Mistä tietoa Talvisodan erillispataljoonista?

[Tuomo Lintulaakso]

Selvittelen erään upseerin sotareissua, elikä se kaikilta osin kovin helpolta näytä. Nimittäin talvisodan viimeisellä viikolla 6.3 hänet komennettiin kantakortin mukaan Er.P.32:n komentajaksi. Tuota pataljoonaa vain en ole onnistunut löytämään!

Kun pannaan yhteen komennuksen ajankohta ja se tieto, että hän siihen asti oli Jv.KoulK 2:n päällikkö, niin muutamia arvailujahan siitä nousee mieleen: äärimmäisen kriittinen tilanne jossain, joukkoja on saatava oksanreikävuoroon hinnalla millä hyvänsä. Ne revitään koulutuskeskuksista ja lähetetään hätiin niillä taidoilla mitkä siihen mennessä on ehditty hankkia. Muodostetaan pataljoona ja pannaan koulutuskeskuksen päällikkö sen komentajaksi?

Yksi kriittinen suunta tuolloin oli Viipurinlahti, ja nimenomaan Osasto Bergissä oli useita erillispataljoonia, joiden taisteluarvoa ei juurikaan ylistetä. Noviiseja? Talvisodan Historia kuitenkin osaa nekin nimetä - 19., 20., 22. ja 24. Mutta numerosta 32 ei ole tietoa Viipurinlahdelta eikä mistään muualtakaan. Tämännumeroista er-pataljoonaa ei löydy TH:stä, Taisto-kannasta eikä sota-arkiston sotapäiväkirjahausta.

Olin jo taipuvainen epäilemään kirjurin näppivirhettä pataljoona numeron kohdalla, mutta sitten löysin palkituista ja kaatuneista useitakin henkilöitä, jotka olivat merkityt palvelleiksi tuossa pataljoonassa.

Että kai se on ollut olemassa, eli olenkohan minä vain huono etsimään? 8)

[MM]

Lasse Laaksosen kirjassa Todellisuus ja harhat, Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940 käsitellään sodan viimeisen viikon tilanne joukko-osastoittain. Kirjan tekstissä eikä joukko-osastoluettelossakaan ei Er.P.32 ole mainittu, kylläkin Er.P:t 1. - 24.

Kirjan luvussa Reservit ja täydennyspataljoonat mainitaan sivulla 477. III AK:ta koskien seuraavaa, joka saattaisi liittyä asiaan. Itse en tunne talvisotaa joukko-osastojen tarkkuudella ja voin olla harhassa asian suhteen.

"Ainoa merkittävä oli 500 alokasta käsittänyt ryhmä, joka saapui Sarvialaan 12.3. Se oli jo aikaisemmin määrärtty III AKE:n toimesta jaettavaksi 2.D:n ja 8.D:n kesken siten, että Koskimiehen divisoona sai pääosan eli 350 miestä. Winellin divisioonalle, jonka rintama oli hiljainen, annettiin loput 150 -------.Alokkaiden taisteluarvo oli vähintäänkin kyseenalainen eikä erää ehditty lopulta käyttää taistelutoiminnassa."

Sivulla 484. kirjoitetaan koulutuskeskuspataljoonista:
" Ensinnäkin 5.3. määrättiin järjestettäväksi koulutuskeskuksissa olleista joukoista pataljoonia kenttäarmeijaan liittämistä varten. Paria päivää myöhemmin ylijohdosta ilmoitettiin, että perustettavat pataljoonat, joita oli yhteensa 14, oli siirrettävä Kymenlaaksoon. Niistä tuli muodostaa 3 - 4 pataljoonan vahvuisia osastoja tarkoin rajatulle alueelle valmiina käytettäväksi tukena Kannaksen rintamalla. Sijoituspaikkansa perusteella niistä muodostettin 9.3. kaksi ryhmää. Taavettiin keskitetystä syntyi Itäryhmä, joka jakautui kahteen komentajansa mukaan nimettyyn osastoon: Mandeliniin ja Niemeläiseen. Edelliseen kuului kolme ja jälkimmäiseen neljä jalkaväkipataljoonaa. Toinen niin kutsuttu Länsiryhmä syntyi Myllykoskelle, Kaipiaisiin ja Liikkalaan keskitetyistä ja majoitetuista pataljoonista -----. Lopulta ainoastaan yksi muodostetuista pataljoonista alistettiin sodan kestäessä rintamajoukoille.---- Koulutuskeskupataljoonat olivat kuitenkin tosiasiassa melkoista tykinruokaa."

