Sotavangit ry / Arkistot

[jsmem15711]

Dmitri Frolovin väitöskirjassa "Sotavankina Neuvostoliitossa, Helsinki 2004" on viitattu useassa kohdassa Sotavangit ry:n arkistoihin. Missä po. arkisto on ja ovatko sen arkistot vapaasti käytettävissä ?

Mistä muusta julkaisusta tai tietolähteestä on löydettävissä Tsherepovetsin vankileiriä käsittelevää informaatiota ?

[Martti Kujansuu]

Missä po. arkisto on ja ovatko sen arkistot vapaasti käytettävissä ?

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä säilytetään näemmä ainakin jotain kyseisen yhdistyksen asiakirjoja vuosilta 1969-88.
http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.php?t ... nnus=14898

Käyttörajoitus. Aineiston käyttö edellyttää luovuttajan myöntämää tutkimuslupaa, ota yhteys henkilökuntaan

[heehak]

Sotavangit ry on lakkauttanut toimintansa muistaakseni 2000-luvun alkupuolella, joten tutkimusluvan saaminen voi olla hankalaa, muttei mahdotonta.

Teoksessa "Muistatko..." on ainakin muistelmia ko.leiriltä samoin "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa". Myös Timo Malmin teoksessa "Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa:miehet kertovat" on kaiketi aineistoa mainitusta sotavankileiristä.

[Veikko Palvo]

Sotavangit ry on lakkauttanut toimintansa muistaakseni 2000-luvun alkupuolella, joten tutkimusluvan saaminen voi olla hankalaa, muttei mahdotonta.

Teoksessa "Muistatko..." on ainakin muistelmia ko.leiriltä samoin "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa". Myös Timo Malmin teoksessa "Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa:miehet kertovat" on kaiketi aineistoa mainitusta sotavankileiristä.

Suomalaisten sotavankien leiriluettelo "Rukiveristä":
http://www.klubi.fi/sotavangit/dokument ... erissa.pdf
Suomalaisia sotavankeja tuomittiin myös Nkvd:n Gulag-leireille.

Kommunistiloikkareita oli vajaa 300, ydinjoukko Riihimäen turvasäilöläisiä ja NL palautteli heitä jo sodan aikana desantteina - vakoilijoina.
Rukiver-leiriluettelossa on mm. nro 205: koulutuskeskus mm. desanteille, Suhojen koulutusleiri ja Ufan Puoluekoulu Uralin takana.

Timo Malmi arvioi sotavankimääräksi noin 3400 suomalaissotilasta.
NL:n tilastojen mukaan vankeja oli 2377, joista palautettiin 1969.

Heti sodan jälkeen Suomi jätti Neuvostoliiton ulkoministeriölle listan palauttamatta jätetyistä suomalaisista sotavangeista, lista täydentyi ja 1947 se sisälsi
4432 suomalaissotavangin nimet.

NL palautti 1954 ja 1955 62 + 27 sotavankia, ilmeisesti gulageille tuomituista.
Miksi
NL ei palauttanut kaikkia sotavankeja?
Ja millaisin perustein tuo 1947 lista 4432:sta palauttamattomista suomalaissotavangeista laadittiin?

Tässä sanotaan
http://www.sotavainajat.net/perussivut/ ... astoja.htm
sodissa kadonneen ( arvio ) 10 000 - 13 000

Veikko Palvo

[heehak]

Lisää sotavankileiri-aineistoa on mm. palaavien sotavankien leiriltä Hangosta, jonka arkistoaines on ent. Sota-arkistossa. Osaksi heidän kertomuksiinsa perustuvat N-liittoon lähetetyt listat palauttamattomista sotavangeista. Listalle ovat päätyneet myös omaisten ilmoittamat tiedot ja N-liiton lehtolehtisissä ja radiossa kuullut nimet, joista osa perustuu mitä ilmeisimmin kaatuneilta löydettyihin asiakirjoihin, tunnetuimpana Kalle Päätalon tapaus.

[heehak]

Sotavainajien sivuilla on tosiaan mielenkiintoinen tilasto. Merkillistä, että kadonneista esitetään vain arvio vaikka Kansallisarkisto pystyisi yhdellä tietokoneajolla laskemaan tarkan luettelon menehtyneiden tiedoston perusteella ja sotilaan tarkkuudella. Käsittääkseni arvio 13000 tarkoittaa kentälle jääneitä ja kadonneita yhteensä. Arvioisin Kansallisarkistossa lukemieni asiakirjojen ym. perusteella, että ylivoimaisesti suurin osa kadonneista on jäänyt kentälle kaatuneina.

