Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

12.06.19 12:10

I Palvo kirjoitti:
11.06.19 12:39
Eikö Hitler ensinnäkin noussut valtaan demokraattisesti?
Presidentillä oli oikeus nimittää valtakunnankansleri, joten se puoli oli toki laillinen. Mutta Hitlerin nousu valtaan (natsien termillä Mahtübernahme[/i]) vasta alkoi tästä. Natsit olivat etukäteen kertoneet, etteivät vallan kerran saatuaan siitä luovu, mikä on demokratian perusperiaatteen vastaista.

Kerrataan siis vielä:

Ennen maaliskuun 1933 vaaleja perustavia kansalaisoikeuksia oli rajoitettu ja SA nimitetty poliisin apulaisiksi. Vaalit siis käytiin väkivallan ja sillä pelottelun ilmapiiriksi. Siihen nähden natsien menestys ei ollut kummoinen: he saavuttivat niukan enemmistön vain saksalaiskansallisen puolueen avulla.

Valtalaki, jolla Hitler sai lainsäädäntövallan neljäksi vuodeksi ja joka teki hänet myös riippumattomaksi presidentti Hindenburgista, vaati määräenemmistön.

Kommunistit oli pantu jo keskitysleiriin. Tullessaan äänestykseen demarit ja katolisen keskustapuolueen edustajat joutuivat ulkona kokemaan uhkailuja ja nimittelyä ja itse salissa oli aseistettuja SA:n ja SS:n jäseniä. Ei siis oikeastaan ole ihme, että keskustapuolue taipui uhkailujen edessä, vaan pikemmin on ihme, että demarit uskalsivat äänestää vastaan.

Hitler siis nousi valtaan lähes yhtä "demokraattisesti" kuin Baltian maat päättivät anoa liittyä neuvostokansojen perheeseen.

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

12.06.19 13:53

Emma-Liisa kirjoitti:
12.06.19 12:10
I Palvo kirjoitti:
11.06.19 12:39
Eikö Hitler ensinnäkin noussut valtaan demokraattisesti?
Presidentillä oli oikeus nimittää valtakunnankansleri, joten se puoli oli toki laillinen. Mutta Hitlerin nousu valtaan (natsien termillä Mahtübernahme[/i]) vasta alkoi tästä. Natsit olivat etukäteen kertoneet, etteivät vallan kerran saatuaan siitä luovu, mikä on demokratian perusperiaatteen vastaista.

Ensinnäkin, enhän ole yrittänytkään olla eri mieltä kirjoittamastasi, enkä muidenkaan kirjoittamasta tässä ketjussa.

Kirjoitin 1932 vaaleista alkaneen todellisten poliittisten lehmänkauppojen ajan. Lehmänkauppojenkin, ja kansleri Heinrich Bryning oli yrittänyt kieltää SA:n, SS:n ja
Rotfrontin, mutta kesäkuussa 1932 kansleriksi nimitetty Franz von Papen mitätöi edeltäjänsä aikeen ja siloitteli Preussissa tietä NSDAP:lle, ehkäpä tahtomattaan?
Ja sitten joulukuussa politikoiva kenraali Sleicher syrjäytti "poliittisen ystävänsä" Papenin, joka alkoi etsiä tukea NSDAP:n Hitleriltä ja suostutteli sitten presidentti Hindenburgin nimittämään Hitler kansleriksi ja hänet itsensä varakansleriksi. Röhm putschin 1934 jälkeenkin Papen jatkoi Hitlerin Saksan Itävallan ja sitten Turkin suurlähettiläänä vuoteen 1944 saakka.
Nyrnbergin oikeudessa Papen oli syytettynä, mutta vapautettiin.

Mutta eikö Saksan kansallinen sosialistinen työväenpuolue noussut 1932 vaaleihin asti valtaan demokraattisesti ollen äänimäärältään 37,8% suurin puolue,
sosdemot ( SPD ) saivat 21,9 % ja kommunistit ( KDP ) 14,6 % äänistä.

Olihan 1919 ollut kuukauden, parin ajan paikallinen Baijerin neuvostotasavallaksi julistautunut kapinakin ja 1923 kansalliset sosialistit yrittivät paikallista oluttupavallankaappausta Mynchenissä.
Kielin kapina taisi levitä tammikuussa 1919 Berliinin neuvostokapinaksi, mutta Baijerin neuvostot ehkä taistelivat Mynchenin ulkopuolella vain Dachaussa?

Ja eivätkö molemmat olleet 1932 vaaleihin mennessä levittäytyneet koko Saksan alueelle? Molemmat katutappelijoiden puolueet lienevät olleet yhtä "demokraattisia", ja kuinka demokraattisia sitten muut puolueet olivatkaan? Franz von Papenin sanotaan usein toimineen omissa nimissään ja miten lienee ollut kenraali Sleicherin puolueuskollisuuden laita?

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

15.06.19 00:09

Emma-Liisa kirjoitti:
12.06.19 12:10
I Palvo kirjoitti:
11.06.19 12:39
Eikö Hitler ensinnäkin noussut valtaan demokraattisesti?
Presidentillä oli oikeus nimittää valtakunnankansleri, joten se puoli oli toki laillinen. Mutta Hitlerin nousu valtaan (natsien termillä Mahtübernahme[/i]) vasta alkoi tästä. Natsit olivat etukäteen kertoneet, etteivät vallan kerran saatuaan siitä luovu, mikä on demokratian perusperiaatteen vastaista.

