Suomen saamelaisten historia

[rau]

Mitä lähteitä tai julkaisuja on saatavissa Suomen, tai yleensä pohjoisen kalottialueen saamelaisten historiasta. Jonkin verran tietoja olen löytänyt esim uskonnosta tai ns. Lapinverotuksesta. Eniten minua kiinnostaa Suomen alkuperäiskansan lainkäyttö, yhteisön sisäiset lainkäyttötavat, heimosäännökset ja rangastukset. Tarkoitan nimenomaan aikaa ennen Ruotsin lain rantautumista Suomeen.
Monilla syrjäisillä alueilla( esim. Turkin kurdialueet) näkyy vielä jäänteitä ajasta, jolloin yleinen, koko yhteiskunnan kattava viranomaisverkosto ja yhteinen laki seuraamuksineen puuttuivat. Tälläinen on mm. verikosto, joka antoi suvulle mahdollisuuden kostaa jäsenensä murha ja toimi siten pelotteena heimoyhteiskunnassa. Tapa oli sikäli lainomainen, että ainakin kirjallisuuden makaan se oli yleisesti hyväksytty.
Siispä: mitäpä tiedätte saamelaisten lainkäytöstä, tai miksei myös Suomen muiden heimojan rangastuskäytännöstä ennen varhaista keskiaikaa?

[Tapio Onnela]

Ainakin Veli-Pekka Lehtola on tästä aiheesta kirjoittanut aiheesta jotain. Kts esim näitä:
http://www.oulu.fi/giellagas/fi/henkilo ... pekka.html
Täältä http://www.puntsi.fi/kirja.htm löytyi muutamia kirjoja, jotka voisivat asaa sivuta esim.

http://www.puntsi.fi/sami.htm
Veli-Pekka Lehtola: The Sámi People - Tradition in Transition 2002
http://www.puntsi.fi/lehto2.htm

Teuvo Lehtola: Saamelainen perintö 2001
http://www.puntsi.fi/lehto2.htm

Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit
osa 2: Tunturista tupaan 1999
Toim. Marja Tuominen, Seija Tuulentie, Veli-Pekka Lehtola, Mervi Autti
Kaksiosainen teos pohjoisesta kulttuurihistoriasta. Toinen osa "Tunturista tupaan" laajentaa näkökulman muihinkin pohjoiskalotin etnisiin ryhmiin, tuo esiin alueen mikrohistoriaa ja ottaa esiin pohjoisen filosofian käsitteen.

Teuvo Lehtola: Lapinmaan vuosituhannet 1996
Saamelaisten ja Lapin historia kivikaudelta 1930-luvulle
Inarilaistutkija Teuvo Lehtolan ainutlaatuinen, myyttejä kumoava yleisesitys saamelaisten ja Lapin historiasta kivikaudelta 1930-luvulle.

Giellagas-instituutin julkaisut
http://www.oulu.fi/giellagas/fi/julkais ... aisut.html

[Martti Kujansuu]

Ensisijaisista (alkuperäis-) lähteistä vanhimmat ja laajimmat saamelaisia käsittelevät teokset ja matkakertomukset ovat 1500- ja 1600-luvuilta. Alla on muutama näistä teoksista:

Historia de gentibus septentrionalibus (suom. Pohjoisten kansojen historia), painettu Roomassa vuonna 1555.
Joannis Schefferi Argentoratensis Lapponia (suom. Lapponia), painettu Frankfurtissa vuonna 1673.
Les œuvres de Mr. Regnard (suom. Retki Lappiin), painettu Pariisissa vuonna 1731.
Viaggio settentrionale, painettu Padovassa vuonna 1700.
Carl von Linnés ungdomsskrifter. 2. serien (suom. Lapinmatka 1732), painettu Tukholmassa vuonna 1889.
Beskrivelse over Finmarkens Lapper, painettu Kööpenhaminassa vuonna 1767.

Keskiajalta on säilynyt pääasiassa vain kirkon ja kuninkaan asianhoitoon liittyviä asiakirjoja. Nykyisen Lapin läänin alueen keskiaikaiset seurakunnat voi laskea yhden käden sormin; Tornio, Ala-Tornio, Yli-Tornio ja Keminmaa. Kaikki Suomen keskiaikaa käsittelevät asiakirjat löytyvät Diplomatarium fennicumista.

http://193.184.161.234/DF/index.htm

[Sami Raninen]

Siispä: mitäpä tiedätte saamelaisten lainkäytöstä, tai miksei myös Suomen muiden heimojan rangastuskäytännöstä ennen varhaista keskiaikaa?

Minun ymmärtääkseni 1200- ja 1300-lukuja aikaisemmasta tapaoikeudesta ja rangaistuskäytännöistä ei tiedetä käytännössä mitään varmaa. Kansanperinteen ja etnografisten analogioiden perusteella voi ehkä arvailla jotain.

