Tapaukset tiv ja falu

[ekyto]

Muinaistanskassa Tiwaz/Tyr näyttää olleen muodossa TiuR:

http://als.wikipedia.org/wiki/Futhark

Ehkäpä siitä ovat peräisin suomalaiset sukunimet Tiuri ja Tiura?

[ekyto]

Olen myös miettinyt, että olisikohan eri kauppajärjestöillä voinut olla ollut tunnuksinaan eri riimut.

Eli tavasteilla olisi ollut Tiwaz/Teiwaz-riimu ja pirkkalaisilla (ja myös Birkalaisilla) Berkanan-riimu:

http://en.wikipedia.org/wiki/Berkanan

Berkanan is the reconstructed Proto-Germanic name of the b rune ᛒ, meaning "birch". In the Younger Futhark it is called Bjarken in the Icelandic rune poem and Bjarkan in the Norwegian rune poem. In the Anglo-Saxon rune poem it is called beorc ("birch" or "poplar"). Etymologically Berkanan is connected to Slavic Brěza, Lithanian Beržas, Ossetic Bærz.

The corresponding Gothic letter is 𐌱 b, named bairkan.

[ekyto]

Miltä vuosisadalta tämä Fellman lainaus on? En ole liki vuosisataa nuoremmissa lähteissä nähnyt kirjoittavan "muinaisskandinaavisi[st]a goottilaisi[st]a" (sic!) heimoista.

Sanan juutti lainaoriginaali palautuu asuun *eut- http://runeberg.org/svetym/0372.html.
Sanat iatul, iatun, jättul, jättur, jotunn ja jötunn taas palautuvat *etun-/*etul- alkuisiin originaaleihin. Indo-europeisti näkee heti, että sanat eivät ole alkusukua. Jälkimmäinen lienee perua 'syödä' merkitsevästä juuresta. http://runeberg.org/svetym/0374.html Jatuli on siis suursyöjä!

Mitähän nuo jatulit mahtoivat syödä? Kansanruno mainitsee pohjolalaiset miehen syöjiksi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet

Portit Pohjolan näkyvi,
Paistavi pahat veräjät,
Kannet kirjo kiimottavat
Miehen syöjästä kylästä,
Urohon upottajasta.
(SKVR:VII1,679)

Tuo maininta urohon upottajistakin on mielenkiintoinen. Tanskan soista on löydetty uhrattuja ihmisiä. Ehkäpä Leväluhdan lähteen ihmisjäänteetkin ovat näiden "urohon upottajien" jäljiltä?

[Vetehinen]

Kun sanoin "hihat heilumaan" tarkoitin oikeastaa päinvastaista: Sinulla on jo aika paljon raaka-aineistoa. Nyt sinun pitäisi fokusoitua: seuloa aineistosta kaikista lupaavimmat 1-4 ehdokasta, hankkia niiden alueiden peruskartat. Sitten pitää tutkia sen alueen nimistökerrostumia, eli mitkä nimet ovat mihinkin nimiin nähden sekundaarisia ja kieliikö tietyt nimet jostakin tietylle vuosisadalle ajoittuvasta asutusaallosta. Tutkimushistoriaan pitää myös tutustua. Sitten pitää osoittaa että tietyt nimet täytyy olla muita vanhempia. Tässä tuskin riittää osoittaa, että voisivat olla vanhempia, jos samantyyppisten paikkojen nimet valtaosin ovat ensimmäisen ruotsalaisasutuksen ajoilta (kuten luulisin). Sitten olisit onnekas jos tiv-/ty(s)- ehdokkaasi kuuluisivat tällaisen muita vanhempien nimien joukkoon.

Mutta oikeastaan sinun pitäisi aloitta vielä kauempaa. Ennen kuin sopii olettaa, että hämärä etuliite voisi selittää lainaperäiseksi, sinun pitäisi osoitta kerrostuman olemassaolo jollakin selvällä tapauksella. Sellainen kyllä edellyttäisi koko nimen lainautumista, ei ainoastaan etuliitteen, ja nimenomaan nimen, joka olisi kovin tyypillinen Suomen tai Viron esihistorialliselle nimistölle.