Termi "hautapaikka ei tiedossa" tarkoittanee juuri kentälle jääneitä.

Ulkoministeriön luettelo on tehty aikana, jolloin sotavankiluetteloita ei ollut vielä mahdollista päivittää, eli siellä mm. sodasta palanneita ja toisaalta kaatuneita.

Suomalaisten sotavankien määrää yritetään tietoisesti suurentaa ja valitettavasti antaa sellainen kuva, että ns. uusia sotavankeja olisi mahdollista löytää suuri joukko. Lipposen hallitus myönsi Kansallisarkistolle 1 milj. euroa, juuri tutkimuksiin Venäjän arkistoissa. Kansallisarkisto totesi, ettei se edes aloita tutkimusta niin pienellä rahalla.

[Veikko Palvo]

Suomalaisten sotavankien määrää yritetään tietoisesti suurentaa ja valitettavasti antaa sellainen kuva, että ns. uusia sotavankeja olisi mahdollista löytää suuri joukko.

T.Levo kirjoittaa:
"SNS-seuran kokouksessa sodan jälkeen Messuhallissa eräs "a n t i f a s i s t i n e n" puhuja kiitteli sotavankien hyviä oloja Neuvostoliitossa."
http://www.tuulalevo.net/nuoruus/nuoruu ... omat01.php
"Silloin muuan entinen sotavanki huusi:´Älä viitsi valehdella. Et sinä ollut sotavanki vaan yliloikkari."

Timo Malmin mukaan yliloikkareita oli yhteensä ( v a i n ) 289.

Yliloikkarit lienevät pääosin olleet Pärmin pataljoonassa rintamalle 1941 lähetettyjä
kommunisteja turvasäilöistä Riihimäelle aluksi koottuna?

Vain 289 "antifasistia", jollaisia näyttää esiintyvän nykypäivänäkin. ( " safka " )

Mutta eikö tuo vähäinen lukumäärä osoita, etteivät sotilaat suurhyökkäyksessä hajallekin joutuneista osastoista jättäytyneet vangeiksi?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

"Sotavankileireillä harjoitetusta kommunistipropagandasta seurasi, että kaikkia palanneita sotavankeja saatettiin epäillä ´ryssän kätyreiksi.´"

Noita 289:stä kommunistiyliloikkarista ja Neuvostoliittoon 1930-luvulla loikanneista
osan NL palautti jo sodan aikana desantteina laskuvarjolla vakoilijoiksi ja tihutöiden tekijöiksi.

Seppo Sudensalmi, Salaisen sodan varjot, Otava 1987 mukaan
partisaanien ja muilla tavoin Suomeen toimitettujen vakoilijoiden luokittelu vaikeuttaa lentokoneista pudotettujen desanttien lukumäärän selvittämistä.

Kaikkia heti maahantulonsa jälkeen tai "suutareina" surmansa saaneita desantteja ei kirjattu mihinkään - Sisä-Suomessa toki pidettiin tarkkaa kirjanpitoa.
Ja kaikki eivät jääneet kiinnikään.
Vakoojien kokonaislukumäärä suuruusluokkaa 1200-1400 ?

S.Sudensalmen mukaan
Talvisodassa oli n. 120 desanttia ( muut vakoilijat lisäksi )
Jatkosodassa yht. n. 717 laskuvarjodesanttia ( + havaitsematta jääneet ja välirauhan aikaiset )
Ja vertailuna mm. Ruotsissa pidätettiin ww2 aikana 1837 liittoutuneitten ja akselivaltojen vakoojiksi epäiltyä ja Sveitsissä yli 1500.

Palanneet sotavangit olivat kahden tulen välissä. Kotikommunistit sodan jälkeen uhkasivat sotavankeina olleita pitämään suunsa kiinni ja toisaalta olivat nuo todelliset vakoojamäärätkin
sodan aikana, jolloin desanteista oli aina varoiteltu.

Onkohan laskuvarjodesanteista ja muista vakoojista tehty tarkkoja selvityksiä?

Veikko Palvo

[heehak]

Pärmin pataljoonasta (Er. P 21) loikkasi Neuvostoliiton puolelle Onkamusjärven tienoilla syksyllä 1941 noin 60-70 sotilasta. Taisi olla N-liiton puolella Antikainen,joka lensi läheiseen kaupunkiin, koska arveli rintaman Suomen puolella murtuneen. Pärmin pataljoona tunnettiin myös nimellä "Pärmin pirut", joka taisteli myöhemmin oikein rajusti.

