Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

13.07.19 16:15

I Palvo wrote:
11.07.19 10:58
Shirer kirj. kansanäänestyksestä 12.11.1933 Saksan erottua aseistariisuntakonferenssista ( Kellogg-Briand? ) ja Kansainliitosta ja "96% äänesti ja heistä 95% hyväksyi Saksan poistumisen Genevestä. Jopa Dachaun keskitysleirissä 2154 vankia 2242:sta äänesti hallituksen puolesta, joka oli heidät vanginnut. Monilla paikkakunnilla oli uhkailuja, mutta laskenta ainakin oli rehellinen ja ällistyttävä Hitlerin voitto."
Kansanäänestyksen, samanaikaiset valtiopäivävaalit on eri asia.

"Hindenburg kuoli 2.8.1934 klo 9:00 ja 3 tuntia myöhemmin uutisoitiin laista, jolla kanslerin ja presidentin virat yhdistettiin ja
19.8.1934 kansanäänestys ja 95% äänesti ja heistä n. 90% äänesti kannattavansa Hitleriä." sivu 268.

Kansanäänestyksessä Saksassa ja Itävallassa 4.1938 Itävallan liittämisestä Saksaan, Anschluss-kansanäänestyksessä 99% kannatti Hitleriä.

Puolueet lakkautettiin kansallissosialistista puoluetta lukuunottamatta, mutta "suoran demokratian",
kansanäänestysten tulosten perusteella voisi katsoa Hitlerillä ja kansallissosialisteilla olleen saksalaisten suuren kannatuksen?
Ei "suoraa demokratiaa" ole järjestää "kansanäänestys" asioista, jotka oli jo ratkaistu.

Toki saksankielisten alueiden liittämisellä oli suuri kannatus - kunhan ne tapahtuivat rauhanomaisesti.

Hitler kuitenkin kertoi jo varhain kenraaleilleen, että hänen päämääränsä oli sota - samaan aikaan kun hän puheissaan teeskenteli päinvastaista.

I Palvo
Posts: 259
Joined: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

13.07.19 19:07

Emma-Liisa wrote:
13.07.19 16:15

Ei "suoraa demokratiaa" ole järjestää "kansanäänestys" asioista, jotka oli jo ratkaistu.

Toki saksankielisten alueiden liittämisellä oli suuri kannatus - kunhan ne tapahtuivat rauhanomaisesti.

Hitler kuitenkin kertoi jo varhain kenraaleilleen, että hänen päämääränsä oli sota - samaan aikaan kun hän puheissaan teeskenteli päinvastaista.
Tietystikään jälkikäteishyväksyntä äänestämällä ei ole suoraa demokratiaa, ja Hitlerin Saksassakin oli hyvä propagandakoneisto, ja Goebbels lienee hakenut jo varhain mallia Stalinin Neuvostoliitosta tässäkin. Göring mm. oli talouden ( = varustautumisen ) 4-vuotissuunnitelmien johtaja. Jo Stalinin ensimmäinen 5-vuotissuunnitelma oli sekin varustautumissuunnitelma, "raskas teollisuus".
Olen lukenut Saksassakin olleen ainoan sallitun puolueen luottohenkilöt varsin pienilläkin ryhmillä valvomassa ja propagandaa levittämässä, sekä ilmiantojärjestelmänkin - aivan samanlaisen kuin natsien tuossa suhteessa mallimaassa Neuvostoliitossa oli.

Inkeriläinen V.H. kertoo Neuvostoliiton kaikentasoisista vaaleista, joihin "vapaaehtoiset" opettajat, opiskelijat, komsomol-jäsenet ym. agitaattorit kiertelivät agiteeraamassa äänestäjiä. Puolassa mm. sodan jälkeen oli pakko äänestää, muuten ei kai saanut elintarvikekuponkeja tms. http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/k ... toliitossa

Kuva " Stalin vaaliuurnalla - arvaa kuka voittaa " ja muitakin propagandakuvia, samankaltaista on ollut Hitlerin Saksassa.
Ehkäpä molemmissa diktatuurimaissa monet ihmiset tiesivät äänestäessään, etteivät äänestä " ketään tai mitään " ja monet taas lienevät uskoneet johtajiensa propagandakoneistoa?