Tämä olisi pitkän tutkimusohjelman vertainen ponnistus ja edellyttäisi kenttämatkoja ja murretutkimusta ruotsin puolella yms. Vanhimmat kirjoituasut pitää etsiä ruotsalaisista kirjastoista. Ja kuten huomaat en pidä tutkimuskenttää kovin lupaavana: kun palautat muotosi varhaiskantasuomeen olisi luontevaa suunnata tutkimukset huomattavasti kaakkoon Taalainmaalta. Enkä siksi kyllä aio ryhtyä etäkonsultiksesi. Mutta sinun sopii yrittää jos sinulla on siihen aikaa, sinnikkyyttä ja kykyjä ja pystyt elättämään itsesi tutkimuksesi ajan.

Ruotsalaisten paikannimien tutkiminen on varmaan sopivaa puuhaa yliopistojen tutkijoille ja opiskelijoiden harjoitus/lopputöihin. Toivottavasti joku opiskelija ottaa aiheesta kopin ennakkoluulottoman professorin opastuksella. Minulla on sellainen käsitys, ettei ruotsalaisia paikannimiä ole juuri tutkittu suomen sanaselitykset huomioiden. Luin joskus taannoin arvostelun muistaakseni Andersson-nimisen ruotsalaisen kirjasta, jossa pitäisi arvostelun mukaan olla paikannimistön suomenkielisiä selityksiä. Arvostelussa kirja sai ei-niin-mairittelevat maininnat, joten jätin kirjan ostamisen. Arvostelusta jäi mieleen soimaan, että tämä Anderssonin kirja teki hallaa sille, että oikeasti ryhdyttäisiin tutkimaan suomen nimistöä Ruotsissa. Se kuulemma ansaitsisi tulla tehdyksi. Onkohan foorumilla ketään, joka olisi tutustunut Anderssonin (?) kirjaan?

No. Se ei varmasti tapahdu, jos jo ennakkoon on mielessä, ettei ims-paikannimistöä Ruotsista löydy. Ehkä on ensin viritettävä sellaisen mahdollisuuden olemassa olo, että suomenkielistä paikannimistöä voi olla Ruotsissa eri aikakausilta. Minun mielestäni asia ansaitsee tutkimisen jopa paremmin kuin Venäjän nimet, joita ilmeisesti moni on kolunnut. Varmaa on, että Ruotsissa on paljon suomenkielistä paikannimistöä. Vähintään olisi selvitettävä nimien ajoitus ja alueet.

Kirjoitit että minulla on aika paljon raaka-aineistoa. Lisäisin hiukan.

Sana *palt(t)e on Saarikiven mukaan venäjässä палд. Palt(t)e merkitsee rinnettä. SEO:n mukaan 'palt' tarkoittaa veren ja jauhon seosta. Suomeksi se on palttu (veripalttu). Ruotsalaisen palta-sanan merkitys on riepu ja suomen sana palttina.

Suomessa on muutamia palte-ja palta-paikannimiä. Esimerkiksi Palteenmäki (Puumala), Palteennotko (Ylämaa), Palten (Tammisaari, saari Paltdjupetissa), Paltaharju (Pieksämäki, Iso-Paltasen ja Pikku-Paltasen nimisten järvien välinen kannas/harju) ja Paltvuori Taivassalossa. Monet palt-nimistä tarkoittavat kohoumia.

Ruotsinkielisiä palt-nimiä ovat mm Tammisaaressa Palten niminen saari, Paraisilla Paltbacken niminen kohouma, Paltkobban (saari) Brändössä, Paltrockarna Kristiinankaupungissa ja Paltudden Iniössä.

Kotuksen paikannimistössä (http://kaino.kotus.fi/svenska/ledlex/) palt-sanan alkuperää pidetään tuntemattomana/selittämättömänä. Ehdotan että selitys olisi Saarikiven mainitsema palt(t)e eli rinne. Tämä olisi ehkä hyvä varmistella ja ottaa Kotuksen paikannimistöön selitykseksi palt-nimille.

