Sivu 1/1

Grimberg - Kansojen historia

Lähetetty: 07.12.17 00:44
Kirjoittaja midha
Heipä hei! Minua kiinnostaisi tietää, jos joku on lukenut, että kuinka luotettavaa tietoa Carl Grimbergin sarja Kansojen historia sisältää?
Olen todella kiinnostuneena lueskellut, mutta vähän häiritsee, kun ei ole varma, miten faktatietoa itseensä pumppaa pään täyteen :D
Minulla on siis 24 osainen sarja ja osa 25 on kartat yms. sisältävä opus. Takakannessa kyllä sanotaan, että "Grimbergin klassinen teksti on tarkistettu ja ajanmukaistettu tuoreimpien tutkimusten tasalle", mutta sekin ajanmukainen aika on kirjan perusteella 1981 :D Tuossa kuitenkin lukee että uudistettu painos, en tiedä kuinka mones sellainen..

Kuinka paljon tuo historia ylipäätään on uudelleenkirjoittunut kasikyt luvun jälkeen? Miltä osin eniten? Ja jos Grimbergin uudistetussa laitoksessa ei jotain, mikä on erityisesti vanhaa tietoa, niin mikä/mitkähän asiat?

Kiitos, jos joku pystyy vastaamaan tähän :)
Kuva

Re: Grimberg - Kansojen historia

Lähetetty: 07.12.17 15:53
Kirjoittaja Sasropakis
Kysymys on hyvin laaja, mutta yritän vastata lyhyesti. "Grimbergin klassinen teksti on tarkistettu ja ajanmukaistettu tuoreimpien tutkimusten tasalle" on todennäköisesti enemmänkin kustantajan mainoslause. Olen itse vuosien saatossa lueskellut Grimbergin uudempia ja vanhempia painoksia, enkä nyt muista, että ne olisivat mitenkään oleellisesti eronneet toisistaan, joten painoksen vuoden perusteella ei luotettavuutta voi sinänsä arvioida. Kieliasua ja joitain yksityiskohtia on ehkä korjattu, mutta jos Grimbergin teoksen olisi oikeasti ajanmukaistanut, olisi se pitänyt kirjoittaa kokonaan uudelleen, jolloin se ei enää olisi ollut sama teos. Nykyisiä tieteellisiä kriteerejä Grimbergin Kansojen historia ei sinänsä täytä, eikä yliopistoissa katsottaisi hyvällä, jos historian opiskelija viittaisi siihen opinnäytetyössään (ellei sitten tutkimus käsittele historiankirjoituksen historiaa).

Kansojen historian hyvänä puolena on se, että se on kirjoitettu elävästi, joten lukeminen on mielenkiintoista, ja monille se on toiminut sytykkeenä laajemmalle kiinnostukselle historiaan. Esitystavasta johtuen teksti on kuitenkin pikemminkin historiallista tarinaa kuin tieteellistä tutkimusta. Historia ei ole eksakti tiede, joten periaatteessa kaikki tutkimukset ovat enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraisia. Ei siis ole mahdollista kirjoittaa teosta, jossa käsiteltäisiin maailman historia juuri niin kuin se on tapahtunut, vaan jokainen aikakausi tulkitsee historiaa omalla tavallaan. Toki perusfaktat pysyvät samoina (esim. milloin joku taistelu käytiin, koska jokin hallitsija oli vallassa), mutta niihinkin saattaa tulla muutoksia vaikkapa uusien arkeologisten löytöjen myötä. Tulkintaa sen sijaan on se, mitkä syyt johtivat johonkin tapahtumaan tai miksi kehitys eteni niin kuin se eteni, mitkä olivat hallitsijan motiivit jne... Näistä löytyy sitten lukuisia painotuksia tutkijasta riippuen.

Oma näkemykseni on, että Grimbergiä voi kyllä hyvin lukea kunhan pitää mielessä, että se on vain yksi näkemys historian kulusta. Grimbergin rinnalla kannattaakin siis tutustua myös muihin tutkimuksiin ja vertailla niiden tietoja keskenään. Näin oppii myös ymmärtämään sitä, miten eri tavalla tapahtumia voidaan tulkita.

Re: Grimberg - Kansojen historia

Lähetetty: 07.12.17 21:47
Kirjoittaja yucca
Allekirjoitan sen, mitä Sasropakis vastasi, ja lisään: ”Kansojen historia” on viihdyttävä lukemisto, joka antaa omalla tavallaan myös pohjaa historian ymmärtämiselle. Tarkistettua tietoa se ei ole, mutta sen luettuaan osaa paremmin suhtautua historiteoksiin, jotka ovat usein kovin kuivakkaita ja ulkokohtaisia ja välttävät suurten linjojen vetämistä tai vetävät niitä omalla tavallaan. Tietysti Grimbergillä ja kumppaneilla – jo alkuperäisen ”Kansojen historian” kirjoitti toinen henkilö, koska Grimberg kuoli kesken työn – oli omia näkemyksiään ja ehkä tendenssejäänkin. Mutta edelleenkin se on mahtava lukemisto. (Olen lukenut sen kai neljä kertaa systemaattisesti, ensi kerran noin yhdeksänvuotiaana, ja lisäksi usein eri osuuksia erikseen. Myöhemmin lukemani yleisen historian yleisesitykset ovat sen rinnalla kovin valjuja, vaikka varmaankin oikeammassa monessa asiassa.)

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että ”Kansojen historian” tarkastelukulma on osittain varsin ahdas. Se käsittelee lähinnä valtiollista historiaa ja korkeakulttuuria. Esimerkiksi osa 11, ”Renessanssi”, käsittelee jokseenkin yksinomaisesti renessanssin taidetta – se on ikään kuin maailman taidehistorian osa, jossa on hiukan muuta kulttuuria mukana. Lisäksi ”Kansojen historia” on jokseenkin kokonaan Eurooppaan rajoittuva – Yhdysvaltojen historiaa käsitellään jonkin verran, mutta sitäkin ikään kuin Euroopan laajennuksena.

”Kansojen historia” auttaa myös ymmärtämään, mitä ihmiset ajattelevat historiasta. Nykypolvien historiakäsitykset taitavat olla aika ohuita, mutta vanhemman polven ihmiset ovat paljolti imeneet käsityksensä Grimbergiltä, jos ovat harrastaneet historiaa. Ja historiarealismin (vaiko historiakyynisyyden?) mukaanhan se, mitä on todella tapahtunut, ei ole kovin tärkeää; tärkeää voi olla se, mitä ihmiset uskovat tapahtuneen menneisyydessä ja miten he siihen suhtautuvat. Nykyisin ymmärrettäneen aika yleisesti esimerkiksi se, että Grimbergin (ja monen muun) piirtämä kuva antiikin Kreikan vapaustaistelusta (barbaarisen) idän uhkaa vastaan on jokseenkin tendenssimäinen ja myöhempien aikojen näkökulmista kirjoitettu. Mutta sellainen kuva on osa länsimaista kulttuuria, ja se on hyvä tuntea, riippumatta siitä, mitä ajattelee sen suhteesta antiikin ajan todellisuuteen.