ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Sanan "hauta" alkuperä?

Okneyinga saagan englanninkielisessä käännöksessä sanotaan:

http://www.northvegr.org/lore/orkney/001.php
And Sigurd the mighty is buried under a "how" at Ekkjalsbakka.
Skotlannissa ja Pohjois-Englannissa 'how' tai 'howe' tarkoittaa kuoppaa:

http://dictionary.reference.com/search?q=howe
howe Audio Help /haʊ/ Pronunciation Key - Show Spelled Pronunciation[hou] Pronunciation Key - Show IPA Pronunciation Scot. and North England
–noun
1. a hole.
2. the hold of a ship.
3. a hollow; dell.
–adjective
4. hollow.
5. deep.
Also, how.

[Origin: 1325–75; ME (north and Scots), alter. of holl; see hollow]
Alkuperäisessä tekstissä käytetään muinaisnorjalaista sanaa 'haugr', joka tarkoitti hautakumpua (tavallaan kuopan vastakohta).

Muistelen lukeneeni, että suomessa 'hauta' tarkoittaa yleensä kuoppaa, kuten skotlannin ja pohjois-englannin 'howe' tai 'how'. Mikä on suomen 'hauta' sanan etymologia?

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Koivulehto sanoo suomen 'laiva' sanan tulleen germaanisesta hautaa tai hautakumpua tarkoittavasta sanasta *hlaiwa, mutta voisiko se liittyä myös Skotlannin ja P-Englannin how/how-sanoihin?

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 70_178.pdf
Tällaisessa tilanteessa on syytä tutkia, voisiko sanoilla olla alkulähteensä kummankin
kielen ulkopuolella. G. Must on verrannut suomen sanaa germaaniseen
sanaan *hlaiwa-,i jonka jatkaja on mm. gootin hlaiiv; germ. kielten mukaan sanalla
on ollut merkitys 'hauta, hautakumpu'. Tämä aluksi oudolta näyttävä vertailu
käy mielenkiintoiseksi, kun taustaksi asetetaan se, mitä arkeologia ja säilynyt kirjallinen
tieto kertoo laivasta germaanien kuolemaa koskevissa rituaaleissa j a uskomuksissa.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Löytyi vielä tämä tiedonjyvänen:

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/ ... :0:0:0:0:0
Professori Jorma Koivulehto, suomen kielen etymologian suuri uudistaja, on näet osoittanut, että suomen kielen hauta on läntinen, esigermaaninen laina. Se tarkoitti silloin ja tarkoittaa vieläkin maakuoppaa, mutta kristillisen hautaustavan yleistämänä sana on saanut erityismerkityksen ´vainajan sijoituspaikka´.

Neutraali kuopan merkitys sillä on vielä muun muassa yhdyssanoissa tervahauta ja peurahauta. Arkeologiaan siirrettynä kielihistoriallinen ajoitus veisi maakuopat ja niihin kuuluvat tekniikat kiukaiskulttuuriin, aikaan suunnilleen 2000 eKr. Tuolloin Kokemäenjoen suuhun näyttää saapuneen esigermaaneja Gotlannista, ja ehkä he toivat maakuoppatekniikan.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Sanasta "hauta" löytyy Koivilehdon artikkeli osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 976_33.pdf
Sen mukaan kyseessä on niin vanha laina, että se on alkanut s-llä, eli ollut *saude.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Klaus Lindgren kirjoitti:Sanasta "hauta" löytyy Koivilehdon artikkeli osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 976_33.pdf
Sen mukaan kyseessä on niin vanha laina, että se on alkanut s-llä, eli ollut *saude.
Esiintymiä:
Muinaisenglanti seaþ 'pit, grave', 'well, pool'
Muinaisgotlanti *sauþr 'well'