Ruotsissa on tietenkin palt-alkuisia paikannimiä myös. Luonnonkohteina niitä löytyi 31 kpl:
Namn Län Kommun Namntyp
1 Paltabäcken Jönköpings län Vetlanda Naturobjekt
2 Paltarna Kalmar län Nybro Naturobjekt
3 Paltavik Blekinge län Karlshamn Naturobjekt
4 Paltbacken Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
5 Paltbackmyran Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
6 Paltbacktjärnen Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
7 Paltbolandet Örebro län Lindesberg Naturobjekt
8 Paltemossen Kalmar län Högsby Naturobjekt
9 Paltemyrarna Värmlands län Årjäng Naturobjekt
10 Palten Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
11 Palten Uppsala län Enköping Naturobjekt
12 Palten Uppsala län Knivsta Naturobjekt
13 Palten Västra Götalands län Bengtsfors Naturobjekt
14 Paltfatet Stockholms län Haninge Naturobjekt
15 Paltgrundet Kalmar län Oskarshamn Naturobjekt
16 Paltholmen Norrbottens län Piteå Naturobjekt
17 Paltholmen Västmanlands län Sala Naturobjekt
18 Paltkobben Stockholms län Värmdö Naturobjekt
19 Paltkrigarmyran Västerbottens län Vilhelmina Naturobjekt
20 Paltmarsholmen Stockholms län Nynäshamn Naturobjekt
21 Paltmon Kalmar län Västervik Naturobjekt
22 Paltmyran Gävleborgs län Ljusdal Naturobjekt
23 Paltotjärnbäcken Västernorrlands län Örnsköldsvik Naturobjekt
24 Paltotjärnen Västernorrlands län Örnsköldsvik Naturobjekt
25 Paltskär Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
26 Paltskärskobbarna Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
27 Palttjärnen Värmlands län Torsby Naturobjekt
28 Palttjärnsbäcken Värmlands län Torsby Naturobjekt
29 Paltudden Norrbottens län Luleå Naturobjekt
30 Paltåive Norrbottens län Jokkmokk Naturobjekt
31 Paltåive Norrbottens län Kiruna Naturobjekt

Karttojen perusteella paikannimet voi käsittää rinnettä merkitseviksi yhdellä poikkeuksella. Palten Knivstassa on aika tasaisella maalla. Toki saattaa olla, että paikannimi on siirtynyt tai on kartassa epätarkasti ja oikeasti merkitsisi jotakin lähellä olevaa rinnettä.

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

-

[Jouppe]

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).

[Vetehinen]

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).

Hyvä tietää. Eli *palti on lainaa paleo-germaanisesta sanasta, jossa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi kuten ilmeisesti unkarinkielessäkin on tapahtunut. Siis sama muunnos josta arvelin palu -> falu. P:n muuttuminen f:ksi on kai karkeasti ajoitettu? Murresanassa palsi on ilmeisesti tapahtunut muunnos t:stä s:ksi kuten oli esillä *tivä/*syvä sanojen kanssa ja ehkä sekin on ajoitettu?

-

[ekyto]

Tyrin mukaan on nimetty Tiwaz-riimu, joka muistuttaa keihästä:

Heips!

Viron kielessähän teivas tarkoittaa seivästä (~keihäs vrt. seivästää). Jos sillä on tässä yhteydessä mitään merkitystä.

Kari

Kyllä se sopii hyvin kuvaan.

Tässä olisi ehkä eräs Tyrin ja keihäiden välinen yhteys:

http://www.valkyrietower.com/tyr.html

Norse Mythology by Arthur Cotterell, originally published in 1997 and updated for 1999 by Lorenz Books has this to say: "Tyr, also known as Tiwaz, was the Germanic war god... He was closely associated with Odin and like that god, received sacrifices of hanged men. It is not unlikely that Tyr was an early sky god whose powers were later passed on to Odin and Thor. Gungnir, Odin's magic spear, may once have belonged to Tyr, since it was customary for the Vikings to cast a spear over the heads of an enemy as a sacrifice before fighting commenced in earnest, and over recent years archaeologists have found numerous splendidly ornamented spears dedicated to Tyr."

