Basileios
Viestit: 3
Liittynyt: 27.12.18 17:08

Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Olen harkitsemassa väitöskirjan tekemistä otsikon aiheesta - kyseessä olisi pitkäjänteinen eläkepäivien projekti, jonka alkajaisiksi pitäisi täydentää historian opintoja.

Tarvitsen foorumilaisilta arviota siitä, mitkä ovat todennäköisimmät vastaväitteet ja mitkä lähteet taas puhuvat sen puolesta, että Suomessa on ollut Euran aikakaudella samantasoisia kuninkaita kuin mitä ruotsalaisilla, tanskalaisilla, norjalaisilla ja saksalaisilla (heimoilla) oli.

Tähän mennessä vahvimmat tietämäni teokset Suomen kuninkaisiin liittyen ovat:
Kvenland - Kainuunmaa (Julku), Suomen historia (Vahtola) sekä Viikinkimiekat Suomessa (Moilanen).

P.S. Tähän projektiin liittyy kehittämäni aforismi, jonka mukaan "akateemisen vapauden" saavuttaminen on mahdollista vasta eläkepäivillä, koska silloin tutkijan ei enää tarvitse miettiä, miten rahoittajat ja yliopistojen professuureista päättävät henkilöt suhtautuvat tutkimusten aihevalintaan.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Aihe on historiatieteen rajaseudulla, koska mitään historiallisia lähteitä muinaiskuninkaista ei ole olemassakaan. Millä metodilla aihetta siis voisi ylipäätään tutkia? Messeniusta ja muita esitieteellisen ajan lähdemainintoja ei voi lähtökohtaisesti ottaa muinaisen todellisuuden autenttisina kuvauksina.

Sana "kuningas" on toki vanha germaaninen laina, ja itämerensuomessa laajalle levinnyt. Käsite on siis ollut kyllä tuttu. Sen tarkoitteen ja merkityksen ymmärtämiseksi pitää kuitenkin tuntea esihistoriallisen ajan yhteiskunnallisen kehityksen aste, ja se edellyttää arkeologiaan perehtymistä.

Samoin on tutustuttava kielihistoriaan ja historialliseen kielentutkimukseen. Esimerkiksi paikannimistöntutkimus kertoo, että keskirautakaudella kieleltään "suomalainen" asutus rajoittui vasta hyvin suppeille alueille lounaisessa Suomessa. Rannikoilla asui ilmeisesti myös germaaneja, ja muualla maassa oli ainakin saamenkielisiä, ehkä myös kadonneiden uralilaisten kielten puhujia ja kenties vielä silloin jopa kadonneiden paleoeurooppalaisten kielten puhujia.

Keskirautakauden (sis. Euran aika eli merovingiaika) kuningas ei missään mielessä ole voinut muistuttaa sydänkeskiajan tai uuden ajan eurooppalaisia monarkkeja: yhteiskunnallinen, teknologinen ja viestinnällinen kehitystaso ei sellaista ole mahdollistanut. Kuningas on ilmeisesti ollut isäntien käräjillä keskuudestaan valitsema sotapäällikkö, jolla välttämättä rauhan aikana ei ole ollut virkaa eikä valtaa. Ei linnaa, ei pysyvää sotaväkeä, ei verovaltaa yli koko alueen jne.

Korkein yhteiskunnallisen järjestäytymisen aste on ollut heimomaakunta tai sellaisen osa, eli kuningas on johtanut vain tietyn rajallisen pitäjäjoukon miehiä sotaretkelle. "Suomessa" on siis ollut samanaikaisesti koko joukko "kuninkaita", ja vain pieni osa heistä on ollut etnis-kielellisesti suomalaisia.

