Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Olympiamatkojen oppaan oudot historiatulkinnat 3:

21.01.12 11:27

Kolmas Olympiamatkojen oppaan (lähemmin ks. kohta 1) oli, että USA pudotti 1945 atomipommit siksi, että pelkäsi NL:n maihinnousua Japaniin.

Mahdollisesti NL:n mukaantulo on asiaan vaikuttanut, vaikka muistaakseni USA oli aiemmin pyytänyt, että NL liittyy sotaan 3 kuukauden kuluttua siitä, kun sota Euroopassa päättyy.

Mutta mitä reaalisia mahdollisuuksia NL:lla oli maihinnousuun? Eihän se ollut sellaista aiemmin tehnyt, kun sen sijaan nimenomaan USA:lla siitä oli runsaasti kokemusta.

Ja olisiko NL ylipäänsä hyötynyt Japanista niin paljon, että sen olisi sitä varten kannattanut vaarantaa paljon tärkeämmät edut? Stalinhan tiesi atomipommista vakoojiensa kautta.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 16:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Olympiamatkojen oppaan oudot historiatulkinnat 3:

22.01.12 13:00

Emma-Liisa kirjoitti:Kolmas Olympiamatkojen oppaan (lähemmin ks. kohta 1) oli, että USA pudotti 1945 atomipommit siksi, että pelkäsi NL:n maihinnousua Japaniin
Neuvostoliiton hyökkäyksen vaikutuksella päätökseen käyttää atomipommeja
on ymmärtääkseni spekuloitu paljonkin, tosin tässä argumentaatiossa
USA:lla otaksutaan olleen myöhemmän kylmän sodan aikakauden asetelmiin
liittyvä motivaatio, eli näkemys saattaa olla jossain määrin anakronistinen.

Jos amerikkalaiset olisivat tehneet maihinnousun Japanin pääsaarille, on
toki mahdollista että Neuvostoliitto olisi pyrkinyt mukaan. Sille oli toisaalta
tarjolla muitakin kohteita. Kannattaa muistaa, että Japani miehitti vielä
ennen Neuvostoliiton hyökkäystä suurta osaa Kiinasta. Puna-armeijan
9. elokuuta 1945 alkanut massiivinen hyökkäys murskasi jäljellä olleen
miehitysarmeijan - jonka parasta aseistusta ja parhaita joukko-osastoja
oli sodan aikana siirretty muille rintamille - nopeassa ja dramaattisessa
sodassa (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_inv ... _Manchuria),
jolla oli varmasti oleellinen merkitys myös Japanin antautumispäätöksen
kannalta. Toisaalta tämä ei vielä ollut tiedossa, kun atomipommit pudotettiin.

Tätä Mantshuriassa käytyä sotaa on muuten käsitelty muistettavasti Masaki
Kobayashin kolmiosaisen elokuvan "Ihmisen kohtalo" (1959-1961, alkuperäisnimi
Ningen no jôken) kahdessa jälkimmäisessä osassa. Tämä yli yhdeksäntuntinen,
välillä aika melodramaattinenkin spektaakkeli (joka käsittelee kriittisesti myös
sotaa edeltänyttä japanilaismiehitystä) esitettiin muutama vuosi sitten
yönäytöksenä Orionissa Taiteiden yön yhteydessä - kyseessä on ehkä vaikuttavin
näkemäni sotaelokuva, jossa ei vedetä mutkia suoraksi tai tarjota helppoja
vastauksia.

Puhis
Viestit: 48
Liittynyt: 19.10.10 10:56
Paikkakunta: Mikkeli

Re: Olympiamatkojen oppaan oudot historiatulkinnat 3:

22.01.12 14:14

Emma-Liisa kirjoitti:Kolmas Olympiamatkojen oppaan (lähemmin ks. kohta 1) oli, että USA pudotti 1945 atomipommit siksi, että pelkäsi NL:n maihinnousua Japaniin.

Mahdollisesti NL:n mukaantulo on asiaan vaikuttanut, vaikka muistaakseni USA oli aiemmin pyytänyt, että NL liittyy sotaan 3 kuukauden kuluttua siitä, kun sota Euroopassa päättyy.

