ollijii
Viestit: 98
Liittynyt: 30.11.05 09:54
Paikkakunta: Korpilahti
Viesti: Kotisivu

Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Kuusi vuosikymmentä sitten elettiin merkittävää vaihetta suomalaisten hevosenkenkäasioissa. Vai pitääkö nykyään sanoa, että hevosenkenkäpoliittisessa kontekstissa.
Kaksikymmenluvun lopulta saakka oli eri tavoin koetettu saada hevosenkenkiin jonkinlaista yhteistä standardia. Vuoden 1949 lopulla laajassa neuvottelukokouksessa saatiin aikaan ehdotus hevosenkenkiä koskevaksi standardiksi, jota sitten päästiin soveltamaan, ja viimeistään 1952 suomalaisvalmisteiset hevosenkengät vastasivat yhteisen standardin vaatimuksia.

ssalovaa
Viestit: 2
Liittynyt: 19.05.09 12:44

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Tiedetäänkö, että mistä lähtien Suomessa hevosia on kengitetty? Ja kaikkiko hevoset vai vain osa niistä?

Sami Raninen
Viestit: 151
Liittynyt: 17.11.09 16:27

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Tiedetäänkö, että mistä lähtien Suomessa hevosia on kengitetty?

Keskiajalla se kai alkoi (noin 1200- tai 1300-luvulla). Esihistorialliselta ajalta ei tietääkseni ole luotettavia hevosenkenkälöytöjä.

En itse tiedä hevosista juuri sen enempää kuin hevoset minusta. Osaako joku kertoa, miten paljon kengittämättömyys vaikuttaa siihen, millaisia kuormia hevonen voi kanniskella ilman kavioiden liiallista kulumista tms. jalkavaivoja? Miten paljon maasto vaikuttaa kengityksen tarpeeseen?

Jossain kirjassa arveltiin, että kansainvaellusajalla kengittämättömillä ratsuilla liikkuva germaaniratsuväki ei käytännössä voinut edetä roomalaisten kivettyjä teitä pitkin.

Kari Hintsala

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Sami Raninen kirjoitti:Osaako joku kertoa, miten paljon kengittämättömyys vaikuttaa siihen, millaisia kuormia hevonen voi kanniskella ilman kavioiden liiallista kulumista tms. jalkavaivoja? Miten paljon maasto vaikuttaa kengityksen tarpeeseen?
Wikipedian artikkeli valaisee asiaa ainakin jonkin verran.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Keskiajalta voidaan mennä hiukan taaksepäin sillä Jaalan Huhdasjärven Pukkisaaren moniperiodisen asuinpaikan esineistöön (rautakauden loppupuoli n. 900-1000 luvut) kuuluu mm. tauseerattu E-tyypin keihäänkärki, pronssikoruja, kahdet rengaskuolaimet ja kaksi hevosenkengän katkelmaa sekä kaksi helistimillä varustettua ratsupiiskan kahvaa...

Jukka Palm
Viestit: 16
Liittynyt: 30.12.05 17:18
Paikkakunta: Turku

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Hei,

Pukkisaaren viikinkiaikaisen (800 – 1050 jKr.) polttokenttäkalmiston hevosenkengänkatkelmat eivät valitettavasti ole esihistoriallisia, vaikka paikalta on toki löytynyt poikkeuksellisen runsaasti hevosiin liittyvää esihistoriallistakin esineistöä (1 D-tyypin piiska, 3 A-tyypin piiskaa, 2 kolminivelistä rengaskuolainta ja 1 kuolaimen rengas). Viimeistelen paraikaa Pukkisaaresta aineistosta gradua, jota varten olen käynyt löytömateriaalin läpi. Osallistuin aikanaan myös kaivauksiin kaikkina kenttäkausina.

Pohjoismaihin hevosenkengät tulivat vasta 1000-luvun lopulla, jolloin ne ilmestyvät mm. Lundin arkeologiseen jäämistöön. Vanhin on nk. merovingityypin hevosenkenkä eli aaltoreunakenkä (ruots. fliksko). Nimitys tulee naulanreikien, joita tavallisesti on kuusi, aaltomaisiksi muotoilemista kengänhaarojen ulkoreunoista. Aaltoreunakengistä puuttuu naulanreikiä varten tehty uurros, joten isohkot naulareiät puhkaistiin lähelle kengänhaaran ulkosyrjää. Näin reikien ympärille muodostui kaareva uloke. Tuolloin hevosenkengät eivät vielä välttämättä kiertäneet koko kaviota, vaan ne saattoivat olla myös puolikkaita tai ¾ -kenkiä.

Uurros, johon naulanreiät oli helpompi tehdä, ilmestyi kenkiin ristiretkien aikoihin. Nämä nk. ”espanjalaiset kengät” levisivät laajalti Eurooppaan 1100-1200 –luvuilla. Pohjoismaihin ne ehtivät 1300-luvulla.