Koska historiatiede jo syntyjään keskittyy kirjoitettujen lähteiden aikakauteen ja koska monilla historioitsijoilla ei ole käsitystä esihistoriasta ja sitä tutkivista tieteenaloista (erityisesti arkeologia ja historiallinen kielitiede), helposti syntyy anakronistisia virhekuvitelmia, joissa (varhais)historiallisen ajan olosuhteet heijastetaan esihistoriaan. Siksi monitieteinen lähestymiskulma on välttämätön tällaisissa aiheissa, joissa historiatieteen kautta kurkotetaan esihistoriaan, josta ei varsinaista historiallista tietoa ole saatavana.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Jaakko Hakkinen kirjoitti:
27.07.19 18:27


Samoin on tutustuttava kielihistoriaan ja historialliseen kielentutkimukseen. Esimerkiksi paikannimistöntutkimus kertoo, että keskirautakaudella kieleltään "suomalainen" asutus rajoittui vasta hyvin suppeille alueille lounaisessa Suomessa. Rannikoilla asui ilmeisesti myös germaaneja, ja muualla maassa oli ainakin saamenkielisiä, ehkä myös kadonneiden uralilaisten kielten puhujia ja kenties vielä silloin jopa kadonneiden paleoeurooppalaisten kielten puhujia.

Keskirautakauden (sis. Euran aika eli merovingiaika)

Merovingiajan lopulla alkoi viikinkien idänretkien aika Gardarikiin. Veikko Ruoppila kirj.: Karjalaisia lainoja varjagiajalta ja
http://journal.fi/virittaja/article/view/38415/30515 ajoittaa varjagiajan vuosille 800 - 1050.
Aldeigjuborg´n sanotaan syntyneen noin 750 tienoilla Aldagen´n etelärannalle ja Ladoga-nimen oleva myöhemmältä ajalta.



Rurik´n sanotaan perustaneen Holmgårdin ( Novgorodin ) ja Ruotsin ja Novgorodin "ikuinen rauha" Pähkinäsaaressa 1323 solmittuna kesti sitten noin 300 vuotta Stolbovan rauhaan saakka jakaen Karjalan heimon kahtia ortodoksisen ja katolisen kirkon vaikutuspiiriin.
Pähkinäsaaren rajaa ei merkitty maastoon,
ainoastaan " kartalle " ja Carta Marina vuodelta 1539 https://en.wikipedia.org/wiki/Ingria#/m ... arina.jpeg oli ensimmäinen kartta täältä pohjoisesta.

Novgorodin tasavaltaa lukuunottamatta Vladimir-Suzdalin alue ja Moskoviittien alue joutuivat 240 vuodeksi mongolien vallan alle noin v. 1240 (-1480 Ugra- joen taisteluun ja suuriruhtinas Ivan III:n voittoon mongoleista/tataareista ) ja
Moskoviitit hävittivät Novgorodin 1471, 1478 ja ensimmäinen tsaari Iivana Julma lopullisesti 1570.



Mutta millaista olivat olosuhteet nk. ensimmäisen ristiretken aikoihin 1155?
Ruotsin kartta oli alueeltaan varsin suppea, https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... lkland.png ja ydinalueen viereiset alueet lienevät olleet varsin löyhässä suhteessa kuninkaaseensa / kuninkaisiin, hallinto oli vasta muodostumassa?

Itämaakunnassa, Suomessa kilpailtiin vallasta tanskalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten kesken ja novgorodilaisetkin tekivät ryöstö-/verotusretkiään
myöhemmän ajan Turkuunkin, sekä Hämeeseen.
Suomenlahden rannikkoa myöten itäviikingit olivat kulkeneet 300 - 400 vuoden ajan ja asukkaita lännestä oli asettunut Suomen rannikolle.
Riidoista ja taisteluista ei ole tietoja ja kielikiistatkin alkoivat vasta 1800-luvun lopulla ja Suomen itsenäisyyden alussa.

Suomenlahden eteläpuolella oli kapinoita saksalaisia vastaan ja mm. Lembit kaatui 21.9.1217 taistelussa Kalparitareita vastaan ja liiviläinen Kauppo samassa taistelussa Kalparitareiden puolella. Suomessa ei taisteluita eikä riitoja tiedetä olleen noihinkaan aikoihin.
Lalli kylläkin tappoi piispa Henrikin ( Henricus lat. tai kenties Heinrich saksanmaalta ) perimätiedon mukaan tammikuussa 1156.