Prof. Dick Geary kylläkin näyttää tutkineen äänestysjakaumia NSDAPn ja kommunistien ja sos.dem. välillä ja maaseudun ja kaupunkien äänestysten eroja ja Etelä-Saksassa Mynchenistä lähtöisin olleella NSDAP:lla ei ole juuri ollut kannatusta.

Fyhrer-myytti ja Isä aurinkoinen-myytti näyttäisivät nekin toistensa peilikuvilta?

Ian Kershaw kirjoittaa saksalaisten työmiesten vielä 1970-luvulla muistelleen "hyvää aikaa" 1930-luvulla, jättityöttömyys oli takanapäin.
Kommunistipropagandakin lupaili aina " loistavaa tulevaisuutta " seuraavalle sukupolvelle tai sitten taivaanrannassa, joka oli aina yhtä kaukana mitä lähemmäksi sitä meni.

Veikko Palvo



Tavallisen venäläisen ja saksalaisen tietämyksen taso 1930-luvulla lienee ollut paljolti propagandajulisteiden ja -radiolähetysten kertomaa?
Neuvostoliitossa ulkomaailma oli suljettu venäläisiltä ja saksalaisillakaan ei liene ollut ulkopuolisesta maailmasta paljoa tietoja ja matkatkin olivat kraft und freude-luokkaa. Venäläisellä puolue-eliitillä Mustanmeren rannalle.

Tämä australialainen sivusto on laaja, http://press-files.anu.edu.au/downloads ... 129&page=9
mutta mm. v. 1933 julisteessa "Suuri ruorimies johtaa voitosta voittoon". Ei ainoastaan sodassa, vaikka 1937 ja 1938 julisteissa Stalinin taustalla lentelevät "Stalinin haukat".

Saksan 1933 - 1939 propagandajulisteissa Hindenburg ja Hitler esitetään yhdessä maaliskuun 1933 valtiopäivävaalijulisteessa,
https://www.bytwerk.com/gpa/posters2.htm
ja myöhemmin 1930-luvulla johtaja-teema näyttää vahvistuvan?

VP

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

15.07.19 09:54

Kesrhawin teoksessa Hitler on s. 278-9 lyhyt selostus tuoreen valtakunnankanslerin Hitlerin tapaamisesta kenraalien kanssa 3.2.1933 kenraali Kurt von Hammerstein-Equardin talossa. Hans von Enzensbergerin kirjassa Hammerstein oder Eigensinn (englanniksi The silences of Hammerstein) on s. 117-112 muistio, joka on jäljennös alkuperäisestä - ja meni Moskovaan.

Stalin oli siis alusta alkaen selvillä, että Hitler murskattuaan marxismin Saksassa aikoi 6-8 vuoden kuluttua hankkia Saksalle elintilaa idästä ja karkottaa sieltä alkuperäisen väestön.

I Palvo
Posts: 259
Joined: 29.09.16 17:45

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

16.07.19 09:43

Emma-Liisa wrote:
15.07.19 09:54
Kesrhawin teoksessa Hitler on s. 278-9 lyhyt selostus tuoreen valtakunnankanslerin Hitlerin tapaamisesta kenraalien kanssa 3.2.1933 kenraali Kurt von Hammerstein-Equardin talossa. Hans von Enzensbergerin kirjassa Hammerstein oder Eigensinn (englanniksi The silences of Hammerstein) on s. 117-112 muistio, joka on jäljennös alkuperäisestä - ja meni Moskovaan.

Stalin oli siis alusta alkaen selvillä, että Hitler murskattuaan marxismin Saksassa aikoi 6-8 vuoden kuluttua hankkia Saksalle elintilaa idästä ja karkottaa sieltä alkuperäisen väestön.
Olisikohan Hitlerillä ollut mielessään ensimmäisen maailmansodan loppuvaihe, jolloin Venäjän armeija oli luhistunut ja saksalaiset joukot olivat miehittäneet 1918 maata kauaksi itään ja mm. Ukrainan ennen Brest-Litovskin neuvottelujen päättymistä sopimukseen Leninin neuvoston ja keisarin Saksan kesken. Samalla Saksa ja muut keskusvallat taisivat kylläkin tulla tunnustaneeksi Neuvosto-Venäjän.