[ekyto]

Hämeessä ja Satakunnassa on paljon Tyr-alkuisia paikannimiä, esimerkiksi Tyrvää, Tyrväntö, Tyrisevä ja Tyrsiö. Olisivatkohan myös ne nimetty Tyr-jumalan mukaan? Tyrsiö voisi ehkä olla suomettunut muoto nimestä Tyrsjö (Tyr-järvi). Hämeessä on myös nimiä kuten Teivo ja Teivaa, ehkäpä nekin kuuluvat samaan sarjaan Tyr/Tiwaz/Teiwaz-jumalan mukaan nimettyjen paikkojen kanssa.

Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.

Ainakin Tanskassa on Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja, missä nimi on muodossa Tyr. Esimerkiksi Tyrseng:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pl ... after_Odin

# Onsholt ("Odin's Holt"), located in Viby, Jutland. A marked hill now covered in corn fields that was, up until about the 18th century, covered in wetlands on all sides. Covered by a wood (a "holt") during the Viking Age. Viby may mean "the settlement by the sacred site" and contains traces of sacrifices going back 2,500 years. The location contained other names such as Tyrseng ("Tyr's Meadow") which is itself located near Dødeå ("Stream of the dead" or "Dead Stream"). Religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. Further, a spring dedicated to Holy Niels exists in the area that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice.[1]

Juuri Tanskassa sanotaan olevan erityisen paljon Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja (olisivatkohan muinaisjuutit, eli fornjotit nimenneet ne?):

http://www.angelfire.com/empire/martiana/tyr/index.html

Very little is known about Tyr. He clearly was a very important deity at one time, given the many places named after him in Denmark. The similarity of his name to Dyaus, Zeus, and Deus implies that Tyr began his existence as a sky god, probably the preeminent Germanic deity, or even the sole deity of a primitive monotheistic belief. Tyr represented the principles of law and justice in this early time, and maintained this attribute at the end of pagan times.

Only later did he acquire the attribute of warrior god, and as such, he became a less important deity. His character was more like that of Mars -- noble and brave -- than like that of the despicable Ares. The Romans thus equated him with their own Mars, who was a rising power in the Roman Pantheon, yet even this connection failed to rescue Tyr from descending obscurity. During the Viking age, he was overshadowed by Odin, Thor and Freja, and all but faded into oblivion.

Tosin tanskalaisissa paikannimissä on käytetty myös muotoja Tir ja Ti:

http://aom.heavengames.com/gameinfo/art ... r-minor#g5

Tyr was widely worshipped in Denmark, as many places are named after him such as: Tissø, Tisvilde, Tirslunde, Tistrup and Tirstrup.

[ekyto]

Hebrideillä on Tyrin mukaan nimetty saari Tiree (tai Tyrvist):

http://thormodsrunar.mysite.wanadoo-mem ... page1.html

TYR is the rune of the War God who sacrificed his hand to the wolf Fenrir for the good of the gods. This rune stands for law and just rule. The Isle of Tiree (or Tyrvist) in the Hebrides was named after Tyr.

[Jouppe]

Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.

Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).

Hyvä tietää. Eli *palti on lainaa paleo-germaanisesta sanasta, jossa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi kuten ilmeisesti unkarinkielessäkin on tapahtunut. Siis sama muunnos josta arvelin palu -> falu. P:n muuttuminen f:ksi on kai karkeasti ajoitettu? Murresanassa palsi on ilmeisesti tapahtunut muunnos t:stä s:ksi kuten oli esillä *tivä/*syvä sanojen kanssa ja ehkä sekin on ajoitettu?

-

Kyse on klassisesta Grimmin laista, joka kuvaa germaanisten kielten ja Proto-Indo-Euroopan obstruenttien välistä suhdetta: http://en.wikipedia.org/wiki/Grimm%27s_law
Ajoitus on "karkeasti" ensimmäinen vuosituhat ennen ajanlaskua, nykyään ollaan taipuvaisia ajoittamaan se aika lähelle ajanlaskun taitetta.
Klassisesti on ajateltu, ettei *palti tyyppinen laina kerro mitän siitä, onko originaali läpikäynyt Grimmin lain vaiko ei, onhan myös /f/ voitu korvata /p/:llä, sopivamman foneemin puuttuessa kantasuomesta (-saamesta).