William L. Shirer Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho 1962 käyttää myös käsitettä gleichschaltung: valtakunnan `samastaminen´ Saksan saattamisesta kansallissosialistiseksi vuosina 1933 - 1934.

Shirer kirjoittaa Weimarin Saksan pitkäaikaisimman kansleri Heinrich Bryningin hallinneen 30.3.1930 - 3.5.1932 presidentin poikkeusasetusten avulla, eikä valtiopäivien enemmistön tuella.
Hitlerkin oli nimitetty kansleriksi, joka nojautuisi valtiopäivien enemmistöön. Hallituspuolueilla, kansallissosialisteilla ja kansallismielisillä ei ollut enemmistöä, vain 244 paikkaa 583:sta.

Shirer s. 222 alk. "Viiden tunnin kuluttua virkavalansa vannomisesta Hitler piti ensimmäisen hallituksen istunnon 30.1.1933 klo 17.
Nyrnbergin oikeudenkäynnissä satojen asiakirjatonnien seasta löytynyt hallituksen istunnon pöytäkirja osoittaa, miten nopeasti ja taitavasti Hitler ovelan Göringin avustamana alkoi vetää vanhoillisia virkaveljiään nenästä. He tarvitsivat apua keskustapuolueelta, jolla oli 70 paikkaa".
Hitlerin hallitus
https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... Hitler.jpg
ministereineen on 30.1.1933 ehtinyt yhteisvalokuvaankin.

s. 223 Hugenberg ( kansallismielisten ) vastusti keskustan ottamista mukaan hallitukseen ja ehdotti, että kommunistipuolue yksinkertaisesti lakkautettaisiin. Kun tällä oli 100 paikkaa, saisivat kansallissosialistit ja kansallismieliset enemmistön. Hän vastusti toisaalta myös uusia vaaleja hyvin tietäen, että kun NSDAP:lla olisi valtakunnan mahtikeinot takanaan, he saattaisivat voittaa yksinään enemmistön".
Hitler juoni vaalipäätöksen, viimeiset verraten vapaat vaalit pidettäisiin 5.3.1933".

Valtiopäivätalo paloi 27.2.1933 ja seuraavana pv:nä "Hindenburg allekirjoitti asetuksen, jolla kumottiin 7 perustuslain kohtaa kommunistien uhkan takia".
Shirer laskee ( s. 230 ) vaalitulosta ja äänimääriä, kansallissosialistit saivat 12 227 180 ääntä - noin 5,5 miljoonan lisäys - mutta se merkitsi vain
44%:a annetuista äänistä. Edellisten viikkojen kaikki vainot ja ahdistelut eivät olleet estäneet katolista keskustapuoluetta lisäämästä äänimääräänsä 4 230 600:sta 4 424 900:aan. Jopa sosiaalidemokraatit säilyttivät asemansa toiseksi suurimpana puolueena saatuaan 7 181 629 ääntä, jossa vähennystä oli vain 70 000. Kommunistit menettivät miljoona äänestäjää, mutta saivat kuitenkin vielä 4 848 058 ääntä.

Kuitenkin - kun kansallismielisten 52 paikkaa lisättiin kansallissosialistien 288 paikkaan, sai hallitus 16 paikan enemmistön valtiopäivillä.
Hitler ei pystynyt pystyttämään diktatuuriaan valtiopäivien avulla.
"Suunnitelma oli petollisen yksinkertainen ja sen etuna oli, että se naamioi laillisuudella ehdottoman vallan sieppauksen". ( s. 231 )

Valtalaki hyväksyttiin valtiopäivien istunnossa 24.3.1933 http://ghdi.ghi-dc.org/sub_document.cfm ... nt_id=1496 83%:n enemmistöllä.
Presidentin valtiopäivätalon tulipalon jälkeisellä 28.2.1933 asetuksella kommunistit olivat estettyjä osallistumasta ja vastaan äänestivät vain jotkut sosdemot. Virallisesti komm.puolue kiellettiin vasta valtalain hyväksymisen jälkeisenä päivänä ja kolmen kuukauden sisällä kaikki puolueet NSDAP:tä lukuunottamatta kiellettiin.
Valtalain hyväksymällä valtiopäivät oikeastaan hyväksyivät sivuuttamisensa politiikasta, neljän vuoden ajan hallitus sai oikeuden antaa lakeja ilman valtiopäivien hyväksymistä ja ilman valtiopäivien valvontaa.

Viimeisenä valtiopäivien jälkeen presidentti Hindenburg hyväksyi 24.3.1933 valtalain. Olisiko Hindenburg sitten yksin pystynyt estämäänkään
"kaikkien" hyväksymän valtalain voimaantulon?

Hitler nousi valtaan laillisesti ja valtiopäivienkin tukemana. Kommunistit oli estetty äänestämästä, mutta eikö Kominternin ohjaama KPD oikeastaan tullut olemassaolollaankin toimineeksi " kansallissosialistisen vallankumouksen " puolesta?


Hitler nousi valtaan "Weimarin tasavallan demokratian ja demokratian puutteen turvin" lehmänkaupoin ja kovin otteinkin ja tuollaiset poliittiset manooverit eivät näyttäisi olleen vieraita monille muillekaan poliittisille liikkeille? Kommunistit ajoivat tietysti Kominternin vallankumousaatetta ja muut Weimarin tasavallan poliittiset liikkeet eivät ilmeisestikään halunneet olla heidän kanssaan yhteistyössä?

s.179.: "Poliittisia puolueita oli liian monta. Vuonna 1930 10 niistä sai yli miljoona ääntä. Puolueet riitelivät keskenään ja olivat liiaksi syventyneet edustamiensa piirien erityisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen vaalimiseen voidakseen haudata erimielisyyksiään ja muodostaakseen valtiopäivillä pysyvän enemmistön, joka voisi olla voimakkaasti vallassa olevan hallituksen tukena, jotta tämä voisi hoitaa niitä vakavia pulmatilanteita, jotka uhkasivat maata kolmikymmenluvun alussa".