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Klaus Lindgren kirjoitti:Sanasta "hauta" löytyy Koivilehdon artikkeli osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 976_33.pdf
Sen mukaan kyseessä on niin vanha laina, että se on alkanut s-llä, eli ollut *saude.
Jos näin todella on, se sopii siihen Koivulehdon jatkumoon, jossa kaikesta tehdään - jos nyt ei suoraan germaanista, niin ainakin - IE-lainaa, vaikka sitten uusia foneemeja keksimällä. Kuitenkin on tunnettua, ettei SU-kielissä ole tähän soveltuvaa s > h kehitystä, joten ainakaan tuo laina ei sovi ajatukseen äännelaeista. Ja jos niitä ei huomioida, niin sittenhän "lainakenttä" on kaikille ja kaikelle avoin.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Jouko Heyno kirjoitti:
Klaus Lindgren kirjoitti:Sanasta "hauta" löytyy Koivilehdon artikkeli osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 976_33.pdf
Sen mukaan kyseessä on niin vanha laina, että se on alkanut s-llä, eli ollut *saude.
Jos näin todella on, se sopii siihen Koivulehdon jatkumoon, jossa kaikesta tehdään - jos nyt ei suoraan germaanista, niin ainakin - IE-lainaa, vaikka sitten uusia foneemeja keksimällä. Kuitenkin on tunnettua, ettei SU-kielissä ole tähän soveltuvaa s > h kehitystä, joten ainakaan tuo laina ei sovi ajatukseen äännelaeista. Ja jos niitä ei huomioida, niin sittenhän "lainakenttä" on kaikille ja kaikelle avoin.
Ei tuollaista "SU-kielissä tähän soveltuvaa s > h kehitystä" tarvita ollenkaan, koska kantagermaaninen lievästi postalveolaarinen /s/ on korvautunut suoraan postalveolaarisella /ʃ/ -foneemilla. Varhaiskantasuomessa /s/ on täytynyt olla prealveolaarinen erottuakseen postalveolaarisesta /ʃ/ -foneemista. Vaaka on sitten korvautuessa kallistunut lähimpään. Germaanisella /s/llä on tässä ollut taaempi artikulaatio kuin balttilaisella, tätä todistaa ennen kaikkia suuri määrä lainasanoja, mm. hakea, hauras, hauta, heittää, hidas, hiema, huilu, hämärä, hätä

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
Klaus Lindgren kirjoitti:Sanasta "hauta" löytyy Koivilehdon artikkeli osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 976_33.pdf
Sen mukaan kyseessä on niin vanha laina, että se on alkanut s-llä, eli ollut *saude.
Jos näin todella on, se sopii siihen Koivulehdon jatkumoon, jossa kaikesta tehdään - jos nyt ei suoraan germaanista, niin ainakin - IE-lainaa, vaikka sitten uusia foneemeja keksimällä. Kuitenkin on tunnettua, ettei SU-kielissä ole tähän soveltuvaa s > h kehitystä, joten ainakaan tuo laina ei sovi ajatukseen äännelaeista. Ja jos niitä ei huomioida, niin sittenhän "lainakenttä" on kaikille ja kaikelle avoin.
Ei tuollaista "SU-kielissä tähän soveltuvaa s > h kehitystä" tarvita ollenkaan, koska kantagermaaninen lievästi postalveolaarinen /s/ on korvautunut suoraan postalveolaarisella /ʃ/ -foneemilla. Varhaiskantasuomessa /s/ on täytynyt olla prealveolaarinen erottuakseen postalveolaarisesta /ʃ/ -foneemista. Vaaka on sitten korvautuessa kallistunut lähimpään. Germaanisella /s/llä on tässä ollut taaempi artikulaatio kuin balttilaisella, tätä todistaa ennen kaikkia suuri määrä lainasanoja, mm. hakea, hauras, hauta, heittää, hidas, hiema, huilu, hämärä, hätä
Joo, näin tietysti olisi pitänyt olla, jos lainansaajakielessä olisi ollut /s/ <> /ʃ/ -oppositio. Mutta kun tiettävästi ei ollut. Jokin muu selitys pitäisi siis löytyä.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti: Jos näin todella on, se sopii siihen Koivulehdon jatkumoon, jossa kaikesta tehdään - jos nyt ei suoraan germaanista, niin ainakin - IE-lainaa, vaikka sitten uusia foneemeja keksimällä. Kuitenkin on tunnettua, ettei SU-kielissä ole tähän soveltuvaa s > h kehitystä, joten ainakaan tuo laina ei sovi ajatukseen äännelaeista. Ja jos niitä ei huomioida, niin sittenhän "lainakenttä" on kaikille ja kaikelle avoin.
Ei tuollaista "SU-kielissä tähän soveltuvaa s > h kehitystä" tarvita ollenkaan, koska kantagermaaninen lievästi postalveolaarinen /s/ on korvautunut suoraan postalveolaarisella /ʃ/ -foneemilla. Varhaiskantasuomessa /s/ on täytynyt olla prealveolaarinen erottuakseen postalveolaarisesta /ʃ/ -foneemista. Vaaka on sitten korvautuessa kallistunut lähimpään. Germaanisella /s/llä on tässä ollut taaempi artikulaatio kuin balttilaisella, tätä todistaa ennen kaikkia suuri määrä lainasanoja, mm. hakea, hauras, hauta, heittää, hidas, hiema, huilu, hämärä, hätä
Joo, näin tietysti olisi pitänyt olla, jos lainansaajakielessä olisi ollut /s/ <> /ʃ/ -oppositio. Mutta kun tiettävästi ei ollut. Jokin muu selitys pitäisi siis löytyä.
Noin mullistavan väitteen tueksi pyydän viitteen. Ja mitkä olisivat ne ympäristöt, jotka olisivat ehdollistaneet yhtenäisfoneemisi allofoneihin /s/ ja /ʃ/?