Osa yliloikkareista palasi Suomeen vakoilijoina. Joku taisi antautua suomalaisille.

Palautettujen sotavankien epäilyä vakoojiksi sodan jälkeen lisäsi epäilemättä se, että jokunen heistä tuomittiin vakoojina täällä Suomen puolella.

Eräiden palautettujen sotavankien kohdalla on ihmetelty sitä, miksi heidän kuulustelupöytäkirjojaan ei ole löytynyt Kansallisarkistosta. Syyksi on epäilty mm. asiakirjavarkautta tiettyjen henkilöiden maineen säilyttämiseksi.

Sotavankitutkimusta on haitannut entisten sotavankien kanta, ettei mitään heitä koskevaa tutkimusta saa tehdä ilman heidän osallistumistaan.

[Veikko Palvo]

Pärmin pataljoonasta (Er. P 21) loikkasi Neuvostoliiton puolelle Onkamusjärven tienoilla syksyllä 1941 noin 60-70 sotilasta. Taisi olla N-liiton puolella Antikainen,joka lensi läheiseen kaupunkiin, koska arveli rintaman Suomen puolella murtuneen. Pärmin pataljoona tunnettiin myös nimellä "Pärmin pirut", joka taisteli myöhemmin oikein rajusti.

Osa yliloikkareista palasi Suomeen vakoilijoina. Joku taisi antautua suomalaisille.

Eeva-Kaisa Ahtiainen, Mies ja pirut - Nikke Pärmin elämä, Otava 2005 mukaan
s.171. "ErP 21:stä loikkasi vihollisen puolelle 5.9 - 25.9.1941 98 ja ensimmäisten joukossa oli 24-v porilainen kaideviilari Risto Vesterlund, joka jäi laskuvarjodesanttina kiinni ja teloitettiin (oikeudenkäynnin jälkeen) 1.9.1944.
"Stm Lauri Mäkinen,´ryömäläinen´, viivytteli penkoessaan kaatuneen vihollissotilaan taskuja ja jäi kiinni joutuen kenttäoikeuteen, teloitettiin 1.11.1941."
s.174. "Etulinjan takana ´omat´ ampuivat 19.9-41 vänrikki Johan Mäen ja vänr. Engblom katosi."
s.184 "Loikkarit vietiin Sorokkaan, jossa Toivo Antikainen sanoi heille: ´piruakos te tänne tulitte´."
s. 192 "Niken pataljoonasta tehtiin 2.10.-41 järjestelyissä Ässä-rykmentin III P."

Seppo Sudenniemen, Otava 1987, Salaisen sodan varjot sanotaan
laskuvarjodesantteja jääneen Talvisodassa kiinni n. 120 ja Jatkosodan aikana
n. 597. Neuvostoliittoon palautettiin desantteja ja vakoilijoita n. 150 sodan jälkeen.
Kaikki laskuvarjodesantit eivät jääneet kiinni.
Mistä desantit ja vakoilijat saivat muonituksensa ja majapaikkansa, heillä on täytynyt olla avustajia.

Tunnetuin tapaus lienee laskuvarjodesantti Kerttu Nuorteva, jota avusti Hella Wuolijoki.
Kun nykyisin on lähdetty etsimään ja keksimäänkin teloitettuja, niin desanttien ja vakoilijoiden osalta ei tarvinne tukeutua huhuihin ja oletuksiin?
Eivätköhän kiinnijääneiden vakoilijoiden kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjat ole tallella arkistoissakin?

Veikko Palvo

[heehak]

Timo Malmin mukaan yliloikkareita oli yhteensä ( v a i n ) 289.

Laskin Alavan, Frolovin ja Nikkilän sotavankiteoksesta oma-alotteisesti sotavangeiksi jääneiden määrän, joka on 189. Malmi on ilmeisesti sisällyttänyt yliloikkari-termiinsä muitakin sotilaita, kuten Viipurissa 1940 junasta jääneitä palautettavia sotavankeja.

[heehak]

Eeva-Kaisa Ahtiainen, Mies ja pirut - Nikke Pärmin elämä, Otava 2005 mukaan
s.174. "Etulinjan takana ´omat´ ampuivat 19.9-41 vänrikki Johan Mäen ja vänr. Engblom katosi."

Topi Vaara, Pärmin pirut. Er.P 21:n vaiheita jatkosodassa 1941-1942. Otava 1977.