Valtiopäivien toiminta oli muuttunut sellaiseksi, mistä saksalaiset käyttivät nimitystä kuhhandel, lehmänkauppa. Kun puolueet tinkivät saadakseen erityisetuja heitä äänestäneille ryhmille, kansallisista eduista ei välitetty vähääkään.

Hitlerin oli tehtävä selvää kansallissosialistisen puolueensa Srasserin sosialistisesta suuntauksesta ja SA:n Röhm vaati hänkin
"toista vallankumousta" ja Goebbelskin kannatti häntä ja kirjoitti päiväkirjaansa vuoden 1933 huhtikuun 18 pv:nä: "Kansan parissa puhuu jokainen toisesta vallankumouksesta, jonka on tultava. Se merkitsee sitä, ettei ensimmäinen vallankumous ole vielä päättynyt. Nyt meidän on selvitettävä välit Reaktionin ( vanhoillisuuden ) kanssa. Vallankumous ei missään saa pysähtyä. ( Shirer s. 240 )

"Kansallissosialistit olivat tuhonneet vasemmiston, mutta oikeisto oli jäljellä: suurliikemaailma ja rahamaailma, aristokratia, junkkeritilalliset ja preussilaiset kenraalit, jotka pitivät maavoimien ohjaksia tiukasti käsissään". Röhm, Goebbels ja liikkeen muut `intoilijat´ halusivat tuhota heidätkin".
Röhm putsch´ssa selvitettiin välit SA:nkin kanssa, Hitlerillä oli runsaasti vastustajia ja diktatuurinsa esteitä omissakin joukoissaan?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

17.06.19 14:36

I Palvo kirjoitti:
12.06.19 13:53
Kirjoitin 1932 vaaleista alkaneen todellisten poliittisten lehmänkauppojen ajan.
Hett on juuri päinvastaista mieltä: Weimarin tasavallan suuria heikkouksia oli, että poliisista kompromissia, joka monipuoluedemokratiassa on välttämätöntä, halveksittiin "periaatteiden myymisenä" ja nimitettiin "lehmänkaupoiksi".

Pikemmin tuota aikaa olisi syytä nimittää salaliittojen ajaksi. Sillä menetelmällä kaadettiin Brüningin hallitus että Preussin hallitus. Jälkimmäinen oli ”viimeinen naula Saksan demokratian arkkuun ja silmiinpistävää oikeuden väärinkäyttöä”.

Brüningin hallitus sai tukea sosiaalidemokraateilta, vaikka Brüningin talouspolitiikka lisäsi työttömyyttä ja oli siten SPD:n kannattien etujen vastaista. Sen sijaan Schleicher ja Papen kohtelivat sekä Brüningiä että sosiaalidemokraatteja yliolkaisesti, minkä seurauksena heillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin etsiä tukea äärioikeistosta.

Ehkä kiintoisinta Hettin kirjassa oli, miten Brüningin talouspolitiikka syvensi lamaa ensin Saksassa ja sitten maailmanlaajuisesti. Brüning asetti nationalistiset tavoitteet (sotakorvausten loepettamisen) talouspolitikan (kansalaisten hyvinvoinnin) edelle.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

19.06.19 10:03

uschanov kirjoitti:
12.04.19 01:26
Mikäli täytyisi nimetä yksi tekijä, jonka tässä selitysmallissa olisi todennäköisimmin täytynyt olla toisin riittääkseen muuttamaan historian kulun, se olisi luultavasti Hindenburgin lepsuus.
Minusta kirja todistaa, että se yksi tekijä oli Papenin loukattu turhamaisuus.

Laajemmin ottaen oikeistopoliitikot, jotka eivät hyväksyneet Weimarin tasavaltaa eivätkä demokratiaa, ajoivat tahallaan tilanteen umpikujaan, josta selviämiseksi Hitlerin nimittäminen kansleriksi näytti ainoalta vaihtoehdolta:
Hermann Müllerin vuosien 1928-30 hallituksella oli ollut takanaan vakaa enemmistö. Heinrich Brüning oli selvinnyt valtiopäivien luottamuslauseäänestyksestä juuri ennen kuin Hindenburg erotti hänet. Vuonna 1932 ei ollut tarvetta pitää uusia vaaleja. Poliittinen oikeisto loi tarkoituksella kriisin ja vuosien 1932 ja alkuvuoden 1933 umpisolmun, johon Hitler näytti ole-van ainoa ratkaisu. Oikeisto halusi sulkea yli puolet kansasta pois poliittisesta päätöksenteosta ja kieltäytyi pienimmästäkin kompromissista. Tämän vuoksi joukko konservatiivipoliitikkoja (Hu-genberg, Brüning, Schleicher, Papen ja Hindenburg) kosiskeli natseja, koska se oli ainoa tapa pysyä vallassa heille sopivilla ehdoilla. Tuloksena oli Hitlerin hallinto.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