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti: Ei tuollaista "SU-kielissä tähän soveltuvaa s > h kehitystä" tarvita ollenkaan, koska kantagermaaninen lievästi postalveolaarinen /s/ on korvautunut suoraan postalveolaarisella /ʃ/ -foneemilla. Varhaiskantasuomessa /s/ on täytynyt olla prealveolaarinen erottuakseen postalveolaarisesta /ʃ/ -foneemista. Vaaka on sitten korvautuessa kallistunut lähimpään. Germaanisella /s/llä on tässä ollut taaempi artikulaatio kuin balttilaisella, tätä todistaa ennen kaikkia suuri määrä lainasanoja, mm. hakea, hauras, hauta, heittää, hidas, hiema, huilu, hämärä, hätä
Joo, näin tietysti olisi pitänyt olla, jos lainansaajakielessä olisi ollut /s/ <> /ʃ/ -oppositio. Mutta kun tiettävästi ei ollut. Jokin muu selitys pitäisi siis löytyä.
Noin mullistavan väitteen tueksi pyydän viitteen. Ja mitkä olisivat ne ympäristöt, jotka olisivat ehdollistaneet yhtenäisfoneemisi allofoneihin /s/ ja /ʃ/?
Tässä on nyt jokin väärinymmärrys jommalla kummalla; IMS-kielissä ei tuota oppositiota ole eikä ole ollut. Mistä siis tarkkaan ottaen tarvitset viitettä?

