Voiko joku kertoa mikä on nykyarkeologian käsitys asutuksen jatkuvuudesta myöhäisroomalaiselta rautakaudelta viikinkiajalle Karjaan ja Pohjanpitäjän seudulla? Jos on niin, että asutus oli harvaa ristiretkiajalle saapuessa (oliko?) niin milloin tämä asutuksen harventuminen olisi tapahtunut?
Lehtitietojen mukaan juuri nyt on kaivauksia Pohjassa Permortan nimisessä paikassa Gasumin kaasuputkitöiden alta. Tuoreimmat löydökset arvellaan olevan 800-1000 j.kr. mutta koska ne on analysoimatta taitaa olla ennenaikaista tukeutua näihin.
Mitkä olisivat relevanteimmat, tuoreimmat ja luotettavimmat lähdeviitteet tälle kysymyksenasettelulle?
Hei,
Itse en asiasta osaa kertoa, mutta olen kuunnellut Georg Haggrénin luentoja aiheesta pari-neljä vuotta. Netistä löysin yhden Haggrénin artikkelin (Suomen ympäristö 1/2006):
http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 610&lan=fi
Artikkelissa (s. 42) todetaan mm.
"Uudellamaalla -- -- rannikon kylien on katsottu syntyneen vasta ruotsalaisen uudisasutuksen tuloksena. Poikkeuksen muodostavat Karjaa ja Tenholan alue, joissa on arkeologisten löytöjen perusteella ollut asutusta 700–1000-luvuilla (Forsén & Moisanen 1995)."
ja (s. 43):
"Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enemmän viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. -- -- [S]iitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800 jKr.) eteenpäin. Tutkimuksen tulokset on tulkittu osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelystä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta."
Näyttäisi siltä, että nykykäsitys edelleen tukee tulkintaa selvästä asutuskatkoksesta n. vuosien 400 ja 700 välillä. Vielä 300-luvulla asutuksesta on selviä merkkejä. (kyseinen artikkeli, s. 42)
(artikkeli, s. 43):
"Viikinkiajalta (800–1050 jKr.) alkaen on enemmän merkkejä asutuksestakin. Keski- ja Itä-Uudeltamaalta on erityisesti sisämaata ja rannikkoa yhdistäneitten jokireittien varsilta ja niihin yhteydessä olevien järvien rannoilta saatu talteen joitakin viikinkiaikaisia löytöjä. Asutusnimistön perusteella on esimerkiksi oletettu, että Sipooseen olisi sisämaan vanhan hämäläisasutuksen nautinta-alueelle viikinkiajalla tai viimeistään 1100-luvulla asettautunut maataviljelevää väestöä (Kepsu 2001). Suomalaisperäistä, keskiaikaa edeltävää asutus- ja viljelynimistöä on todettu muualtakin, esimerkiksi Tenholassa, Karjaalla, Espoossa ja Vantaanjoen laaksossa. (Orrman 2003a.)"
Merkittävä asutusaalto saapui 1100-1300, mutta vielä 1300-1500 Uudenmaan seutu on ollut harvaan asuttua. (artikkeli, s. 43-44)
Näyttäisi siltä, että Forsén & Moisanen 1995 ja Orrman 2003a olisivat juttuja, jotka kysymyksenasettelusi kannalta kannattaisi lukea. Valitettavasti tuossa artikkelissa ei tarkemmin kerrota, mistä julkaisuista on kysymys.
Haggrénin melko massiivinen tutkimusprojekti oli puoli vuotta takaperin vaiheessa, jossa julkaisuja luvattiin. Ennen kuin julkaisut tulevat saataville, asiasta kannattanee kysellä suoraan Haggrénilta. Sähköposti löytyy varmasti googlaamalla.
-ile
Itse en asiasta osaa kertoa, mutta olen kuunnellut Georg Haggrénin luentoja aiheesta pari-neljä vuotta. Netistä löysin yhden Haggrénin artikkelin (Suomen ympäristö 1/2006):
http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 610&lan=fi
Artikkelissa (s. 42) todetaan mm.
"Uudellamaalla -- -- rannikon kylien on katsottu syntyneen vasta ruotsalaisen uudisasutuksen tuloksena. Poikkeuksen muodostavat Karjaa ja Tenholan alue, joissa on arkeologisten löytöjen perusteella ollut asutusta 700–1000-luvuilla (Forsén & Moisanen 1995)."
ja (s. 43):
"Viime vuosien tutkimuksissa on saatu yhä enemmän viitteitä siitä, että Uusimaa ei ollut kokonaan autio rautakauden viimeisinä vuosisatoina. -- -- [S]iitepölyanalyysien mukaan rannikkoalueella on harjoitettu viljelyä merovingiajalta (600–800 jKr.) eteenpäin. Tutkimuksen tulokset on tulkittu osoitukseksi kiinteästä ja jatkuvasta peltoviljelystä ja siihen liittyvästä karjanhoidosta."
Näyttäisi siltä, että nykykäsitys edelleen tukee tulkintaa selvästä asutuskatkoksesta n. vuosien 400 ja 700 välillä. Vielä 300-luvulla asutuksesta on selviä merkkejä. (kyseinen artikkeli, s. 42)
(artikkeli, s. 43):
"Viikinkiajalta (800–1050 jKr.) alkaen on enemmän merkkejä asutuksestakin. Keski- ja Itä-Uudeltamaalta on erityisesti sisämaata ja rannikkoa yhdistäneitten jokireittien varsilta ja niihin yhteydessä olevien järvien rannoilta saatu talteen joitakin viikinkiaikaisia löytöjä. Asutusnimistön perusteella on esimerkiksi oletettu, että Sipooseen olisi sisämaan vanhan hämäläisasutuksen nautinta-alueelle viikinkiajalla tai viimeistään 1100-luvulla asettautunut maataviljelevää väestöä (Kepsu 2001). Suomalaisperäistä, keskiaikaa edeltävää asutus- ja viljelynimistöä on todettu muualtakin, esimerkiksi Tenholassa, Karjaalla, Espoossa ja Vantaanjoen laaksossa. (Orrman 2003a.)"
Merkittävä asutusaalto saapui 1100-1300, mutta vielä 1300-1500 Uudenmaan seutu on ollut harvaan asuttua. (artikkeli, s. 43-44)
Näyttäisi siltä, että Forsén & Moisanen 1995 ja Orrman 2003a olisivat juttuja, jotka kysymyksenasettelusi kannalta kannattaisi lukea. Valitettavasti tuossa artikkelissa ei tarkemmin kerrota, mistä julkaisuista on kysymys.
Haggrénin melko massiivinen tutkimusprojekti oli puoli vuotta takaperin vaiheessa, jossa julkaisuja luvattiin. Ennen kuin julkaisut tulevat saataville, asiasta kannattanee kysellä suoraan Haggrénilta. Sähköposti löytyy varmasti googlaamalla.
-ile