20.06.19 16:19

Hettin kirja herättää tietenkin vertailun Suomeen, jossa kehitys kulki toiseen suuntaan: SDP, maalaisliitto ja edistyspuolue muodostivat toisensa, kun demareita syrjinyt Svinhufvud saatiin pois presidentin virasta.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

23.06.19 17:09

uschanov kirjoitti:
12.04.19 01:26
Benjamin Carter Hett: Demokratian kuolema. Kuinka Hitler nousi valtaan (WSOY 2019, 372 s.)
Olen lukenut suomennoksen nyt, mutta vain kerran ja siten paljon huonommin kuin suomentaja on joutunut lukenut alkuteoksen. Silti minun on vaikea nähdä sitä kovin selittävänä ja käydä uuteen lukemiseen, osittain siksi, että teksti on osittain varsin rönsyilevää ja käsittelee henkilöiden kohtaloita yms. enemmän kuin varsinaisia poliittisia ilmiöitä. Siitä asiasta, josta täällä kysyin, kiŕjassa on nähdäkseni vain muutaman rivin mittainen kappale (s. 273), joka kertoo, että muut poliittiset puolueet kiellettiin tai ne lakkauttavat toimintansa. Niin kävi. Mutta miksi?

Sasropakis
Viestit: 23
Liittynyt: 14.02.16 19:52

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

23.06.19 17:41

Englanninkielisen Wikipedian artikkelit tuovat ehkä lisävalaistusta asiaan Saksalaiskansallisen kansanpuolueen (DNVP/DNF) ja katolisen keskustapuolueen osalta. Ohessa muutama sitaatti sekä linkit artikkeleihin.

https://en.wikipedia.org/wiki/German_Na ... government

"Hitler's patience with his conservative allies was limited, and it quickly ran out after the passage of the Enabling Act. By voting for it the DNF had served its purpose as far as Hitler was concerned and he had no further need for it. From the spring onward the Nazis started to increasingly attack their allies. In May 1933 a massive press campaign was started by the National Socialist newspapers demanding that Hugenberg resign from the Cabinet."
- - -
"Shortly thereafter, DNF members were either intimidated into joining the NSDAP or retiring from political life altogether. On 21 June, the police and the SA raided and shut down the DNF's youth wing offices under the grounds that they had been infiltrated by Communists. This led to furious, but futile protests by youth wing's director Admiral Adolf von Trotha asking for help from President Hindenburg while declaring his loyalty to the "national revolution" and the new regime. Unknown to Hugenberg and acting on the initiative of the party executive, Baron Axel von Freytagh-Loringhoven had opened talks with the Interior Minister Wilhelm Frick in late June 1933 on what terms the DNF might best dissolve itself. On 27 June 1933 Hugenberg resigned from the government under the grounds he did not have any power and that attacks by the National Socialists on his party had made his position untenable. Under growing Nazi pressure the party dissolved itself in June 1933, and a month later the Nazi Party was declared to be the only legally permitted party in Germany. One of DNF's conditions for dissolving itself was the promise that all DNF members in the Reichstag, the civil service, and the police be allowed to continue with their jobs and that the rest of the DNF membership be left in peace, a promise that Hitler put into writing. The German historian Hermann Beck wrote that promise was one that Hitler "...kept with astonishing reliability"."

https://en.wikipedia.org/wiki/Centre_Pa ... ntre_Party

"At that time, the Centre Party was weakened by massive defections by party members. Loyal party members, in particular civil servants, and other Catholic organisations were subject to increasing reprisals, despite Hitler's previous guarantees. The party was also hurt by a declaration of the German bishops that, while maintaining their opposition to Nazi ideology, modified the ban on cooperation with the new authorities.
The issue of the concordat prolonged Kaas' stay in Rome, leaving the party without a chairman, and on 5 May Kaas finally resigned from his post. The party now elected Brüning as chairman. The party adopted a tempered version of the leadership principle; pro-Centre papers now declared that the party's members, or "retinue", would fully submit itself to Brüning. It was not enough, however, to relieve the growing pressure that it and other parties faced in the wake of the process of Gleichschaltung. Prominent members were frequently arrested and beaten, and pro-Centre civil servants were fired. As the summer of 1933 wore on, several government officials—including Papen—demanded that the Centre either dissolve or be closed down by the government.
By July, the Centre was the only non-Nazi party that had not been browbeaten into dissolving itself (or had been banned outright, like the SPD). On 1 July, Papen and Kaas agreed that as part of the concordat, German priests would stay out of politics. Earlier, as part of negotiations, it was agreed that the party would dissolve as soon as the concordat had been concluded. As it turned out, the party dissolved on 5 July—much to the dismay of Cardinal Pacelli, who felt the party should at least have waited until after the conclusion of negotiations. The day after, the government issued a law declaring the NSDAP the only legally permitted party in the German state."

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

24.06.19 23:23

Sasropakis kirjoitti:
23.06.19 17:41
Englanninkielisen Wikipedian artikkelit tuovat ehkä lisävalaistusta asiaan Saksalaiskansallisen kansanpuolueen (DNVP/DNF) ja katolisen keskustapuolueen osalta.
"Hohenzollerien keisarikunta oli pystytetty Preussin aseellisen mahdin varaan ja Weimarin tasavalta ensimmäisessä maailmansodassa liittoutuneille kärsityn tappion varaan. Kolmannen valtakunnan synnyttivät saksalaiset itse rauhan aikana ja rauhanomaisilla keinoilla sekä heikkouksiensa ja voimiensa syvyyksistä", kirj. William L. Shirer Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho 1962.
Mikään saksalainen luokka ei voi kieltää osasyyllisyyttään siihen, että tasavallasta luovuttiin ja Hitler päästettiin valtaan."

sivu 220: "Weimarin tasavallalta puuttui keskitietä kulkeva poliittinen luokka, siltä puuttui myös se vakaus, jonka todella konservatiiviset puolueet monessa maassa luovat."