Lisäksi kirjassa viitataan aikaisempaan tutkimukseen koulutuskeskupataljoonista (sivu 485):
"Koulutuskeskuspataljoonien merkitystä ja voimaa on karkeasti useissa esityksissä ja yhteyksissä ylikorostettu. Mm. Eljas-Veli Sovijärven diplomityössä ja siihen pohjautuvassa tutkimuksessa annetaan turhan romanttinen kuva näistä, häntä siteeraten "tuoreista ja nuorta intoa täynnä" olevista joukoista." (Viiteluettelossa
mm. Sovijärvi 1957. Sovijärvi Eljas-Veli, Suomen puolustuskyky ja erityisesti taistelujoukkojen tila maaliskuusa 1940.)

[Veikko Palvo]

Yksi kriittinen suunta tuolloin oli Viipurinlahti, ja nimenomaan Osasto Bergissä oli useita erillispataljoonia, joiden taisteluarvoa ei juurikaan ylistetä. Noviiseja?

Että kai se on ollut olemassa, eli olenkohan minä vain huono etsimään? 8)

Kotkan - Haminan rannikkolohkolle perustettiin hekmikuun 1940 lopussa suojeluskuntapataljoonia koululaisista, ikämiehistä ja SK- pojista.

1. P. koottiin Virolahden maa- ja merisuojeluskunnista
2. P. Vehkalahden ja Haminan suojeluskunnista
3. P. Kymen, Kotkan ja Pyhtään suojeluskunnista
4. P. Sippolan ja Anjalan suojeluskunnista 1. Kymenlaakson SK.Pataljoona Kouvola- Kuusankoski- Voikkaa
2. Kymenlaakson SK.P. Sippola, Inkeroinen, Anjala-, Elimäki- suojeluskunnista
Haminassa perustettiin VartioK., SotapoliisiK:sta ja nostoväestä Pataljoona, jonka komentajaksi Haminan poliisimestari, res.ltn Eino Havas.

Heikki Tiilikainen ja Ilmari Pusa, Talvisodan jäinen loppunäytös, Ajatus 2006.
"Pataljoonien nimet olivat niiden tilapäisyyden vuoksi hankalia tai jopa harhaanjohtavia, joten kun ne aikanaan perustettiin, ne tunnettiin sotaretkensä aikana yleensä komentajiensa nimillä."

Ja "Aktiiviupseereita ei riittänyt komentajiksi, komentajat yleensä ennen sotaa alisotilasohjaajina toimineita suojeluskuntien aluepäälliköitä."

"Kausalaan perustettiin koulutuskeskus, jossa Widenojan johdolla annettiin koulutus
kolmella kaksiviikkoisella kurssilla Pataljoonien komppanianpäälliköille ja Joukkueen- ja Ryhmänjohtajille."
Ilman tätä koulutusta ukkojen ja poikien sotaretkestä olisi saattanut tulla katastrofi.

"Eversti Berg oli kuts. SK-Pataljoonien komentajat 4.3.1940 klo 8 koolle Myllykosken tehtaan konttoriin, jonne 9.15 tuli Päämajasta puh.sanoma, jossa ilmoitettiin suurien
( noin Rykmentti ps-vaunuineen yritti maihinnousua Haapasaareen ja toinen R. Haminan suuntaan ) vihollisosastojen etenemisestä jäitse."
"Ev. Bergin puhuttelu muuttui käskynjaoksi."
Ja
"Ilmoitettiin 4.3.1940 SK-P.:n ikämiesten ja poikien kutsumisesta vakinaiseen palveluun Puolustusvoimiin. Heille ei ehditty antaa minkäänlaista todistusta ja sotilaspassia ei nostomiehillä ja pojilla välttämättä ollut."

