Veikko Huuska
Viestit: 193
Liittynyt: 28.09.08 15:26
Paikkakunta: Ikaalinen

Ampuivatko vuoden 1919 kansanedustajat toinen toisiaan?

04.02.13 16:34

Konkaritoimittaja Unto Hämäläinen kirjoitti viikonloppuna (HS 3.2.2013) kolumnin otsikolla ”Parlamenttimme on istunut jo 150 vuotta”. Siinä hän luotasi Suomen parlamentin pitkää historiaa, todeten että ensi syksynä tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä kun keisari Aleksanteri II avasi Helsingin valtiopäivät 1863. Vuosi 1863 oli merkittävä käännekohta, sillä edellisistä valtiopäivistä oli kulunut viisikymmentä vuotta.

Edelleen hän totesi:
”Puolueet ja sanomalehdet pohjustivat siirtymistä säätyvaltiopäivistä kaiken kansan eduskuntaan vuonna 1907. Äänioikeutettujen määrä kasvoi saman tien kuusinkertaiseksi.
Pitkän valtiopäivätradition jatkaminen ei ole eduskuntakaudellakaan ollut helppoa. Aluksi keisari hajotti eduskunnan, ja itsenäisyyden aikana jouduttiin sotiin.
Miltä mahtoi tuntua, kun punaiset ja valkoiset kansanedustajat kokoontuivat yhdessä valtiopäivien avajaisiin vuoden 1919 vaalien jälkeen? Vain vuotta aikaisemmin he olivat ampuneet toisiaan sisällissodassa.
Molemmilta puolilta löytyi onneksi järkeviä ja sovittelevia kansanedustajia, jotka näkivät rintamalinjan yli. Kun eduskunta pääsi valitsemaan ensimmäisen presidentin, vasemmisto ja keskusta äänestivät perustuslakijuristi Ståhlbergiä. Vaalissa hävisi kenraali Mannerheim, joka oli ollut valkoisen armeijan päällikkö.”


http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Parlam ... 9788921185

Hämäläisen ilmaus ”Vain vuotta aikaisemmin he olivat ampuneet toisiaan sisällissodassa” sai minut miettimään:

Montako vuoden 1919 vaaleissa valituista kansanedustajista todella osallistui sisällissotaan/kapinaan/kansalaissotaan? Montako rintamataisteluissa, esikunnissa, muutoin aktiiveina? Ja aivan kirjaimellisesti: Moniko ampui oikeasti rintamalla tai muutoin taisteluissa?

Ja edelleen: millä rintamilla mahdolliset aktiivitaistelijat toimivat? Olisiko mahdollista, että jotkut kansanedustajat ihan oikeasti olisivat olleet rintamalinjan vastakkaisilla puolilla taistelutehtävissä?

Onkohan tätä tutkittu – ja minkälaisin tuloksin?

Tästä olisi mielenkiintoista tietää enemmän.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”