Valtalaki hyväksyttiin 23.3.1933 äänin 441 - 84 vastaanäänestäneiden ollessa spd:n edustajia. Kommunistit oli jo poistettu politiikasta.
"SPD kantoi raskasta syyllisyyttä tasavallan heikontamisesta", kirj. Shirer.


sivu 235: "Saksan kaikkein voimakkaimmat laitokset alkoivat nyt antautua Hitlerille yksi kerrallaan äänettöminä ja vastalauseita esittämättä ja lakkasivat olemasta."


Osavaltiot kaatuivat ensimmäisinä. Baijerin hallituksen karkotti 9.3.1933 kenr. Ritter von Epp Hitlerin käskystä jo kaksi viikkoa ennen valtalain hyväksymistä ja tilalle asetettiin kansallissosialistinen hallinto.

Valtalakiin perustuvalla lailla 31.3.1933 kaikkien osavaltioiden, paitsi Preussin Maapäivät hajotettiin. Ja lailla 7.4. kaikkiin osavaltioihin nimitettiin kansallissosialistinen maaherra, reichsstatthalter.

Poliittiset puolueet katsoivat sivusta ja monien sanotaan uskoneen kansallissosialistisen hallinnon olevan vain väliaikaisen.
Sitten kommunistit pääsisivät toteuttamaan vallankumouksensa Kominternin oppien mukaan. Ja toisaalta kommunismin vastaisuus toimi nähtävästikin kansallissosialistien puolesta.

"Vapaa ammattiyhdistysliike ( sosiaalidemokraattinen ) oli kerran musertanut vanhoillisen Kappin vallankaappauksen sillä yksinkertaisella keinolla että oli julistanut yleislakon, ja nyt siitäkin päästiin eroon yhtä helposti kuin osavaltioista" ja
myöhemmin "poliittisista puolueista."

"Puolen vuosisadan ajan toukokuun 1. pv , vappu, oli ollut työläisten perinteellinen juhlapäivä. Tyynnyttääkseen työläisiä kansallissosialistinen hallitus julisti 1933 toukokuun 1. pv:n edellä, että tämä päivä oli kansallinen juhlapäivä, ja nimitti sen viralliseksi
`kansalliseksi työn päiväksi´
ja valmistautui sen viettämiseen tavalla, jota ei ennen ollut nähty. Ammattiyhdistysliikkeen johtajat antoivat kansallissosialistien näin johtaa itseään harhaan ja olivat innokkaassa yhteistoiminnassa hallituksen ja puolueen kanssa.
Puhuessaan yli 100 000:lle työläiselle Tempelhofin lentokentällä Hitler julisti iskulauseen: ´Kunnioittakaa työtä ja arvostakaa työläisiä´! ja
lupasi että vapunpäivää vietettäisiin ´vuosisatojen ajan ´ Saksan työn kunniaksi."

"Myöhään illalla Goebbels lisäsi päiväkirjaansa: " Huomenna ( 2.5. ) miehitämme ammattiyhdistysliikkeen rakennukset. Vastarinta on oleva vähäistä."
Ja SPD lakkautettiin 22.6.1933 virallisestikin.

Katolinen Baijerin Kansanpuolue julisti 4.7.1933 hajottavansa itsensä. Baijerin hallitus oli vaihdettu kansallissosialistiseen jo 9.3.1933 ja
lailla 7.4. kaikkiin osavaltioihin oli jo nimitetty kansallissosialistinen maaherra.

Keskustapuolue hajotti itsensä 5.7.1933 ja Hitlerin hallituksen Kansallismieliset hajosi vapaaehtoisesti 29.6.1933.
Ja lailla 14.7.1933 julistettiin ja todettiin kansallissosialistisen työväenpuolueen olevan ainoa sallittu puolue.
NSDAP oli ottanut Saksan ensin valtaansa ja sen jälkeen lakkautettiin sivusta seuranneet pelokkaat poliittiset puolueet?


Hitlerin oli vielä selvitettävä välinsä kansallissosialistisen puolueensa Georg Strasserin johtaman vasemman, todella kansalliseen sosialismiin uskovan siiven kanssa. G.Strasser oli jo vuodenvaihteesa 1932 / 1933 pelotellut Hitleriä vaatimuksillaan syyttäen Hitleriä puolueen hajottamisestakin. Mutta sitten " G.Strasser taipui ja lähti Italiaan viettämään lomaa."
"Kuollut mies", kirjoitti Goebbels 9.12.1932 päiväkirjaansa.

Poliittiset puolueet olivat taipuneet jo 1933 alussa ja maaliskuussa äänestäneet Hitlerin valtalain puolesta ja oikeastaan valtiopäivien lopettamisen puolesta. Sitten ne seurasivat sivusta kansallissosialistien ottaessa hallinnon ja osavaltioiden hallinnot haltuunsa ja sen jälkeen ne lakkauttivat itse itsensä?
SA-miehet ovat varmaankin uhkailleet ja pelotelleet ja Göringin sanotaan nimittäneen 50 000 SA-miestä Preussin poliiseiksikin?
Mutta Hitlerin kannalta melkoisen kivuttomasti runsaslukuinen SA:kin antoi lakkauttaa itsensä 1934 Röhm putschissa?