Olisikohan Päämajassa numeroitu noita lyhytaikaisia Suojeluskunta-Pataljoonia?

Pellingin lohkolla lienee myöskin valmistauduttu kokoamaan ikämiehiä ja poikia?
Esko Sipiläinen: Ruotsinpyhtään saaristo sodassa, Print Mill Oy 2010:
Työvelvollisia
ainakin oli syksyllä 1939 rakentamassa teräsbetonisia tuliasemia Ruotsinpyhtään Lehtisen saareen kahdelle 152 Canet-tykille, sekä Kasabergetin betonisen mittaustornin ja puurakenteisen kasarmirakennuksen.

Veikko Palvo

[Martti Kujansuu]

Kansallisarkiston AARRE-tietokannasta löytyy joitakin Er.P.32:n asiakirjoja talvisodan ajalta.

[Tuomo Lintulaakso]

Tuosta erillispataljoonien numeroimisesta vielä: niissä taisi olla sama käytäntö kuin jalkaväkirykmenteissäkin, että jos asiaan liittyi jotain erityistä, hypättiin numerojärjestyksestä niin kauas, että erikoisluonne näkyi, esim jatkosodan JR 101 ja JR 200.

Talvisodassa erillispataljoonien "virallinen" numerointi (virallinen tarkoittakoon tässä yhtäkuin "näkyy Talvisodan Historia IV:n joukko-osastoluettelossa") päättyy muuten 26:een, vain nimenmuutosteitse syntynyt ErP 112 poikkesi kaavasta. Numerosta 26 on pitkä matka 32:een, ja muistan joskus sellaisenkin numeron kuin 36 vilahtaneen jossain. Eli paljon näitä ilmassa leijuvia numeroita on, jos järjestyksessä on edetty.

MM: Voi todellakin olla, että noita kolmenkympin tienoilla olevia numeroita on jaeltu tarkoittamillesi pataljoonille. Sitäpaitsi nyt vasta kiinnitin huomiota siihen, että kadettimatrikkelissa merkinnän pkom ErP 32 perässä lukee Virolahti. Siis tuosta läntisestä ryhmästä varmaan on kysymys.

Eri lähteissä korostettu heikko taisteluarvo voi olla vähän ajoituskysymyskin. Ainakin isäni sotilasuran alku oli koulutuskeskuksessa 15.2, eli se on ollut aika monella muullakin -19 syntyneellä. Jos vielä pitää paikkaansa isäni muistikuva, että aluksi harjoiteltiin lähinnä sulkeista yms, niin selvää tykinruokaahan nämä. Eli ei vastuuntuntoinen komentaja sellaisia kovaan paikkaan panisi.

VP: Ajoitus täsmäisi, mutta joukkojen kokoonpano ei. Ja harvat käytettävissä olevat upseerit varmaankin oli järkevintä käyttää edes hieman koulutettujen sotilaantapaisten johtajiksi. Täytyy tuo Tiilikainen-Pusa vissiin hankkia, vaikka kai se Maurinkadultakin jo löytyy.

[Tuomo Lintulaakso]

Kansallisarkiston AARRE-tietokannasta löytyy joitakin Er.P.32:n asiakirjoja talvisodan ajalta.

Niinpä näkyy, kiitos vinkistä! Netin kautta nuo eivät vielä ole luettavissa, ja vielä pitää viikko kestää tätä Aurinkorannikon inhottavaa auringonpaistetta että pääsee leppoisan sateiseen Helsinkiin ja Sota-arkiston ja Maurinkadun aarteiden ääreen... ;)

Talvisodan sotapäiväkirjoista löytyi lisää muutama "isonumeroinen" erillispataljoona: 31, 34, 35, 38, 39 ja 40. En ruvennut niitä vielä lueskelemaan, kun minulla täällä on huono ja hidas nettiyhteys, mutta näyttäisi noista vain yksi, 41., perustetun ennen sodan päättymistä. Spk alkaa päivästä 8.3, muilla 14.3 tai 15.3.

[heehak]

Mainitut joukko-osatotiedot löytyvät tosiaan Kansallisarkiston Aarre Arkistorekisteristä.
http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/aarre ... _luettelo=

[MM]

Kaatuneitten luettelossa oli Erkki Antero Alavan kohdalla ketju JvKoulk2, Er.P.32, PPP5. Polkupyöräpataljoona 5 soti talvisodassa Länsi-Kannaksella ja viimeksi Vilaniemen seudulla Viipurinlahdella.
PPP 5:n sotapäiväkirjassa on seuraava maininta sodan jo päätyttyä:
"PPP 5:een yhdistettiin Virojoella suurin osa kapt. J .Jaakonsaaren johtamaa Er.P.32."
(22. - 25.3.40)

[Tuomo Lintulaakso]

Kaatuneitten luettelossa oli Erkki Antero Alavan kohdalla ketju JvKoulk2, Er.P.32, PPP5. Polkupyöräpataljoona 5 soti talvisodassa Länsi-Kannaksella ja viimeksi Vilaniemen seudulla Viipurinlahdella.
PPP 5:n sotapäiväkirjassa on seuraava maininta sodan jo päätyttyä:
"PPP 5:een yhdistettiin Virojoella suurin osa kapt. J .Jaakonsaaren johtamaa Er.P.32."
(22. - 25.3.40)

Asia on nyt kyllä varsin hyvin koossa, kiitos täältä saatujen vinkkien!

Henkilö on tuossa melkein oikein, oikea nimi on Jaakko Jaakonkari ja ylennys kapteeniksi tuli vasta 30.4 mutta sama mies. AARRE-kannan mukaan ErP 32:a jopa on kutsuttu Osasto Jaakonkariksi.

Kantakortin mukaan JJ siirrettiin rauhan tultua päälliköksi 2./ErP 7:ään, 24.3. Tässä voi sitten arvailla, mitä tuolla tykinruokaporukalla on tehty ne sodan viimeiset päivät, mutta rintamalle niitä ei liene päästetty.

Olisikohan se ErP 32:ksi aiottu porukka hajotettu heti tuoreeltaan, esim suunnilleen rintamakelpoiset PPP 5:een ja raakileet takaisin koulutuskeskukseen? Pientä säätöä PPP 5:ssä tuli joka tapauksessa tuohon aikaan, nimittäin komentajan vaihdos: maj Sotisaari haavoittui 8.3.

No niin, mitäs tässä enää spekuloidaan kun asioista on näköjään selvää paperia olemassa. Mutta tosiaankin minulla on täällä nykyisessä olinpaikassa niin surkea linja, ettei sotapäiväkirjojen selailu oikin ole kivaa. Ensi viikolla sitten Helsingissä 100MB:n linja ja kävelymatka niin Maurinkadulle kuin Sota-arkistoonkin ;)

[heehak]

Valitettavasti mainittujen asiakirjojen tutkiminen ei enää ole niin mutkatonta kuin ennen, eikä se onnistu ent. Sota-arkistossa. Asiakirjat pitää tilata Kansallisarkistoon Rauhankadulle 2-3 päivää ennen aiottua tutkimispäivää ja vielä Rauhankadun tietokoneella tietääkseni.

Itsellä kylläkin onnistui siten, että katsoin Aarresta asiakirjan tiedot (tärkein on signum) ja sain arkistovirkailijan tilaamaan kansion lähetettyäni sähköpostin Kansallisarkiston palautelomakkeella ja kritisoituani nykykäytäntöä.