Ännemuutos *ti > si käsitellään tuoreessa Petri Kallion kantasuomen konsonanttihistoriaa koskevassa artikelissa. http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253.html
Kallio ajoittaa muutoksen aika myöhäiseksi, muistaakseni ajanlaskun taitteen aikoihin tai vähän sen jälkeen. Voit tarkistaa linkistä. Tämä ajoitus on itse asiassa varmemmalla pohjalla kuin Grimmin lain, koska jälkimmäiselle on hyvin vähän objektiivisia kiinnekohtia.

[Jouppe]

Heips!

Viron kielessähän teivas tarkoittaa seivästä (~keihäs vrt. seivästää). Jos sillä on tässä yhteydessä mitään merkitystä.

Kari

Kyllä se sopii hyvin kuvaan.

Tässä olisi ehkä eräs Tyrin ja keihäiden välinen yhteys:

http://www.valkyrietower.com/tyr.html

Norse Mythology by Arthur Cotterell, originally published in 1997 and updated for 1999 by Lorenz Books has this to say: "Tyr, also known as Tiwaz, was the Germanic war god... He was closely associated with Odin and like that god, received sacrifices of hanged men. It is not unlikely that Tyr was an early sky god whose powers were later passed on to Odin and Thor. Gungnir, Odin's magic spear, may once have belonged to Tyr, since it was customary for the Vikings to cast a spear over the heads of an enemy as a sacrifice before fighting commenced in earnest, and over recent years archaeologists have found numerous splendidly ornamented spears dedicated to Tyr."

Paitsi, että teivas on perinteisesti katsottu olevan hieman myöhempi laina samasta baltilaisesta alkumuodosta staibas, josta suomen sana seiväs on lainattu. Miten tämä liittyisi *Ti:waz nimiseen toisen kansan jumalaan olisi vaikea selittää. Sen sijaan suomen sana taivas on alkusukua *Ti:waz (<*Deiwas) jumalallle

[Jouppe]

Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.

Ainakin Tanskassa on Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja, missä nimi on muodossa Tyr. Esimerkiksi Tyrseng:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pl ... after_Odin

# Onsholt ("Odin's Holt"), located in Viby, Jutland. A marked hill now covered in corn fields that was, up until about the 18th century, covered in wetlands on all sides. Covered by a wood (a "holt") during the Viking Age. Viby may mean "the settlement by the sacred site" and contains traces of sacrifices going back 2,500 years. The location contained other names such as Tyrseng ("Tyr's Meadow") which is itself located near Dødeå ("Stream of the dead" or "Dead Stream"). Religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. Further, a spring dedicated to Holy Niels exists in the area that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice.[1]

Tyr was widely worshipped in Denmark, as many places are named after him such as: Tissø, Tisvilde, Tirslunde, Tistrup and Tirstrup.

Tirs-/Tyrs- onkin tässä juuri genitiivi, eikä nominatiivi, jonka olen edellä julistanut mahdottomaksi. Foneemi /-r-/ on näissä nimissä joko kontaminaatiosta syntynyt tai laina arkaisemmasta skandinaavisesta kielimuodosta. Alunperin se on ollut nominatiivin pääte, joka ei todellakaan kuulu genitiiviin. Samantyyppinen kontaminaatio on Tirsdag sanassa tanskaksi, mistä on ollut puhetta ennen. Nominatiivin päätteen /r/ kiinnittyminen vartaloon viittaa lainaan islannista ja labialisoimaton /i/ lainaan länsigermaanista, ellei laina ole niin myöhäinen, että islannin /ý/ oli ehtinyt delabialisoitua, kuten nykyislannissa on laita. Mene ja tiedä, muoto kuuluu joka tapauksessa aikaisintaan myöhäiskeskiaikaan jolloin sijajärjestelmä oli romahtanut ja pakanajumalien omakieliset nimet jäänyt Tanskassa unholaan.

[Jouppe]

Hebrideillä on Tyrin mukaan nimetty saari Tiree (tai Tyrvist):

http://thormodsrunar.mysite.wanadoo-mem ... page1.html

TYR is the rune of the War God who sacrificed his hand to the wolf Fenrir for the good of the gods. This rune stands for law and just rule. The Isle of Tiree (or Tyrvist) in the Hebrides was named after Tyr.