Tultuaan kansleriksi 30.1.1933, Hitler on kutsuttu 3.2.-33 illalliselle kenr. Kurt von Hammerstein-Equardin kotiin. Hitler on puhunut 2,5 tuntia ja kenr.ltn. Liebman on tehnyt lyhyen muistion:
http://ghdi.ghi-dc.org/sub_document.cfm ... nt_id=1538

1. Nuoret ja koko kansa on totutettava ajatukseen taistelusta ( elintilasta? )
2. Ulkopolitiikka: Versaillesin sopimusta vastaan
3. Talous: Maailman kapasiteetti on rajallinen ja elintila on liian pieni Saksan kansalle.

( Rajallisiksihan maailman luonnonvarat on todettu nykyaikanakin, sekä suorastaan ylikulutetuiksi. Ratkaisuksi näytetään ehdotettavan kehittyneiden teollisuusmaiden elintason laskemista ja runsaskätistä raha-apua kehitysmaille niiden pääsemiseksi samalle tasolle teollisuusmaiden kanssa väestöräjähtäneine miljardiväestöineen. )

4. Asevoimat. Varustauduttava ja asevoimien on pysyttävä poliittisesti puolueettomina, sisäisen taistelun hoitavat natsipuolueen organisaatiot. SA ja Reichswehr eivät tule fuusioitumaan. Varustautuminen uusien asuinalueiden valloittamiseen idästä. ( Puola? )

Friedrich Ratzelin, eläin- ja maantieteilijän sanotaan kehittäneen vuonna 1897 lebensraum-käsitteen Charles Darwinin sosiaalidarwinismin pohjalta.
Samanaikaisesti Rudolf Kjellén on kehitellyt 1899 Geopolitiikka-käsitteen ja Ratzelilla sanotaan olleen vaikutusta; sisämaavaltio, merivalta, reunavaltio, puskurivaltio jne.
Sir Halford Mackinder on vuosisadan vaihteen tienoilla esittänyt hänkin ajatuksia merivalta ja maavaltajaosta, euraasiastakin.

Prof. Karl Haushoferin Geopolitik-koulukunnalla lienee ollut vaikutusta natseihin, jotka lienevät itsekin kehittäneet Lebensraum-käsitettä.

Geopolitiikka- ja elintilakäsitykset näyttäisivät syntyneet samoihin aikoihin noin vuoden 1900 tienoilla ja niitä ja darwininkin oppeja on esitetty Venäjälläkin, viime aikoinakin?

Sami Moisio, Viisi näkökulmaa geopolitiikkaan, https://journal.fi/tt/article/view/57994/19718
John Agnew näyttää 1998 esittäneen geopolitiikan syntyneen jo 1500-luvulla, tai Kristoffer Kolumbuksen aikoihin.

Veikko Palvo



Haushoferin arvoitus ja Venäjä, Alpo Juntunen, Tiede ja ase nro 63, v. 2005

Karl Haushofer näyttää olleen natsien ideologi, " jonka filosofian perusteella Eurooppa jaettiin vuonna 1939."

Karl Haushoferin ja Hitlerin välirikko 10.11.1938 Hitlerin hylätessä Haushoferin ehdotuksen pitää yllä hyviä suhteita Neuvostoliiton kanssa ja tämän jälkeen K.H. piti yllä yhteyksiä valtion johtoon Rudolf Hess´n välityksellä.

"Hitlerin käsitys Venäjästä ei vastannut Haushoferin ja tämän oppilaiden realiteetteihin perustuvaa näkemystä. Hitlerin mielestä venäläiset olivat kansana ala-arvoisia ja heidän armeijansa vailla johtoa."

"Toimintansa suurena saavutuksena Haushofer piti 23.8.1939 Moskovassa solmittua Neuvostoliitto - Saksa Molotov - Ribbentrop- sopimusta,
jota seurasi kauppasopimus, jonka turvin Saksa sai viljaa, raaka-aineita, öljyä - joita sodan jatkaminen lännessä vaati."