En ole lukenut Hannu Tapani Klamin oikeushistoriallista klassikkoa Jus finnonicum - Ruotsalaisen maakuntaoikeuden omaksumisesta Suomessa. Siitä voi kuitenkin olla jotain hyötyä. Jukka Korpela käsittelee jonkin verran muinaista tapaoikeutta kirjassaan Viipurin linnaläänin synty (2004). Hän näyttää kuitenkin korostavan, että aihepiiristä tiedetään mitättömän vähän ja että tapaoikeus oli luultavasti erilaista kuin kuvitellaan.

Saamelaisten historiaa käsitteleviä tuoreita tutkimuksia ovat ainakin Matti Enbusken väitöskirja Lapin asutushistoriasta sekä kielitieteilijä Ante Aikion jatkuvuusteoriaa kritisoivat nimistö- ja sanastotutkimukset. Vuonna 2003 ilmestynyt monumentaalinen Inarin paikallishistoria Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään sisältää muun muassa arkeologi Christian Carpelanin laajan artikkelin Inarin alueen esihistoriasta ja keskiajasta.

Norjalaisten Bjornar Olsenin ja Lars-Ivar Hansenin kirjoittama norjankielinen perusteos Samenes historie on saatavilla myös ruotsinkielisenä käännöksenä Samernas historia (2004). Kyseessä on melko seikkaperäinen yleisesitys kivikaudelta 1700-luvulle. Kirjassa nostetaan esille jatkuvuusteorian mukainen käsitys jo pronssikaudelle ulottuvasta etnolingvistisestä saamelaisuudesta. Kyseinen käsitys on nykyisin joutunut vastatuuleen kielitieteilijöiden alettua yllättäen epäillä uralilaisten kielten jatkuvuusteorioita.

[parikka]

Vastapainolta on viime syksynä ilmestynyt tällainen kirja:
http://www.vastapaino.fi/

Valkonen Sanna
Poliittinen saamelaisuus

Mitä on saamelaisuus ja saamelaiset? Poronhoitoa, värikkäitä vaatteita ja perinteisiä elämäntapoja – Pohjolan eksoottinen kansa? Poliittinen saamelaisuus on ensimmäinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus Suomessa, joka purkaa totuttuja käsityksiä saamelaisuudesta ja saamelaisista. Tutkimus kurkkii itsestäänselvyyksinä pidettyjen saamelaiskäsitysten taakse ja kysyy, millä tavalla nämä käsitykset ovat rakentuneet, tulevat ylläpidetyiksi ja millaisia vallan ulottuvuuksia niihin liittyy.

Poliittinen saamelaisuus on käänteentekevä tutkimus saamelaisista alkuperäiskansana jälkikolonialismin aikakaudella. Rohkeassa teoksessa kyseenalaistetaan perinteiset käsitykset kansoista ja kulttuureista sekä näytetään niiden poliittinen luonne. Valkonen vie lukijan vallan ja etnisyyden kerroksiin avaten uusia mahdollisuuksia ymmärtää saamelaisuutta. Hän pureutuu totuttuihin saamelaiskäsityksiin, saamelaispolitiikkaan, saamelaisena olemisen ehtoihin sekä yksilöllisiin kokemuksiin saamelaisuudesta tuoden myös ruumiillisuuden tutkimukselliseen keskiöön. Teos soveltaa rohkeasti feministisen teorian käsitteitä ja jälkikolonialistista teoriaa etnisyyden, ruumiillisuuden, vallan ja politiikan tutkimukseen.

Kirjassa analysoidaan saamelaisia kansana ja alkuperäiskansana tuottavia etnopoliittisia käytäntöjä sekä paneudutaan näiden käytäntöjen sekä saamelaisyhteisön ja -yksilöiden väliseen dynamiikkaan. Poliittinen saamelaisuus on kattava esitys saamelaisuuden eri ulottuvuuksista ja se on kirjoitettu kaikille niille, joita saamelaisuus, etnisyys ja valta askarruttavat.

Sanna Valkonen on politiikan tutkija Lapin yliopistosta.

[Martti Kujansuu]

Luin hiljattain Aarne Kopiston kaivauskertomuksen vuonna 1970 Kuusamosta löydetystä saamelaistietäjän haudasta. Vainaja on tunnistettu šamaaniksi hautaussuunnan ja esineiden perusteella. Kolikkolöydön perusteella hauta ajoittuu 1500-luvun alkuun. Mielenkiintoisinta on luodinreikä pääkallossa. Onko tapaus yksittäinen vai olisiko kyseessä jostain isommasta kuviosta? Kertomus löytyy Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjan "Suomen Museo" osasta 78 (1971).