Sopii epäillä. Joko nimi
1) on myöhäiskeskiaikainen
2) kolmiosainen (Ty-arv-öy tms.)
3) on katsottava muuta selitystä kokonaan
Muinaisskandinaaviksi **Tyröy ei ole mahdollinen nimi.

[ekyto]

Tirs-/Tyrs- onkin tässä juuri genitiivi, eikä nominatiivi, jonka olen edellä julistanut mahdottomaksi. Foneemi /-r-/ on näissä nimissä joko kontaminaatiosta syntynyt tai laina arkaisemmasta skandinaavisesta kielimuodosta.

Arkaisista nimistä lieneekin kyse, sillä Odin ja Thor olivat korvanneet Tyrin pääjumalana viikinkiajalle tultaessa (noin 700-luvulla), joten nimet lienevät pääosin viikinkiaikaa vanhempia. Aiemmin oli puhetta Tyrfing-nimestä, mistä sanotaan, että sen tyyppisen nimen käytöstä oli luovuttu ennen vuotta 390, jonka perusteella kyseistä saagaa arvellaan tätä vuotta vanhemmaksi:

It is a testimony to its great age that names appear in genuinely Germanic forms and not in any form remotely influenced by Latin. Names for Goths appear that stopped being used after 390, such as Grýting (Ostrogoth, cf. the Latin form Greutungi) and Tyrfing (Visigoth, cf. the Latin form Tervingi)

Käsittääkseni 300-luvulla ei vielä puhuttu muinaisskandinaavia, vaan jotain arkaisempaa skandinaavista kieltä? Uskoisin Tyr-paikannimien olevan ehkä roomalaisen rautakauden ja merovinkiajan väliltä (n. 0-600 jaa)

Tuo -ing pääte noissa nimissä (Tyrfing ja Grýting) on mielenkiintoinen. Olisikohan paikannimi Turenki samalta ajalta (noin 300-luvulta)?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turenki

Joidenkin perimätietojen mukaan nimi "Turenki" olisi suomennos sanasta Turinge tai Thuring (vrt. Saksan Thüringen).

[ekyto]

Tanskan Vibystä, missä Tyrseng sijaitsee on näköjään löydetty merkkejä uhraamisesta jo 2500 vuotta sitten, joten ehkäpä Tyrille on uhrattu ja nimetty paikkoja jo noin 500 eaa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tyr#Toponyms

Toponyms

* Thisted, Jutland, Denmark - Tyr's Stead.
* Tyrseng ("Tyr's Meadow"), Viby, Jutland, Denmark. Once a stretch of meadow near a stream called Dødeå ("Stream of the Dead" or "Dead Stream"), where ballgame courts now exist. Viby contained another theonym; Onsholt ("Odin's Holt") and religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. A spring dedicated to Holy Neils that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice also exists in Viby and the city itself may mean "the settlement by the sacred site". Traces of sacrifices going back 2,500 years have been found in Viby.[6]
* Tiveden, Sweden - Tyr's Woods
* Tysnes, Norway - Tyr's Headland

Mielenkiintoista, että monet noista nimistä ovat "Jutlandissa". Fundinn Noregr -saga alkaa:

http://www.heimskringla.no/original/for ... noregr.php

FORNJÓTR hefir konungr heitit. Hann réð fyrir Gotlandi (*Jótlandi hdr.), er kallat er Finnland ok Kvenland.

Eli Fornjotr hallitsi "Gotlandia/Jótlandia", joka saagan kirjoittamisen aikaan keskiajalla tunnettiin "Finlandina" ja "Kvenlandina". Jótland tarkoittaa nykyislanniksi Tanskan Jyllantia (Jutland). Ehkäpä muinaisjuutit toivat Tyr-alkuiset nimet Suomeenkin. Fennomaanit kuitenkaan tuskin hyväksyvät ajatusta, että nyky-Suomen alueella olisi ollut juutteja tai muitakaan vieraita hallitsijoita ennen keskiajan ruotsalaisia, joiden hallintoa he eivät vahvan todistusaineiston vuoksi pysty kumoamaan.