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti: Joo, näin tietysti olisi pitänyt olla, jos lainansaajakielessä olisi ollut /s/ <> /ʃ/ -oppositio. Mutta kun tiettävästi ei ollut. Jokin muu selitys pitäisi siis löytyä.
Noin mullistavan väitteen tueksi pyydän viitteen. Ja mitkä olisivat ne ympäristöt, jotka olisivat ehdollistaneet yhtenäisfoneemisi allofoneihin /s/ ja /ʃ/?
Tässä on nyt jokin väärinymmärrys jommalla kummalla; IMS-kielissä ei tuota oppositiota ole eikä ole ollut. Mistä siis tarkkaan ottaen tarvitset viitettä?
Nämä lainat on omaksuttu keskikantasuomeen (tai peräti varhaiskantasuomeen), jossa */ʃ/ ei vielä ollut kehittynyt ims. /h/ -foneemiksi. Näin ollen */s/ <> */ʃ/ -oppositio oli vielä olemassa.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti: Noin mullistavan väitteen tueksi pyydän viitteen. Ja mitkä olisivat ne ympäristöt, jotka olisivat ehdollistaneet yhtenäisfoneemisi allofoneihin /s/ ja /ʃ/?
Tässä on nyt jokin väärinymmärrys jommalla kummalla; IMS-kielissä ei tuota oppositiota ole eikä ole ollut. Mistä siis tarkkaan ottaen tarvitset viitettä?
Nämä lainat on omaksuttu keskikantasuomeen (tai peräti varhaiskantasuomeen), jossa */ʃ/ ei vielä ollut kehittynyt ims. /h/ -foneemiksi. Näin ollen */s/ <> */ʃ/ -oppositio oli vielä olemassa.
Voisitko antaa relevantteja esimerkkejä, joissa tämä ilmenee? En nyt halua piruilla "mullistavista", mutta uutta tämä ainakin on.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti: Nämä lainat on omaksuttu keskikantasuomeen (tai peräti varhaiskantasuomeen), jossa */ʃ/ ei vielä ollut kehittynyt ims. /h/ -foneemiksi. Näin ollen */s/ <> */ʃ/ -oppositio oli vielä olemassa.
Voisitko antaa relevantteja esimerkkejä, joissa tämä ilmenee? En nyt halua piruilla "mullistavista", mutta uutta tämä ainakin on.
No miten olisi:
väsy-/väsä- <> vähä-/vähe- < *väšä/*väše
saura <> hauras < *šauras
Hämmentävää keskustelua. Ei minusta näiden foneemien erillinen olemassaolo keskikantasuomessa ole tapana mitenkään kyseenalaistaa.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti: Nämä lainat on omaksuttu keskikantasuomeen (tai peräti varhaiskantasuomeen), jossa */ʃ/ ei vielä ollut kehittynyt ims. /h/ -foneemiksi. Näin ollen */s/ <> */ʃ/ -oppositio oli vielä olemassa.
Voisitko antaa relevantteja esimerkkejä, joissa tämä ilmenee? En nyt halua piruilla "mullistavista", mutta uutta tämä ainakin on.
No miten olisi:
väsy-/väsä- <> vähä-/vähe- < *väšä/*väše
saura <> hauras < *šauras
Hämmentävää keskustelua. Ei minusta näiden foneemien erillinen olemassaolo keskikantasuomessa ole tapana mitenkään kyseenalaistaa.
No olisi niin, ettei tuo oikeinosoita kahta, vaan nimen omaan yhtä. Siis pitäisi olla esimerkkejä sekä siitä, että on samaan aikaan š ja s. Nuo esittämäsi eivät sitä osoita. Se taas, ettei ole "tapana", ei ole kovinkaan merkittävää. Ei myöskään ole tapana kyseenalaistaa sanan "sata" lainautumista, mutta kun se ei ole ajallisesti mahdollista, niin minkäs teet?

Sen sijaan täytyy muistaa, että ims-kielissä on ollut oppositio s <> s', mikä näkyy vanhoissa germaanikieliin lainatuissa sanoissa, kuten "s'itta" > "skit", "Scheisse", "shit" jne.

Jouppe
Viestit: 90
Liittynyt: 21.04.08 20:20
Paikkakunta: Ingå
Viesti: Kotisivu

Jouko Heyno kirjoitti:
Jouppe kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti: Voisitko antaa relevantteja esimerkkejä, joissa tämä ilmenee? En nyt halua piruilla "mullistavista", mutta uutta tämä ainakin on.
No miten olisi:
väsy-/väsä- <> vähä-/vähe- < *väšä/*väše
saura <> hauras < *šapras
Hämmentävää keskustelua. Ei minusta näiden foneemien erillinen olemassaolo keskikantasuomessa ole tapana mitenkään kyseenalaistaa.
No olisi niin, ettei tuo oikeinosoita kahta, vaan nimen omaan yhtä. Siis pitäisi olla esimerkkejä sekä siitä, että on samaan aikaan š ja s. Nuo esittämäsi eivät sitä osoita. .
Ovat olleet oppositiossa samaan aikaan:
*väsä- 'väsähtää, väsyä' <> *väšä- 'vähä'
*sapra 'seiväs' < > *šapras 'hauras'
(korjasin tässä omaa rekonstruktiotani argumentaatiolle ei-oleellisessa kohdassa)
Jouko Heyno kirjoitti:Sen sijaan täytyy muistaa, että ims-kielissä on ollut oppositio s <> s', mikä näkyy vanhoissa germaanikieliin lainatuissa sanoissa, kuten "s'itta" > "skit", "Scheisse", "shit" jne.
Kyllä muinaiskieliin on rekonstruoitava sanalle skita-/skiti- sananalkuinen konsonanttiyhtymä sk-, kuten esim. tanskassa ja islannissa vieläkin. Sen takaa on mahdotonta ajatella s'itta kaltainen originaali, jossa tuota /k/-ta ei ollut.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”