Vanhin Österland´a, Ruotsin Itämaakuntaa koskeva asiakirja lienee paavi Aleksanteri III:n 1171 tai 1172 kirjoittama bulla "Gravis Admodum" kastettujen phinnien käytöksestä, palvelivat vielä vanhojakin jumaliaan?
Mikael Agricolakin kirjoitti vielä 1551 Psalttarin esipuheessa `suomalaisten jumalista´, jotka taisivat olla myös Kalevalan jumalia?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Jaakko Hakkinen kirjoitti:
27.07.19 18:27


Keskirautakauden (sis. Euran aika eli merovingiaika) kuningas ei missään mielessä ole voinut muistuttaa sydänkeskiajan tai uuden ajan eurooppalaisia monarkkeja: yhteiskunnallinen, teknologinen ja viestinnällinen kehitystaso ei sellaista ole mahdollistanut. Kuningas on ilmeisesti ollut isäntien käräjillä keskuudestaan valitsema sotapäällikkö, jolla välttämättä rauhan aikana ei ole ollut virkaa eikä valtaa. Ei linnaa, ei pysyvää sotaväkeä, ei verovaltaa yli koko alueen jne.


Korkein yhteiskunnallisen järjestäytymisen aste on ollut heimomaakunta tai sellaisen osa, eli kuningas on johtanut vain tietyn rajallisen pitäjäjoukon miehiä sotaretkelle. "Suomessa" on siis ollut samanaikaisesti koko joukko "kuninkaita", ja vain pieni osa heistä on ollut etnis-kielellisesti suomalaisia.


Euran Luistarin viereltä löytyneen Pappilanmäen noin vuoden 700 tienoille ajoitetun ja ennallistetun miekkamiehen voinee nimetä ainakin päälliköksi näin jälkeenpäin?
http://luistari.fi/wp-content/uploads/2 ... 3x1024.jpg Mitä kieltä hän lienee sitten puhunutkaan ja kultakahvainen miekkakin lienee tehty ja lähtöisin frankkien maalta?

Birka kirjoitetaan perustetun "Pappilanmäen päällikön" aikoihin ja kutsuttiinkohan Birka-kylän päällikköäkään kuninkaaksi, kristinuskon 1100-luvulla omaksuneen Svean ja Götan kuninkaan sanotaan vielä kunnioittaneen ja uhranneen vanhoillekin jumalille ja kristinusko on saapunut vuoden 800 tienoilla Birkaan pappi Ansgarin tuomana, perusti pienen seurakunnankin. Ja Ansgar lienee jälkimaailmalle laajalti tiedossa siksi, että hän on sittemmin ollut Hampurin ja Bremenin alueen piispa, jonka elämänvaiheista on kirjoitettu sielläpäin?
Samoihin aikoihin `Euran miekkamies´ on kenties kuullut kristinuskosta Ansgarin ollessa Birkassa?
Ja Birkassa on arkeologian mukaan asunutkin ainakin noin vuoden 750 tienoilta alkaen Ruotsin myöhemmän ajan `Itämaakunnasta´ tulleita.
Ingrid Gustin http://portal.research.lu.se/portal/fil ... rka_17.pdf

Birkan Ansgarin aikohin noin v. 800 tienoilla varjagi Rurik oli Laatokanlinnasta ( Aldeigjuborg ) käsin ottanut vallan Holmgårdissa ja vielä 1100-luvullakin novgorodilaiset ovat tehneet ryöstöretkiä Hämeeseen ja Holmgårdin ruhtinaskunnan toiseksi suurin kaupunki Käkisalmi mainitaan Korela-nimisenä ensimmäisen kerran vuonna 1295. Novgorodinkin veronkantoalueita mainitaan nykyisissä historiankirjoissa, mutta ovatkohan ne olleet ryöstöretkialueita Hämeen lailla ja Turunkin?
Konstantinopolin ortodoksiuskonto lienee levinnyt Holmgård-Novgorodiin samoihin aikoihin kuin katolinen usko Birkaan lännessä?
Ortodoksit perustivat luostareita, Valamonkin 1100 - 1300-luvulla. ( ajoitustiedot vaihtelevat )

Ja ortodoksisen ja katolisen kirkon toimesta kristinuskon levitessä lienevät syntyneet myöskin veronkantoalueet entisten ryöstöretkialueiden sijalle?
Ortodoksiset luostarit saivat lahjoituksia ja samoin lienee toiminut katolinen kirkko aluksi?
Ja verotusoikeutta siirrettiin sitten myöskin Novgorodin suuriruhtinaalle ja lännessä kuninkaalle ja kruunulle 1200-luvulla ja maallisen esivallan ei tarvinnut enää tehdä ryöstöretkiä `verotusalueilleen´, kuten aiemmin?