Stalin-Hitler -sop. merkitys tajuttiin myös Lontoossa ja jo 26.8.1939 aikakausikirja "The new Statesman and Nation" kirjoitti Haushoferin olevan MR-sopimuksen isä.
"NL:n näkökulmasta sopimus oli erittäin järkevä ja hyödyllinen. Haushofer tarkasteli Itämeren aluetta Saksan ja NL:n yhteistyöväylänä, jossa hän ei nähnyt tilaa Puolalle, Baltian maille eikä Suomelle. Talvisota ja länsiavun tarjous maaliskuussa 1940 ( maihinnosut Norjaan toteutuivat vähän myöhemmin, joten valmisteluista lienee ollut tietoja Moskovassakin ) NLn ja Saksan etuja Pohj.Euroopassa ja Stalin suostui rauhaan, mutta se valmistautui ratkaisemaan Suomen kysymyksen sopivan tilaisuuden tullen."

Ranskan nopea sortuminen 1940 kesällä heikensi tätä toivetta.
"Karl Haushoferin pyrkimyksenä oli kuitenkin ( vastoin Hitleriä ) rauhan aikaansaaminen lännessä, sillä hänen tavoitteensa oli meri- ja mannervaltojen voimatasapaino."
"Haushofer kävi salaista kirjeenvaihtoa englantilaisten ystäviensä kanssa ja sai aikaan Rudolf Hessin lähdön 10.5.1941 lentokoneella Glasgowiin tarkoituksena saada aikaan rauha Englannin kanssa."

"Stalin luotti etupiirien jaon sopimukseen siinä määrin, ettei uskonut Hitlerin hyökkäävän itään. Stalin näki moisen yrityksen Haushoferin oppien vastaiseksi."

"Länsiliittoutuneitten geopoliittisessa propagandassa K. Haushofer ja hänen koulukuntansa leimattiin jo ww2:n aikana filosofiaksi, joka loi perusteet Hitlerin valloituspolitiikalle."

"Venäjällä Haushoferin Molotov - Ribbentrop -sop. arkkitehtina toi esille Aleksandr Dugin 1997. Duginin etupiirijaon kartassa viiva on vedetty Puolan / Valko-Venäjän rajalle, Baltian maiden itärajoille, Suomenlahtea pitkin Pohjanlahdelle Suomen länsipuolelle.

VP

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Miten Hitler nousi pääministeristä diktaattoriksi?

16.07.19 23:31

Danny Orbach käsittelee kirjansa The plots against Hitler alussa myös Hitlerin valtaantuloa:

- natsit saivat ratkaisevat hallituspaikat: sisäministerin ja Preussin sisäministerin postit > poliisi eli väkivaltakoneisto oli heidän hallussaan
- Hitler käytti valtiopäivätalon paloa propagandassa > pelon ilmapiirissä Hitler alkoi näyttää ainakin pienemmältä pahalta
- poikkeusvaltuudet 28.1.: kansalaisoikeudet kumottiin
- keskustapuolueet suostuivat äänestämään poikkeuslain puolesta, koska Hitler lupasi käyttää valtuuksia vain säästeliäästi, vain kommunisteja vastaan ja vain neuvoteltuaan presidentti Hindenburgin kanssa
- Kominternin ohjeiden mukaan kommunistit uskoivat että natsien jälkeen tulisi nopeasti vallankumous eivätkä tehneet mitään
- SPD luotti liikaa laillisuuteen (joista natsit eivät välittäneet pätkääkään) eivätkä julistaneet yleislakkoa kuten 1920
- osavaltioiden vaaleilla valittujen pääministereiden tilalle nimitetään Gauleiterit
- ammattiyhdistykset eivät edes harkinneet yleislakkoa vaan uskoivat voivansa tulla toimeen natsien kanssa, kilpailivat keskenään siitä mikä niistä olisi lojaalisin Hitleriä kohtaan, esiintyivät jopa natsien kanssa 1.5. yhteisissä mielenosoituksissa > seuraavana päivänä isku toimistoihin ja virkailijat keskitysleiriin
- 7.4. alkaen ministeriöt puhdistettiin juutalaisista ja toisinajattelijoista, samanlainen puhdistus oikeusistuimissa, poliisissa, kouluissa, yliopistoissa

Kaiken kaikkiaan: keppiä oppositiolle ja porkkanaa niille jotka oli houkuteltavissa puolelle. Sekä maireita lupauksia kunnes oli aika antaa isku.

Return to “Kysymyksiä historiasta”