-kirjoittaja nimeää kirjansa muistelmaksi
-lähteinä mm. Er.P 21:n sotapäiväkirjat ja päiväkäskyt sekä kirjoittajan omat muistiinpanot

(s. 67) Viivytystaisteluissa 18.9.1941 Vuohtjärven eteläpuolella toista "viivytysjoukkuetta johtanut vänrikki Engblom haavoittui niin, ettei hän voinut kävellä. Kun häntä ei vaikeakulkuisessa maastossa vihollisen ahdistaessa pystytty kantamaan, oli sydäntäsärkevää jättää hänet haavoittuneena vihollisen armoille".

Engblom näyttää täyttävän Rukiver-matrikkelin sotavankiehdot,johon on kelpuutettu myös muistelmia lähteiksi. Hänen nimeään ei matrikkelissa kuitenkaan ole.

[Veikko Palvo]

Osa yliloikkareista palasi Suomeen vakoilijoina. Joku taisi antautua suomalaisille.

E-K. Ahtiaisen "Mies ja pirut", Otava 2005 mukaan ( s. 222 - 228) ErP 21.:n
desantteina palautetuista ryömäläisloikkareista 22 jäi kiinni ja viisi tuomittiin kuolemaan ja yhdeksän sai pidätystilanteessa surmansa ja Yrjö Heleniuksen ja Jorma Johteisen kuolinsyyt jäivät epäselviksi.

Ensimmäinen ryömäläisdesantti turkulainen Yrjö Helenius pudotettiin 13.6.1942 Paimion lähelle ja samalla lennolla palasi myös Eino Laakso radistinsa Roy Mäkelän kanssa Kyröskoskelle T:reen lähelle.
Arvo Lamminen pudotettiin Hämeenkyröön 6.12.1942 - pidätettiin Oulussa 12.12.1942.
Erkki Polojärvi pudotettiin 12.-42 alussa Hyvinkään lähelle ja hieman aiemmin
Pauli Aalto ja Arvo Ahonen Porin lähelle, jäivät kiinni keväällä 1944.
Rudolf Vinsten väitti tulleensa "omin jaloin" rintamalinjan läpi, kävi ilmoittautumassa Vaasan sotilaspiirissä 9.2.1945.
Reino Kosunen palasi desanttina 12.1943 Espooseen jääden kiinni keväällä 1943.
Risto Vesterlund ammuttiin 1.9.1944. jne.

Joku pärmiläinen haavoittuikin, mm. Väinö A. Laitinen - oli toipumislomallaan yhteydessä mm. Aimo Rikkaan ja Arnold Saloseen.
Laitinen oli aiemmin ollut mukana 1941 kirjoittamassa valituskirjettä USA:n lähetystölle: "poliittisia vankeja viedään rintamalle tapettaviksi."
Yliloikkaridesantit lienevät jääneet lähes kaikki kiinni sota-aikana, joten loput lienevät palanneet Porkkalan kautta Suomeen sodan jälkeen?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Topi Vaara, Pärmin pirut. Er.P 21:n vaiheita jatkosodassa 1941-1942. Otava 1977.

-kirjoittaja nimeää kirjansa muistelmaksi
-lähteinä mm. Er.P 21:n sotapäiväkirjat ja päiväkäskyt sekä kirjoittajan omat muistiinpanot

ErP.21:stä vangeista Riihimäellä koottaessa päällystö oli vapaaehtoisia ja alipäällystön
muodostivat 22. ja 23. sotapoliisikomppanian sotilaat.
ErP.21 sotapäiväkirja:
18.9.1941: vänr. Engblom katosi yöllä.... 19.9.-41 vänr. Mäki kaatui ( Ahtiainen kirjoittaa omien ampuneen, lähdetieto Valpon arkistosta - ampujan nimikin )
( Suuri osa loikkasi vihollisen puolelle jo ensimmäisen rintamaviikon aikana. )
Sotapäiväkirja 25.9.1941:
"Siirrettiin ryömäläisiä 91 miestä 1 K:sta ja Esik.K:sta huoltoportaaseen sieltä edelleen taakse toimitettaviksi."

Veikko Palvo

[heehak]

Topi Vaaran kirjan sivuilla 70-71 kerrotaam Mäen kaatumisesta 19.9.1941 yöllisessä kahakassa. Jonkun oman miehen kerrottiin ampuneen Mäen. Vaara pitää tätä huhuna, joita liikkui kun oltiin tekemisissä epäluotettavan aineksen kanssa. Mäellä oli pahana tapana uhkailla pistoolilla miehiä, kun nämä eivät tahtoneet totella. Hänelle huomautti eräs vänrikki veljellisesti, ettei tämän tule tehdä niin, sillä ase on vain vihollista varten...