Kysymys Rauma-nimien erilaisista selityksistä
Lähetetty: 25.06.08 08:58
Koska kyse on kysymyspalstasta niin on paikallaan esittää kysymys. Aikaisemmista vastauksista päätellen kysymykseen liittyvästä asiasta saa täällä asiantuntevia vastauksia.
Kysymys koskee paikannimeä Rauma.
Suomessa on Rauma niminen kaupunki ja Rauma-joki. Muitakin Rauma-nimisiä paikkoja esiintyy. Ruotsissa Rauma-nimisiä paikkoja on Norrbottenissa lähellä Suomen rajaa.
Norjasta löytyy kaksi Raumaa. Toinen on Rauma-niminen joki joka sijaitsee Romsdalissa. Romsdal on mahdollisesti alunperin Raum(a)dal. Toinen Rauma on nykyään Glomma-niminen joki, jonka alajuoksun nimenä on aikaisemmin ollut Rauma. Muinainen Raumariki on sijoitettu Rauma-joen alueelle ilmeisesti juuri tuon joen nimen vuoksi. Yksi tunnettu rauma-paikka on myös Juutinrauma, jonka nimi ruotsiksi on Öresund (<- Aure-sund? Samaa juurta kuin Aura?).
Norjalaisen sanaselityksen mukaan Rauma tulee muinaisnorjan sanasta "raumr" joka merkitsee melua. Suomalaisen sanaselityksen mukaan Rauma tulee germaanisesta sanasta *strauma, joka merkitsee virtaa. Sanasta ovat syntyneet mm ruotsin ström ja englannin stream.
Kysymykseni on, mikä kielitieteellinen selitys on sille, että norjalainen Rauma-sanan selitys on erilainen kuin suomalainen Rauma-sanan selitys ja kumpi on oikein?
Jos olettaa, että suomalainen selitys on oikea, jolloin rauma tulee sanasta *strauma, niin miten on selitettävissä se tosiasia, että Norjassa esiintyy kaksi rauma-nimistä jokea? Rauma on nimittäin suomenkielinen muunnos germaanisesta sanasta. Germaaninen nimi Rauma-joille olisi Ström, mutta nimi onkin suomenkielinen muunnos.
Tähän Rauma-nimien mystiikkaan törmäsin kainulaisten yhteydessä. Havaitsin että joku kainulaisten kuninkaaksi mainittu oli muuttanut Romsdaliin (eli Rauma-joen laaksoon) ja Suomen Rauman on arvioitu sijainneen muinaisen Kainuun alueella.
Mielenkiintoinen on myös muinainen Raumariki. Sanassa esiintyy osa riki, joka merkitsee "valtakuntaa" ja on kelttiläinen sana. Riki esiintyy myös Ruotsin ruotsinkielisessä nimessä Sve-rige.
Rauma-nimelle on baltilainenkin selitysehdotus olemassa, mutta se ei liene kovin suosittu ja yleisesti edes tiedossa.
Kysymys koskee paikannimeä Rauma.
Suomessa on Rauma niminen kaupunki ja Rauma-joki. Muitakin Rauma-nimisiä paikkoja esiintyy. Ruotsissa Rauma-nimisiä paikkoja on Norrbottenissa lähellä Suomen rajaa.
Norjasta löytyy kaksi Raumaa. Toinen on Rauma-niminen joki joka sijaitsee Romsdalissa. Romsdal on mahdollisesti alunperin Raum(a)dal. Toinen Rauma on nykyään Glomma-niminen joki, jonka alajuoksun nimenä on aikaisemmin ollut Rauma. Muinainen Raumariki on sijoitettu Rauma-joen alueelle ilmeisesti juuri tuon joen nimen vuoksi. Yksi tunnettu rauma-paikka on myös Juutinrauma, jonka nimi ruotsiksi on Öresund (<- Aure-sund? Samaa juurta kuin Aura?).
Norjalaisen sanaselityksen mukaan Rauma tulee muinaisnorjan sanasta "raumr" joka merkitsee melua. Suomalaisen sanaselityksen mukaan Rauma tulee germaanisesta sanasta *strauma, joka merkitsee virtaa. Sanasta ovat syntyneet mm ruotsin ström ja englannin stream.
Kysymykseni on, mikä kielitieteellinen selitys on sille, että norjalainen Rauma-sanan selitys on erilainen kuin suomalainen Rauma-sanan selitys ja kumpi on oikein?
Jos olettaa, että suomalainen selitys on oikea, jolloin rauma tulee sanasta *strauma, niin miten on selitettävissä se tosiasia, että Norjassa esiintyy kaksi rauma-nimistä jokea? Rauma on nimittäin suomenkielinen muunnos germaanisesta sanasta. Germaaninen nimi Rauma-joille olisi Ström, mutta nimi onkin suomenkielinen muunnos.
Tähän Rauma-nimien mystiikkaan törmäsin kainulaisten yhteydessä. Havaitsin että joku kainulaisten kuninkaaksi mainittu oli muuttanut Romsdaliin (eli Rauma-joen laaksoon) ja Suomen Rauman on arvioitu sijainneen muinaisen Kainuun alueella.
Mielenkiintoinen on myös muinainen Raumariki. Sanassa esiintyy osa riki, joka merkitsee "valtakuntaa" ja on kelttiläinen sana. Riki esiintyy myös Ruotsin ruotsinkielisessä nimessä Sve-rige.
Rauma-nimelle on baltilainenkin selitysehdotus olemassa, mutta se ei liene kovin suosittu ja yleisesti edes tiedossa.