

[Ciccio]

Kauppakomppanian toiminta ei näyttäisi olleen kovinkaan kannattavaa
ja Ruotsi- Suomen pienellä St.Barthelémy- saarella on enimmillään asunut 127 ruotsisuomalaista.
Asukasluku on noussut 1784 ostoajankohdan 793:sta n. 6000:een , ( v.1800)
saarella on ollut jonkinlainen "sokeritehdaskin".

Göteborgin yliopiston kirjasto:
Finland- laivan nimirullasta löytyy hakuammunnalla itämaakunnan rannikolta syntyneeksi merkittyjä mm. kuusi matruusia, pari Turusta,
Oulusta, Raumalta, Vaasasta ja Loviisasta 22-v. Jacob Abbor, syntynyt 1742.

Finland- laiva näyttäisi käyneen mm. Kantonissa ja Bataviassa.

Veikko Palvo

[Toni Selkala]

No, ehkä tuolloin ei rahaa kauppakomppanioista Suomen nykyiselle alueelle herunut, mutta mikäs sitä estää meitä sisukkaita suomalaisia yrittämästä uudelleen, hieman rauhanomaisemmalla tavalla: http://www.eic-game.com/

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[tsadilainen]

Suomalainen toimen mies August Maximilian Myhrberg oli jonkin aikaa St.Barthelemyn miliisipäällikkönä: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppila ... p?id=13262
Onko muista siellä mahd. toimineista suomalaisista havaintoja?

[Toni Selkala]

Hei,

Rolf Sjöströmin artikkelissa Forskningsarkivet tur och retur annetaan kuva, että mahdolliset arkistotiedot saaren ruotsalaisasutuksesta (ja siten suomalaisista) olisi tällä hetkellä Ranskassa monien vaiheiden jälkeen. Osa kirkonkirjoista ja muusta materiaalista on kuitenkin mikrofilmillä tallennettuna Ruotsin Riksarkivetissa. Saarella julkaistiin myös englanninkielistä lehteä The Report of St Bartholomew vuosien 1804 ja 1819 välillä. Tämäkin lehti on mikrofilmillä Ruotsissa saatavilla (ja varmasti monessa muussakin paikkaa), mutten kyennyt ainakaan nopeasti sitä digitoituna Internetistä löytämään.

Jotain kuvaa tietojen laadusta ja kattavuudesta voi saada eri Internet-sivustoilta löytyvistä kuvista, jotka käsittelevät Aix-en-Provincessa olevan arkiston materiaalia. Esimerkiksi kirjoituksessa 9 octobre 1847 et Abolition de l’esclavage à Saint-Barthélemy, on useita otteita saarella harjoitetusta orjakaupasta tehdystä kirjanpidosta, jotka ovat varsin selviä. Valitettavasti vain itse materiaali todellakin sijaitsee joko Ranskassa tai Ruotsissa eikä ainakaan ranskalaisen arkiston tiedonhakupalvelu oli vielä toiminnassa, joten matka arkistoon on tehtävä ihan itse.

Näyttää kuitenkin siltä, että myös Ruotsissa on viime vuosikymmeninä kasvava kiinnostus kohdistunut omaan siirtomaakauteen. Erilaisia portaaleja, niin akateemisia kuin harrastelijapohjalta toimivia, löytyy Internetistä valtavia määriä. Eiköhän niiden kautta ja avullakin tietoa voine hakea. Aloittaa varmaankin voisi esimerkiksi Saint Barhélemy sällskapetin sivuilta, joka vaikuttaa olevan jonkin sortin ystävyysseura.

Hauskaa metsästystä,
Toni Selkälä

[Jouko Heyno]

Orjakaupasta sun muusta pitää muistaa historiantutkimuksen kannalta tärkeä seikka: Historiantutkimukseen kuuluu selvittää asiat, ei arvottaa tai tuomita. Tutkija sen sijaan voi henkiläkohtaisesti ottaa kantaa - ja hänen tuleekin. Se pitää kuitenkin erottaa "wie es eigentlich gewesen" -tutkimuksesta.

Ruotsin osalta tulee lisäksi muistaa valtakunnan keskeinen tekijä, laki. Orjuus oli Ruotsin valtakunnassa lailla kielletty, ja tuo kauppa siis rikollista toimintaa - harjoitti sitä sitten kuka tahansa.

[Klaus Lindgren]

Wikipedia osaa kertoa lisää ruotsalaisten orjakaupasta, ruotsiksi, tanskaksi ja englanniksi, ja lähdeviitteitäkin löytyy kiinnostuneille. hakusana on på svenska "Den svenska slavhandeln" ja englanniksi "Swedish slave trade". Kyllä, Kustaa III:n aikaan ruotsalaiset todellakin harjoittivat orjakauppaa Länsi-Intiassa.

[Jouko Heyno]

Wikipedia osaa kertoa lisää ruotsalaisten orjakaupasta, ruotsiksi, tanskaksi ja englanniksi, ja lähdeviitteitäkin löytyy kiinnostuneille. hakusana on på svenska "Den svenska slavhandeln" ja englanniksi "Swedish slave trade". Kyllä, Kustaa III:n aikaan ruotsalaiset todellakin harjoittivat orjakauppaa Länsi-Intiassa.

Totta. Ja kyllä se todellakin oli valtakunnan lain mukaan rikollista toimintaa.

[Toni Selkala]

Nyt kun niistä lähteistä puhutaan, niin voisitkos linkittää sen lain, jonka nojalla moinen toiminta todellakin oli Ruotsissa laitonta? Orjuus kuitenkin kiellettiin esim. St. Barthlomeyn saarella vasta vuonna 1847 kuten tässäkin linkitetyistä materiaaleista käy hyvin ilmi, ja esimerkiksi tuossa ylläolevassa ranskalaisessa sivustossa on arkistomateriaalia jossa on kirjattu orjien hintoja, kauppapäivänään viimeisillä 8. lokakuuta 1847. Siten sanoisin nyt aika varmasti, että Ruotsissa ei orjuus ollut kielletty ennen vuotta 1847.

Mitä tulee historian tutkimiseen niin viittaan edelleenkin kaikessa ihmistieteissä välttämättä esiintyvään tutkijan subjektiin, joka värittää näkemystämme kaikesta. Siten ei ole olemassa rankelaista ihannetta yhtään sen enempää kuin oikeaa kieltäkään. Tutkija voi kyllä tiedostaa oman ontologiansa ja ajatukselliset paradigmansa, muttei kokonaan niistä vapautua. Tätä nyt ei kuitenkaan tule sekoittaa siihen, ettei tutkija saa arvottaa menneitä vuosisatoja nykypäivästä käsin, mutta tälle taitaa historiassa olla ihan oma nimikin. On eri asia olla puolueellinen ja tarkoitushakuinen kuin olla subjektiivinen. Toisen voi välttää helposti, toista ei millään.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä