Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Perniön lohikäärme

Hei,

Matti Klinge mainitsee kirjassaan Muinaisuutemme merivallat Perniön museossa säilyttävästä lohikäärmeveistoksesta, jota pidetään pakanuuden aikaisena. Mahtaisiko kukaan tietää, onko tästä veistoksesta esitetty mitään muuta tai onko sitä käsitelty tutkimuksissa?


Kiittäen,

Jaska

ktk
Viestit: 2
Liittynyt: 20.09.06 11:16

Re: Perniön lohikäärme

Hei,
En tiedä sen enempää Perniön lohikäärmeveistoksesta, mutta viittaaminen pakanuuden aikaan ja lohikäärmeisiin saattaisi samalla viitata islantilaisissa saagoissa (erityisesti esim. Völsunga saga) ja Edda-runoudessa esiintyvään hahmoon, Sigurdr Fafnirintappajaan, joka tappoi Fafnir-lohikäärmeen ja anasti tämän kullan. Sigurdr ja lohikäärme esiintyvät aiheena mm. kirkkojen puuveistoksissa norjalaisissa keskiaikaisissa kirkoissa, mutta aihe sinänsä on pakanallisilta ajoilta juontuva. (Ehkä Pyhä Yrjö ja lohikäärme -teema joka tunnetaan myös Suomen keskiaikaisista kirkoista löytyneissä veistoksissa on tätä samaa perua (?), en tiedä onko tätä mahdollisuutta Suomessa pohdittu).

ktk
Jaska kirjoitti:Hei,

Matti Klinge mainitsee kirjassaan Muinaisuutemme merivallat Perniön museossa säilyttävästä lohikäärmeveistoksesta, jota pidetään pakanuuden aikaisena. Mahtaisiko kukaan tietää, onko tästä veistoksesta esitetty mitään muuta tai onko sitä käsitelty tutkimuksissa?


Kiittäen,

Jaska

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Kiitoksia vastauksesta; tiedän liian vähän sanoakseni tähän mitään.

annuli
Viestit: 1
Liittynyt: 05.10.06 10:38

Perniön lohikäärme

Hei!
Lohikäärme on tällä hetkellä nähtävissä Turun maakuntamuseon näyttelyssä Konnia vai sankareita (tai toisin päin...)

Itse lohikäärme on noin metrin mittainen lähinnä käärmeen mallinen. Joissakin museon tiedoissa puhutaan Vennan käärmeestä, mutta en nyt muista tarkkaan. Jos olet kiinnostunut, niin tongin hiemen asiaa, sillä olen väliaikaisesti töissä Perniön kulttuuritoimessa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Kuva Perniön lohikäärmeestä

Hei
Minua jäi vaivaamaan tuo Perniön lohikäärme ja kävinkin ottamassa siitä pari kuvaa Turun linnan näyttelystä: Sankari vai konna?30.6.06–14.1.07

Harmi, että tuo ensimmäinen on epätarkka, kun valoa oli niin vähän, siitä tosin käy veistoksen muoto kuitenkin ilmi:
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Parhain terveisin:
Tapio Onnela

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Kiitokset Annuli ja Tapio!

Kuvat ja näyttelytieto olivat hieno yllätys.

Annuli:
"Itse lohikäärme on noin metrin mittainen lähinnä käärmeen mallinen. Joissakin museon tiedoissa puhutaan Vennan käärmeestä, mutta en nyt muista tarkkaan. Jos olet kiinnostunut, niin tongin hiemen asiaa, sillä olen väliaikaisesti töissä Perniön kulttuuritoimessa."

Jopas,
no ensimmäinen mieleeni nouseva kysymys koskee tietysti ajoitusta. Veistoshan on puuta, ja pienikin pohjasta silpaistu lastu riittäisi käsittääkseni radiohiiliajoituksen tekemiseen - onkohan sellaista tehty?

Tai osaisiko joku keskiajan taiteen tutkija sijoittaa veistoksen tyylillisten seikkojen perusteella tiettyyn aikakauteen tai tietynsuuntaisten vaikutteiden motivoimaksi?


Kiittäen,

Jaska

Jukka Palm
Viestit: 16
Liittynyt: 30.12.05 17:18
Paikkakunta: Turku

Perniön lohikäärme on ns. puotikäärme (ruotsiksi bodorm, boddrake). Kyseessä on lähinnä eteläskandinaavinen ilmiö. Axel Grandellin (1989) tutkimuksen mukaan käärmeitä tunnetaan Tanskasta 9, samoin Ruotsista. Norjassa ja Islannissa ne ovat tuntemattomia. Aikalaisnimitystä ei tunneta. Vanhimmassa kirjallisessa kuvauksessa (Hylten-Cavallius, 1868) kerrotaan niiden olleen ”tavallisia vielä 30 vuotta sitten”. Tämä sopii hyvin tunnettujen puotikäärmeiden ajoituksiin. Tanskassa vanhimmat on ajoitettu 1700-luvun lopulle, Ruotsissa säilyneet käärmeet taas ovat olleet käytössä pääasiassa 1800-luvun alusta 1860-70-luvulle. Viimeisin killui västerbottenilaisessa kaupassa vielä 1929.

Kun lainmuutos vuonna 1846 Ruotsissa salli kauppojen perustamisen myös maaseudulle (Suomessa tämä tapahtui 1859), levisivät sinne myös puotikäärmeet. Aiemmin Etelä-Ruotsin kaupungeista tunnetut käärmeet luikertelivat Taalainmaalle ja Värmlantiin asti. Samalla ne alkoivat jäädä pois muodista kaupungeissa.

Puotikäärmeen paikka oli sisällä kaupassa, tiskin yläpuolella. Kristinuskossa lohikäärme nähdään pahuuden symbolina, mutta esimerkiksi Aasiassa ja myös muinaisskandinaaveilla se on usein hyvän onnen ja oikeudenmukaisuuden vertauskuva. Kaupassa sen tehtävä olikin viestittää kauppiaan rehellisyydestä, vahtia että tämä punnitsee oikein.

Perniön puotikäärmeen lisäksi Suomesta tunnetaan toinenkin. Särkisalon puotikäärme on tiettävästi ollut paikkakunnan ensimmäisessä kaupassa, jota Karl Forsström piti 1874-1879. Särkisalon käärmeen arvovaltaa lisää sen päässä oleva pieni kruunu, mikä myös viitannee vaa’an virallisuuteen. Oikein punnitseva vaaka kun merkittiin kruunun kuvalla. Tähän viittaa Turun seudulta tunnettu sanonta: ”Vaaka on kruunattu, muttei vaa’an käyttäjä”.

Molemmat käärmeet lienevätkin alun perin turkulaisista kaupoista. Oletettavasti täällä on käynyt, kuten Ruotsissakin. Puotikäärmeet jäivät käytöstä kaupungissa ja päätyivät maaseudulle. Turkuun puotikäärmetraditio lienee omaksuttu Ruotsista ennen Suomen sotaa (1808-09).

Perniön museon suojiin käärme on tiettävästi päässyt 1921, mitä ennen sitä säilytettiin kirkon kellotapulissa. Särkisalon käärme päätyi Paraisille, missä se toimitti vintille sijoitetun vaatehenkarin virkaa ennen päätymistään Axel Grandellin omistukseen.

Puotikäärmeet olivat siis varsinaisiin lohikäärmeisiin verrattuna varsin sympaattisia, ikään kuin ”varhaisia reilun kaupan tunnuksia”. ”Pakanuuden aikaisia” eli esihistoriallisia ne eivät ole, eivätkä edes keskiaikaisia. Suomen kirkoista ei muutenkaan tunneta yhtään esihistoriallista puuveistosta.

Puotikäärmetradition taustalla voidaan kuitenkin nähdä häivähdys viikinkien lohikäärmesymboliikasta siinä mielessä, että eläin nähdään positiivisessa roolissa. Lohikäärmeaihe oli hyvin yleinen esimerkiksi vainajien kunniaksi pystytetyissä riimukivissä, joissa teksti yleensä sijoitettiin kiven pintaa kiemurtavan lohikäärmeen sisään.

Edellä mainittu Fafnir, vaikka kulta-aarteen omistikin, olisi tuskin kuitenkaan herättänyt asiakkaissa luottamusta. Fafnir oli alun perin kääpiö, joka sai aarteen haltuunsa tappamalla isänsä ja muutti itsensä sen jälkeen lohikäärmeeksi. Norjalaisen Hylestadin sauvakirkon portaalissa on upeasti kuvattu Sigurdin ja Fafnirin keskeiset vaiheet. Portaalista on kuvia täällä: http://www.pitt.edu/~dash/sigurddoor.html

Pyhä Yrjö tai Yrjänä lienee lohikäärmeentappajista kuuluisin. Häntä esittäviä veistoksia tunnetaan keskiaikaisista kirkoistamme n. 20, joista suurin osa on 1500-luvun alusta. Toinen kristillinen lohikäärmeentappaja oli arkkienkeli Mikael. Hän esiintyy ainakin 11:ssä veistoksessa. Näistä iäkkäin on Finströmin kirkossa Ahvenanmaalla ja se on tehty n. 1250.

Radiohiiliajoitus on yleensä liian epätarkka haettaessa absoluuttisia ajoituksia nuorille, ”vain” muutamia satoja vuosia täyttäneille kohteille. Useimmiten tällaisten esineiden ikä pystytään päättelemään tarkemmin muiden tiedossa olevien seikkojen perusteella. Sen sijaan puun vuosilustoihin perustuvalla ajoituksella (dendrokronologia) voidaan hyvästä kairausnäytteestä saada ajoitus vuoden tai jopa vuodenajan tarkkuudella. Tämä edellyttää, että näytteenottokohdassa on ”ehjä” pinta ts. nuorin vuosilusto todennettavissa. Saatu ajoitus kertoo puun kaatovuoden, ei suoraan esineen tai rakennuksen valmistamisajankohtaa.

Lisää puotikäärmeistä:
Grandell, Axel 1989: Historiska studier i folkliv, handelsteknik och redovisning. Åbo Akademins Förlag.

Jukka Palm

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Kiitos Jukalle erittäin perusteellisesta vastauksesta!
Jukka Palm kirjoitti:”Pakanuuden aikaisia” eli esihistoriallisia ne eivät ole, eivätkä edes keskiaikaisia. Suomen kirkoista ei muutenkaan tunneta yhtään esihistoriallista puuveistosta.
Joo, näin se näyttäisi sitten olevan.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Kuva Perniön lohikäärmeestä

Tapio Onnela kirjoitti:Hei
Minua jäi vaivaamaan tuo Perniön lohikäärme ja kävinkin ottamassa siitä pari kuvaa Turun linnan näyttelystä:
Onko kuvaaminen Suomen museoissa yleensä sallittu? Kävin viime kesänä Reykjavikin museossa ja otin kuvia. Museon työntekijä kävi ystävällisesti huomauttamassa, että valokuvaaminen on siellä kielletty. Valaistus oli muutenkin himmeää, joten jäin siihen käsitykseen, että salamavalo tai muu kirkas valo saattaisi vahingoittaa esineitä.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”