Veikko Palvo

uschanov
Viestit: 2
Liittynyt: 12.04.19 00:35
Viesti: Kotisivu

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

25.06.19 01:10

yucca kirjoitti:
23.06.19 17:09
Siitä asiasta, josta täällä kysyin, kiŕjassa on nähdäkseni vain muutaman rivin mittainen kappale (s. 273), joka kertoo, että muut poliittiset puolueet kiellettiin tai ne lakkauttavat toimintansa. Niin kävi. Mutta miksi?
Siinä vaiheessa kun puolueet lakkautettiin, oikeusvaltioperiaatetta oli jo jonkin aikaa sitten lakattu de facto noudattamasta Saksassa. On vaikea nähdä, miten puolueet olisivat voineet yrittää jatkaa toimintaansa tilanteessa, jossa kaikki oppositiopuolueiden kansanedustajatkaan eivät uskaltaneet enää edes julkisesti näyttäytyä väkivallantekojen tai pidätyksen pelossa.

Viime kädessä viimeiset muodollisesti jäljellä olleet puolueet kiellettiin, koska valtiopäivien säätämä valtalaki antoi Hitlerille vallan kieltää ne. Jos tämä pitää kirjassa paikantaa johonkin lyhyeen tekstikohtaan, se olisi varmaankin seuraava: "Myöhemmin samana päivänä pidetyssä äänestyksessä Hitlerin lakia kannattivat kaikki muut puolueet paitsi sosiaalidemokraatit. Keskusta, joka oli ollut tasavallan ankkurina neljäntoista vuoden ajan, sekä kaksi vanhaa liberaalipuoluetta, Stresemannin Saksan kansanpuolue ja entinen Saksan demokraattinen puolue, hylkäsivät natsien menestyksen ja uhkailun jälkeen periaatteensa" (s. 273).

Jos kysytään vielä jatkokysymys, mitä syitä tähän sitten puolestaan oli (siis muita syitä kuin vain se "natsien menestys ja uhkailu"), niin siihen löytyy vastausehdotus edeltävästä kuvauksesta mm. siitä, miten mainitun valtiopäivien istunnon aikana "Krollin oopperatalo vilisi aseistautuneita SA- ja SS-miehiä" (s. 271). Eli kuten aiemmassa viestissäni totesin, osa julkisen vallan väkivaltamonopolista, joka tavallisessa oikeusvaltiossa olisi vähintään yrittänyt kohdella eri puolueiden kannattajia tasapuolisesti, oli jo siirtynyt natsipuolueen jatkeena toimineille puolisotilaallisille joukoille. Osittain mm. siksi, että Preussin osavaltion poliisi oli merkittävä valtakeskittymä ja jo valmiiksi natsien hallinnassa (s. 205, 247), ja toiseksi osaksi puolestaan siksi, että presidentti Hindenburg oli antanut Hitlerin esityksestä asetuksen, joka "mahdollisti 'isänmaallisten yhdistysten' – – jäsenten värväämisen poliisin apujoukoiksi" (s. 251).

Jos taas kysytään, miksi muut porvaripuolueet kuin yllä mainitut kolme keskustalaista sellaista siirtyivät Hitlerin taakse, viittaan aiempaan viestiini: natsien valtaannousu oli oikeiston antikommunistisille tavoitteille niin iso edistysaskel, että suuri osa muihin puolueisiin järjestäytyneestä oikeistosta lakkasi välittämästä siitä, minkä niminen tai värinen puolue vallassa on, kunhan se oli niin antikommunistinen kuin natsipuolue oli.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

25.06.19 15:26

I Palvo kirjoitti:
24.06.19 23:23
SA-miehet ovat varmaankin uhkailleet ja pelotelleet ja Göringin sanotaan nimittäneen 50 000 SA-miestä Preussin poliiseiksikin?
Mutta Hitlerin kannalta melkoisen kivuttomasti runsaslukuinen SA:kin antoi lakkauttaa itsensä 1934 Röhm putschissa?
Eihän SA:ta lakkautettu, se toimi vuoteen 1945.

Ja tuskin Röhmin ja useiden muiden murhia voi kutsua "melkoisen kivuttomaksi".

Hettin mielestä Röhm oli sivuasia, eikä edes mikään uhka Hitlerille. Varsinainen kohde olivat Papenin esikuntaan kuuluvat nuoret opposiomiehet, jotka siis myös murhattiin.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

25.06.19 16:00

I Palvo kirjoitti:
24.06.19 23:23
kirj. William L. Shirer Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho 1962.
Mikään saksalainen luokka ei voi kieltää osasyyllisyyttään siihen, että tasavallasta luovuttiin ja Hitler päästettiin valtaan."
Hettin mukaan suurin syyllinen oli protestanttinen keskiluokka.

Kommunisteja voi toki arvostella siitä, että Kominternin ohjeiden perusteella pitivät päävastustajinaan demareita ("sosiaalifasisteja"), joskin vihamielisyys oli myös kotimaista perua: sisäministeri Noske oli kukistanut spartakistien kapinan. Kommunistit uskoivat että natsien hallinto on vain kapitalismin korkein vaihe, jota seuraa vallankumous.

Demareita on vaikea syyttää mistään. hehän tukivat jopa Brüningin hallitusta, vaikka se pahensi tahallaan lamaa, mikä tietysti oli työläisten etujen vastaista. No, ehkä yksi pieni asia oli jälkikäteen katsoen arviointivirhe: demarit eivät halunneet antaa rahaa erään laivan rakentamiseen, mistä eräät konservatiivit suuttuivat.