Mutta mitä reaalisia mahdollisuuksia NL:lla oli maihinnousuun? Eihän se ollut sellaista aiemmin tehnyt, kun sen sijaan nimenomaan USA:lla siitä oli runsaasti kokemusta.
Neuvostoliiton mahdollisuudet mihinkään isompaan maihinnousuoperaatioon olivat melko lailla nolla. Maihinnousuoperaatiot vaativat sitä varten suunniteltuja maihinnousualuksia, joita Neuvostoliitolla ei ollut, ainakaan suuressa mittakaavassa. Miesten ja varsinkin kaluston purkaminen tavallisista rahtilaivoista oli erittäin hidasta puuhaa ilman satamaa.

Neuvostoliitto kyllä teki maihinnousun Japanin maaperälle Sahalinin saaren eteläosaan, mutta ilmeisesti tässä vaiheessa Japanin armeijan joukot olivat jo lopettaneet taistelut. Neuvostoliiton suunnitelmissa oli myös maihinnousu Hokkaidon saarelle, mikä Sahalinin tavoin oli heikosti puolustettu. Maihinnnousu Honshulle olisi vaatinut aivan eri luokan operaation.

Sivuhuomiona on mainittava, että heinäkuun 24-28. heinäkuuta 1945 Yhdysvallat teki raskaita ilmaiskuja Kuren laivastotukikohtaa vastaan, rampauttaen Japanin laivaston loput alukset. Osa liittoutuneiden sodanjohdosta piti iskuja tarpeettomina, mutta myöhemmin muistelmissaan amiraali Halsey perusteli iskuja mm. sillä, ettei Japanin laivastosta olisi uhkana Neuvostoliiton maihinnousuoperaatioille.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Olympiamatkojen oppaan oudot historiatulkinnat 3:

22.01.12 16:47

Emma-Liisa kirjoitti:Kolmas Olympiamatkojen oppaan (lähemmin ks. kohta 1) oli, että USA pudotti 1945 atomipommit siksi, että pelkäsi NL:n maihinnousua Japaniin.

Mahdollisesti NL:n mukaantulo on asiaan vaikuttanut, vaikka muistaakseni USA oli aiemmin pyytänyt, että NL liittyy sotaan 3 kuukauden kuluttua siitä, kun sota Euroopassa päättyy.
Näin muistelen lukeneeni F.D.Rooseveltin ja Stalinin sopineen, mutta olikohan kyse myöskin Stalinin vaatimusten hyväksymisestä Venäjän ja Japanin välisessä vanhassa kiistassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Venajan-Japanin_sota 1904 - 1905 ?
Suomen suuriruhtinaskunnan
kannalta Venäjän tappio Japanille sai aikaan ensimmäisen sortokauden päättymisen ja eduskuntauudistuksen.
Ja Venäjän Itämeren laivaston tuhoutuminen Tsutshimassa aiheutti Venäjän linnoitustyöt ( "vallityöt" )
Suomessa, mm. Krepost Sveaborgin, koska Venäjä ei kyennyt rakentamaan uutta suurta laivastoa.

Venäjällä taidettiin perustaa tsaarin usein hajoittelema duumakin?
Ja
Mantshurian kukkuloiden rajakiista Neuvostoliiton ja Kiinan välillä kärjistyi
1969- 1978 mm. Ussur-joen välikohtaukseen ja rajakiista kenties ´kytee´ edelleenkin,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ussurin_rajavalikohtaus vaikkakin Venäjä ja Kiina näyttäisivät nyt päässeen jonkinlaiseen sopimukseen?

Mutta
olikohan Rooseveltin ja Stalinin sopimuksessa ww2-aikaan kyse NL:n maihinnoususta Japaniin vaiko NL:n toteuttamasta Mantshukuon valloittamisesta?
Mantshukuon Japanin nukkevaltion
lienee aikoinaan ensimmäisenä tunnustanut Saksa 1938 ja Neuvostoliitto 1935 & 13.4.1941 ja Suomikin 18.7.1941?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”