Huolimatta joistakin kalmistoistamme tehdyistä irtolöydöistä, ei Suomesta tunneta varmoja esihistoriallisia hevosenkenkiä, kuten Sami jo mainitsikin. Löydöt ovat yleensä liian katkelmallisia, jotta ne voitaisiin ajoittaa tyyppinsä perusteella tai ylipäätään varmuudella vahvistaa hevosenkengänosiksi. Tai sitten löytöyhteys on sellainen, ettei esihistoriallista ajoitusta voi pitää selvänä. Kun huomioidaan aaltoreunakengän myöhäinen tulo Ruotsiin, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että niitä olisi ehtinyt kulkeutua Suomeen asti esihistoriallisella ajalla.

Pukkisaaren toinen katkelma on huonokuntoinen ja vaikuttaa siltä, että siinä on ollut uurros. Aaltoreunakenkä se ei ole missään tapauksessa. Toinen, varsin hyväkuntoinen, kenkä on puolestaan muotokieleltään jo selvästi teollinen.

Valosen mukaan Venäjältä tunnetaan jo 1000-1200- lukujen yhteyksistä ns. lehtikenkä, jota voi pitää viskarin ja varsinaisen hevosenkengän välimuotona. Lehtikengässä kengänhaarat ovat lyhyet, leveät ja kärjet teräviksi suippenevat. Naulanreikiä on tavallisesti vain kaksi haaraa kohti. Mikäli em. ajoituksen takaraja on luotettava, on mahdollista, lehtikenkiä olisi kulkeutunut Suomeen jo esihistoriallisen ajan lopulla. Niitä ei vain ole löydetty. Historiallisella ajalla lehtikenkiä on ollut käytössä Suomessa, erityisesti Etelä-Savossa ja -Karjalassa.

Jukka Palm

Hevosenkengistä:

ENGWALL, G. 1937: Hästskor. Kulturen 1936, 87-93.
LIESTØL, A., NORBERG, R. & N. VALONEN 1961: Hestesko. Kulturhistorisk lexikon för nordisk medeltid VI, 545-546.
LUOTO, Jukka 1984: Liedon Vanhalinnan mäkilinna. SMYA 87.
SIRELIUS, U. T. 1919: Suomen kansanomaista kulttuuria I.
TAAVITSAINEN, Jussi-Pekka 1990: Ancient Hillforts of Finland. Problems of Analysis, Chronology and Interpretation with Special Reference to the Hillfort of Kuhmoinen. SMYA 94.

Piiskojen tyypittely:

HACKMAN, Alfred 1938: Das Brandgräberfeld von Pukkila in Isokyrö. SMYA XLI.

SMYA = Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Hei, kiitos tarkennuksesta, luin tästä mahdollisuudesta pikaisesti Kymenlaakson esihistoria kirjasesta. En ole itse nähnyt esineitä, joten en voi sanoa niistä tarkempaa. Asia jäänee muutaman huonokuntoisen tyylin perusteella edelleen epävarmaksi. Kengänkappaleita tulisi analysoida metallurgisin menetelmin, alkuaineanalyysi voisi antaa viitteitä raudan alkuperästä, kiderakenne käytetyistä taontamenetelmistä jne.

jussi tee
Viestit: 2
Liittynyt: 23.11.11 16:53

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Osaisikohan Jukka tai joku muu vastata, millä aikavälillä viskareita on käytetty Suomessa? Onko viskareita käytetty hevosenkenkien kanssa rinnakkain esim. vuosisatoja, vai voidaanko sanoa mitään viimeistä vuosisataa, jolloin viskareita olisi vielä ollut käytössä?


Jussi

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Jos viskari tarkoittaa jääkenkää, niin eräs Strömforsin ruukissa täysinpalvellut seppä kertoi kolme vuotta sitten takoneensa ruuvattavalla holkilla varustettuja "talvikenkiä" vielä 40-luvun lopulla juuri ennen taontatoiminnan loppumista.

wejoja
Viestit: 130
Liittynyt: 29.11.08 17:41

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Strömforsin sepän valmistama "talvikenkä" oli ruuvattavilla jääpiikeillä varustettu tavallinen hevosenkenkä. Vasta tänään opin, että viskari on rautakaudella käytetty jäähokki, jollaisen sattumalta löysin Loviisasta kuukausi sitten ja jonka kollegani määritti äsken valokuvan perusteella. Samasta kontekstista löytyi myös rautakautista keramiikkaa, rautaesineiden katkelmia ym. ja aiemmin kesällä arkeologit pohdiskelivat ajoitukseksi noin 400–800AD, mm. raudasta valmistetun kierretyn rengasneulan perusteella.

jussi tee
Viestit: 2
Liittynyt: 23.11.11 16:53

Re: Muistetaanpas hevosenkengän vaiheita

Itselläni ja 4 viskaria löydöissäni. Ne ovat kyllä menossa jossainvaiheessa viisaampien tutkittaviksi. Kiinnostaa vaan etukäteen tietää mikä olisi niiden käytön viimeinen vuosisata, jos sitä edes kukaan osaa varmuudella sanoa.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”