Katolinen keskustapuolue taipui vasta maaliskuun 1933 valtalaista äänestettäessä: osittain pelottelun ja osittain lupausten takia.

Hettin mukaan Weimarin tasavallassa oli kolme "uskontokuntamaista" poliittista leiriä: 1) sosialistien leiri (sos.dem., riippumattomat sos.dem. ja kommunistit) - äänisaalis noin 35-4 %
2) katolinen leiri (keskustapuolue ja sen baijerilainen sisarpuolue Baijerin kansapuolue) - 15 %:n molemmin puolin
3) protestanttisen keskiluokan leiri (konservatiiviset saksalaiskansalliset, liberaalit Saksan demokraattinen puolue ja Saksan kansanpuolue sekä joitakin pienryhmiä kuten pienyrittäjien puolue) - 40 %

Weimarin tasavallan aikana oli useita hallituksia, mutta leirit pysyivät vakaina 1919-33. Jokaisessa leirissä sekä demokraattisia että demokratian vastaisia elementtejä. Liikkuvat äänestäjät siirtyivät puolueesta toiseen oman leirin sisällä (esim. demari siirtyi kommunistiksi), mutta eivät vaihtaneet leiriä.

Natsien kannatus nousi, kun he ottivat haltuunsa keskiluokkaisten protestanttien leirin. Sen sijaan katoliseen ja sosialistiseen leiriin kuuluvat eivät juurikaan äänestäneet natseja edes 1932-3.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

25.06.19 16:20

yucca kirjoitti:
23.06.19 17:09
uschanov kirjoitti:
12.04.19 01:26
Benjamin Carter Hett: Demokratian kuolema. Kuinka Hitler nousi valtaan (WSOY 2019, 372 s.)
Olen lukenut suomennoksen nyt, mutta vain kerran ja siten paljon huonommin kuin suomentaja on joutunut lukenut alkuteoksen. Silti minun on vaikea nähdä sitä kovin selittävänä ja käydä uuteen lukemiseen, osittain siksi, että teksti on osittain varsin rönsyilevää ja käsittelee henkilöiden kohtaloita yms. enemmän kuin varsinaisia poliittisia ilmiöitä.
Kyllä kirjassa on paljonkin poliittisista ilmiöistä: esim. puolueiden kannattajien profiilit, protestanttien ja katolisten, maalaisten ja kaupunkilaisten, modernin Berliinin ja muun maan vastakohtaisuus, suhde juutalaisiin ja runsaasti sisä- ulko- ja talouspolitiikkaa.

Saksan demokratian syvin ongelma oli, ettei ollut yhteisymmärrystä siitä, miksi sota hävitty ja miten rauhansopimukseen pitäisi suhtautua.
Sodan lopputuloksen hyväksyjät myönsivät, että Saksan oli kukistanut liittoutuma, jolla enemmän resursseja, miehiä ja merivaltaa. Sodanjälkeistä maailmaa muokkaisivat brittiläinen ja amerikkalainen kapitalismi ja imperialismi – angloamerikkalainen valta loi globalisaation.

Saksalaisilla oli kaksi vaihtovaihtoa: 1) he voivat hyväksyä angloamerikkalaisen globalisaation, yrittää sopeutua siihen ja ennen pitkää saada siitä hyötyä myös itse 2) kapinoida sitä vastaan kaiken todennäköisyyden ja kaiken järjen vastaisesti.

Jako vastaa jakoa demokraatteihin ja kansallismielisiin, sillä Saksan ulko- ja sisäpolitiikka kuuluivat erottamattomasti yhteen: 1) demokraattinen Salsa = muuhun maailmaan integroitunut ja naapuriensa kanssa rauhassa elävä Saksa 2) diktatuuri = muuta maailmaa vastaan kapinoiva Saksa

Alkuvaikeuksien jälkeen Saksan demokratia oli toipunut hyvin. Tämän seurauksena antidemokraattiset ryhtyivät yhä raivoisampaan ja epätoivoisempaan vastarintaan. Suuryritykset halusivat heikentää ammattiliittoja ja lopettaa valtiollisen palkkaneuvottelujärjestelmän.
Armeija halusi lisää rahaa aseisiin. Maanviljelijät halusivat lopettaa elintarvikkeiden tuonnin ja irtisanoa kauppasopimukset joiden uskoivat ajavan Saksan maatalouden kohti konkurssia.

Tyytymättömyyden aiheille oli yhteistä se, että Saksan paikan maailmassa määritteli tappio ensimmäisessä maailmansodassa sekä Britannian ja USA:n taloudellinen voima. Ne, jotka eivät tätä hyväksyneet, näkivät ratkaisuksi, että SPD (joka oli antimilitaristinen, suuntautui kansainvälisesti ja suojeli demokratiaa, työläisiä ja kaupunkeja( piti saada pois vallasta. Poliittista tukea hankkeelle haettiin maanviljelijöiden, sotilaiden ja yritysjohtajien piiristä.

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

25.06.19 21:57

Emma-Liisa kirjoitti:
25.06.19 15:26
I Palvo kirjoitti:
24.06.19 23:23
SA-miehet ovat varmaankin uhkailleet ja pelotelleet ja Göringin sanotaan nimittäneen 50 000 SA-miestä Preussin poliiseiksikin?
Mutta Hitlerin kannalta melkoisen kivuttomasti runsaslukuinen SA:kin antoi lakkauttaa itsensä 1934 Röhm putschissa?
Eihän SA:ta lakkautettu, se toimi vuoteen 1945.

