Sivu 1/1

Läpikäytävä

Lähetetty: 02.11.17 12:56
Kirjoittaja Abraham Kellonsoittaja
Tervehdys

Olisiko teillä mahdollisesti tietoa paikoista, jotka on nimetty läpikäytäviksi. Käsitykseni mukaan ne ovat olleet ammoisina aikoina yhteisesti sovittuja reittejä. Onko käsitteelle määritelty luomisajankohtaa? Ovatko ne olleet eri kylien välisten sopimusten kohteita vai suurempaa aluetta käsittäviä?

Re: Läpikäytävä

Lähetetty: 25.04.18 12:21
Kirjoittaja Jaakko Hakkinen
Paikannimitutkija Denis Kuzmin on käsitellyt Läpikäytävä-nimistöä ohimennen Karjalan asutushistoriaa käsitellessään:

"Suomen nimistössä hämäläisten nimityppien joukossa on esimerkiksi Läpikäytävä-nimimalli. Sama malli tavataan myös Karjalan nimistössä, josta löytyy kahdeksan esimerkkiä: Pieni Läpikäytävä ja Suuri Läpikäytävä (Kemijoen haarat) Paanajärvessä, Läpikäytäväini (Kuorijärven ranta) Kuorilahden kylässä, Läpikäytävä (kahlaamo ja kangas) Alajärven tienoilla, Läpikäytävä (nurmi) Kiimasjärvellä, Läpikäytävänsuari Čirkka-Kemijoessa, lähellä Čirkka-Kemi-kylää ja Läpikäytävä (polku) Jyskyjärvellä.

Mallin runsaudesta huolimatta (kartta 3) sen alue on melko suppea: Läpikäytävä-tyyppi on produktiivinen suurin piirtein vain Satakunnassa ja Hämeessä. Tämän alueen ulkopuolella on vain muutama esimerkki. Läpikäytävä-tyypin erikoispiirteenä Suomessa on se, että malli esiintyy tavallisesti kulttuurikohteiden nimityksissä. Kaksi kolmasosaa on peltojen ja nurmien nimityksiä. Hyvin usein tämäntyyppisiä paikannimiä on yhdistetty läheisten kylien tai kartanoiden läpikulkupaikoihin, jotka ovat syntyneet keskiaikana (Kiviniemi 1971: 109–110).

Läpikäytävä-paikannimimallin synty Itä-Suomessa ja Karjalassa ei ole aivan selvä. Onko se ilmestynyt näille seuduille itsenäisesti vai onko kyse hämäläisestä nimityypistä, joka ulottuu Keski-Vienaan saakka? Huomattakoon kuitenkin, että Läpikäytävä-paikannimet Karjalassa todistavat samaa semantiikkaa, joka on Suomen puolella tallennetuissa nimissä. Karjalassa suurin osa tämän mallin nimityksiä esiintyy läpikulku-paikkojen nimissä. Mutta tämä kysymys vaatii toistaiseksi vielä jatkotutkimusta."
https://journal.fi/virittaja/article/view/4330