Mikkola & Koskela et muut toimittamassa kirjassa "Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirja" on lyhyt viittaus saksalaiseen matkapäiväkirjaan noin vuodelta 1450. Siihen on ikuistettu suomalaisen piispan sanoja suomen kielellä. Osaisiko joku kertoa, että mistä kirjasta tai arkistosta tarkalleen tämä tieto alunperin löytyi?
"Mynna tachton gernast spuho somen gelen Emyna dayda".
-
Martti Kujansuu
- Viestit: 89
- Liittynyt: 26.04.08 21:24
-
Kaisa Kylakoski
- Viestit: 591
- Liittynyt: 01.12.05 07:46
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti: Kotisivu
Re: Keskiajan suomi tai saksalainen matkapäiväkirja v. 1450
Lisä osviittaa voisi löytyä Virittäjän vuosikerrasta 88, sivulta 467
viite: haku Google Booksiin
Terveisin,
Kaisa Kyläkoski
viite: haku Google Booksiin
Terveisin,
Kaisa Kyläkoski
-
Martti Kujansuu
- Viestit: 89
- Liittynyt: 26.04.08 21:24
Re: Keskiajan suomi tai saksalainen matkapäiväkirja v. 1450
"T.I". Virittäjä 88. Sivu 467.
Vanhimmat kirjatut suomen lauseet.
Virittäjänkin lukijoiden huomiota kannattaa kiinnittää göttingeniläisen Christine Wulffin tutkielmaan "Zwei finnische Sätze aus dem 15. Jahrhundert", joka on julkaistu Ural-Altaische Jahrbücherin uuden jakson 2. nidoksessa (1982, s. 90-98). Wulff oli törmännyt suomenkieliseen lauseisiin Nürnbergin kaupunginkirjastossa löytämässään käsikirjoituksessa, joka sisältää mm. erään Pohjois- ja Itä-Euroopassa matkustaneen saksalaisen itineraarin. Matka oli alkanut Saksasta, jatkunut Ruotsiin (myös Norjaan), sieltä Turkuun ja jälleen Ruotsiin Vadstenan luostariin, Saksalaisen ritarikunnan maihin, Puolaan, Unkariin, Itävaltaan ja takaisin Saksaan.
Paperin vesileima ajoittaa käsikirjoituksen tai sen kopion noin vuoteen 1470. Käsikirjoituksessa mainittu Trondheimin piispa Aslak Boltin tapaaaminen taas sijoittaa itse matkan vuotta 1450 varhempaan aikaan (Bolt oli piispana 1428-49). Käsikirjoitus on keskiyläsaksaa. Saksalaisen tekstin katkaisee kuitenkin maininta Turun piispan tapaamisesta. Piispa (Maunu Tavast vuoteen 1449, Olavi Maununpoika vuodesta 1450) oli ottanut kirjoittajan vastaan loblich vnd schon vnd sprach zů im dise wortt [:] Mÿnna tachton gernast spuho somen gelen Emÿna daÿda, ts. "Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, en minä taida". [...]
Wulff, Christine. 1982. Zwei finnische Sätze aus dem 15. Jahrhundert. Ural-Altaische Jahrbücher.
Kyseessä on siis käsikirjoitus Ms. Solg. 16,2° Nürnbergin kaupunginkirjastosta (Der Stadtbibliothek Nürnberg). Wulffin artikkelissa on kuva käsikirjoituksen sivu 106r:sta, mutta ei puhtaaksikirjoitettua versiota joten seuraava teksti on kyseisen kuvan perusteella tehty tulkintani osasta tekstiä.
vnd in schweden vnd sam gen tronhaim zu dem bischoff achschfah zu dem bischof zu upsal zu dem bischoff vom appow in vinlamd des enpfien[ct?] den maister loblich vnd schon vnd sprach zů im dise wortt [...] daÿda. Vnd also sam der maister in das bisaun[?] zü wach [...]
Vanhimmat kirjatut suomen lauseet.