Ja tuskin Röhmin ja useiden muiden murhia voi kutsua "melkoisen kivuttomaksi".

Hettin mielestä Röhm oli sivuasia, eikä edes mikään uhka Hitlerille. Varsinainen kohde olivat Papenin esikuntaan kuuluvat nuoret opposiomiehet, jotka siis myös murhattiin.
SS:hän kuitenkin sotilaallisenakin järjestönä syrjäytti E.Röhmin SAn ja se taisi olla liiaksikin mielessäni.

"Röhm putschia" ei tainnut olla kuin Goebbelsin propagandakirjoituksissa, mutta olihan vuonna 1934 2,5 miljoonan jäsenen SA:n Röhm uhka Hitlerille, miksi se muuten olisi eliminoitu. Ja nuo 2,5 miljoonaa jäsentä lienevät siirtyneet paljolti SS:ään ja kansallissosialistiseen hallintoon.
E.Röhminkin on kirjoitettu halunneen sotaministerin paikkaa ja että SA olisi ollut uhka 100 000 miehen Reichswehrille.

W.L.Shirer kirj. s. 264: "Epäilemättä oli luonnollista, että maavoimat olisivat tyytyväiset siitä, että niiden kilpailija SA joutui pois pelistä,
mutta entä kunniantunto - puhumattakaan kunniallisuudesta -, joka on vallinnut sellaisessa upseerikunnassa, joka ei vain sietänyt vaan avoimesti ylisti hallitusta siitä että tämä oli nyt pannut toimeen verilöylyn, jonka vertaista ei Saksan historiassa ollut aikaisemmin ollut."

"Maavoimat kannattivat tällä teollaan Hitlerin väitettä, että hän oli laki, kuten hän asian esitti valtiopäivillä heinäkuun 13 pnä pitämässään puheessa: "Olin vastuussa Saksan kansan kohtalosta ja sen takia muutuin Saksan kansan korkeimmaksi tuomariksi. ( oberster Gerichtsherr )"

E.Röhmillä on kirjoitettu olleen NSDAP:n sosialismin ajatuksiakin ja natsipuolueen vasemman siiven johtaja Gregor Strasser tapettiin hänkin
"pitkien puukkojen yönä". Juuri ennen Hitlerin nimitystä kansleriksi suurimman puolueen edustajana, Gregor Strasser oli syyttänyt Hitleriä puolueen hajoittajaksi ja tuonut vahvasti esille puolueen huonon taloustilanteen. Hitler oli kävellyt yöllä tuntikausia huoneessaan edestakaisin ja sanonut jo hoitavansa asian pistoolinlaukauksella jos tie valtaan katkeaisi. Mutta Gregor Strasser taipui ja lähti Italiaan lomalle.

Gregorin veli Otto Strasser oli 1930 eronnut puolueesta ja perustanut 1930 oman kansallisen sosialismin puolueensa,
Mustan rintaman.
Otto S. pakeni 1933 Saksasta ja palasi sodan jälkeen perustaen Deutsch Soziale Unionin ja
kuva vuodelta 1956: https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Stra ... rasser.jpg kirjoitti 1960 oman Mein Kampf´insakin.
Puolue ei saanut kannatusta, mutta kansallisella sosialismilla on nähtävästi ollut oma merkityksensä vuonna 1933:kin natsipuolueen sisällä ja joillekin sitä vaaleissa kannattaneillekin?

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

27.06.19 12:54

Douglas Reed kirjoittaa vuonna 1940 Strasserin veljesten olleen NSDAP:ssa hyvin vaikutusvaltaisia johtajia ja omanneen sosialistisia ajatuksia ja
SA:n kokoaja Ernst Röhm olisi ollut samankaltaisilla linjoilla. Röhmin sanotaan muuten ottaneen ruskeat paidat SA:lle käyttöön Rossbach´in vapaajoukoilta ja hakaristin vapaajoukko Ehrhard´lta. Ernst Thälmannin katutaistelijat ovat marssineet univormuissaan hekin. D.Reedin mukaan Strasserin veljekset ja Röhm eivät ole suhtautuneet Hitleriin fyhrerinä vaan ovat kutsuneetkin tätä herr Hitleriksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Douglas_Reed
on ollut toimittajana Saksassakin ennen WW2:sta ja kirjoittanut The Story of Otto Strasserin 1940. Vuonna 1948 D.Reed on muuttanut etelä-Afrikkaan.
https://www.resist.com/Onlinebooks/Neme ... asReed.pdf edustaa aikalaiskuvausta kenties Otto Strasserin ajatuksia myötäillen.

Srassereiden sosialismi on ehkä ollut "anti-internationalistista" sosialismia"?

"European Federation"-ajatus on sekin esiintynyt 1930 luvulla mm. Count Coudenhove-Kalergilla, Aristide Briandilla jne. ehkäpä Ranska-johtoisena? Hitlerin Eurooppa-ajatus ja -yritys taas oli Saksan johtama ja sen alainen Eurooppa.

Kansallista sosialismia näyttää kehitelleen Suomessa Yrjö Ruutu ja hänen Suomalaissosialistinen puolueensa on toiminut 1932 - 1937:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais ... nen_puolue
Jatkosodan jälkeen Yrjö Ruutu on loikannut SDP:stä SKDL:ään ja Kouluhallituksen pääjohtajaksi vuosiksi 1945-1950.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”