Virittäjänkin lukijoiden huomiota kannattaa kiinnittää göttingeniläisen Christine Wulffin tutkielmaan "Zwei finnische Sätze aus dem 15. Jahrhundert", joka on julkaistu Ural-Altaische Jahrbücherin uuden jakson 2. nidoksessa (1982, s. 90-98). Wulff oli törmännyt suomenkieliseen lauseisiin Nürnbergin kaupunginkirjastossa löytämässään käsikirjoituksessa, joka sisältää mm. erään Pohjois- ja Itä-Euroopassa matkustaneen saksalaisen itineraarin. Matka oli alkanut Saksasta, jatkunut Ruotsiin (myös Norjaan), sieltä Turkuun ja jälleen Ruotsiin Vadstenan luostariin, Saksalaisen ritarikunnan maihin, Puolaan, Unkariin, Itävaltaan ja takaisin Saksaan.
Paperin vesileima ajoittaa käsikirjoituksen tai sen kopion noin vuoteen 1470. Käsikirjoituksessa mainittu Trondheimin piispa Aslak Boltin tapaaaminen taas sijoittaa itse matkan vuotta 1450 varhempaan aikaan (Bolt oli piispana 1428-49). Käsikirjoitus on keskiyläsaksaa. Saksalaisen tekstin katkaisee kuitenkin maininta Turun piispan tapaamisesta. Piispa (Maunu Tavast vuoteen 1449, Olavi Maununpoika vuodesta 1450) oli ottanut kirjoittajan vastaan loblich vnd schon vnd sprach zů im dise wortt [:] Mÿnna tachton gernast spuho somen gelen Emÿna daÿda, ts. "Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, en minä taida". [...]
Wulff, Christine. 1982. Zwei finnische Sätze aus dem 15. Jahrhundert. Ural-Altaische Jahrbücher.
Kyseessä on siis käsikirjoitus Ms. Solg. 16,2° Nürnbergin kaupunginkirjastosta (Der Stadtbibliothek Nürnberg). Wulffin artikkelissa on kuva käsikirjoituksen sivu 106r:sta, mutta ei puhtaaksikirjoitettua versiota joten seuraava teksti on kyseisen kuvan perusteella tehty tulkintani osasta tekstiä.
vnd in schweden vnd sam gen tronhaim zu dem bischoff achschfah zu dem bischof zu upsal zu dem bischoff vom appow in vinlamd des enpfien[ct?] den maister loblich vnd schon vnd sprach zů im dise wortt [...] daÿda. Vnd also sam der maister in das bisaun[?] zü wach [...]
-
Martti Kujansuu
- Viestit: 89
- Liittynyt: 26.04.08 21:24
Re: Keskiajan suomi tai saksalainen matkapäiväkirja v. 1450
http://193.184.161.234/DF/detail.php?id=3438
Björn Ragvaldsson fastställer 1470, den 9 oktober [...]:
Sammalist, Lachdest och så i Mariunjärvi, Torsajärvi, Kotajärvi, Huruiskoski, Hurdeslammen saari, Kivijärven joki och till Jokimyöde, Kivijärvi och till Catiskajärvi saari, Lihausen joke myöte, Kåtajärvi och till Kåtajarven poicki, Yttenlachteen och Urajärven pijkin puolen laxi.
[...]
Re: Keskiajan suomi tai saksalainen matkapäiväkirja v. 1450
Tuo on yhtä paljon/vähän suomea kuin "Va kostade kilo silakoita på paatinpohjalla? En och seitkytviis".Martti Kujansuu kirjoitti:http://193.184.161.234/DF/detail.php?id=3438
Björn Ragvaldsson fastställer 1470, den 9 oktober [...]:
Sammalist, Lachdest och så i Mariunjärvi, Torsajärvi, Kotajärvi, Huruiskoski, Hurdeslammen saari, Kivijärven joki och till Jokimyöde, Kivijärvi och till Catiskajärvi saari, Lihausen joke myöte, Kåtajärvi och till Kåtajarven poicki, Yttenlachteen och Urajärven pijkin puolen laxi.
[...]