Veikko Palvo



Euran Pappilanmäen miekkamiehen miekka voi olla kopiokin, sillä "rautakauden laatumiekkoja kopioitiin myös Pohjoismaissa", Kalmistopiiri v. 2016
Mikko Moilasen väitökseen liittyen. Ja Mikko Moilanen, Viikinkimiekat Suomessa, SKS 2018.


FT Reima Välimäki : "Muinaisten kuninkaiden jäljillä internetissä - tutkimusprojekti pseudohistoriasta ja historiapolitiikasta 2000-luvulla
ja
"Muinaisten kuninkaiden lähteillä - keskiajan kirjallisuudesta tehtyjen tulkintojen ongelmia:
http://kalmistopiiri.fi/2020/05/29/muin ... -ongelmia/

"Norjalaisten, islantilaisten tai tanskalaisten lähteiden `finnar ´ tai latinankielinen `finni ´ ei sanan myöhemmästä merkityksestä huolimatta viittaa ensisijaisesti suomalaisiin vaan saamelaisiin, joita islantilaiset ja norjalaiset kohtasivat Norjan pohjoisosissa."
Ja
toiseen tutkimukseen viitaten: "Olavi pyhän saaga kertoo epäonnistuneesta ryöstöretkestä Itämerelle ja Suomeen. Suomalaisista käytetään sanaa `finnar ´ ja heidät kuvataan samanlaisina pakanoina ja noitina kuin saamelaiset.
Ynglinga-saagassa suomalaiset edustavat vierasta ja outoa pakanallisuutta."

VP

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Basileios kirjoitti:
27.12.18 17:23
Olen harkitsemassa väitöskirjan tekemistä otsikon aiheesta - kyseessä olisi pitkäjänteinen eläkepäivien projekti, jonka alkajaisiksi pitäisi täydentää historian opintoja.

Tarvitsen foorumilaisilta arviota siitä, mitkä ovat todennäköisimmät vastaväitteet ja mitkä lähteet taas puhuvat sen puolesta, että Suomessa on ollut Euran aikakaudella samantasoisia kuninkaita kuin mitä ruotsalaisilla, tanskalaisilla, norjalaisilla ja saksalaisilla (heimoilla) oli.

Tähän mennessä vahvimmat tietämäni teokset Suomen kuninkaisiin liittyen ovat:
Kvenland - Kainuunmaa (Julku), Suomen historia (Vahtola) sekä Viikinkimiekat Suomessa (Moilanen).

P.S. Tähän projektiin liittyy kehittämäni aforismi, jonka mukaan "akateemisen vapauden" saavuttaminen on mahdollista vasta eläkepäivillä, koska silloin tutkijan ei enää tarvitse miettiä, miten rahoittajat ja yliopistojen professuureista päättävät henkilöt suhtautuvat tutkimusten aihevalintaan.
Parin vuoden takaisesta päivitetty vastaus:

Tässä on riskinä jäädä puhtaasti spekulaatioiden tasolle. Euran aikana (n. 600--800 jaa.) koko Suomen alue oli harvaanasuttu ja vähäväkinen, kun vielä vuoden 1200 tienoillakin Virossa oli kaksi kertaa enemmän väkeä kuin paljon isomman nyky-Suomen alueella. Etelä-Skandinaviassa väkeä oli vielä enemmän.

Toki sanana kuningas on vanha, ainakin 2000 vuotta. Mutta millaiseen kuninkuuteen sillä on viitattu, sen määrää senaikainen yhteiskunnallinen kehitystaso eikä päinvastoin: siis sanasta kuningas ei voi päätellä kehitystasoa. Esihistorialliselta ajalta ei ole kirjallisia lähteitä, joten kehitystasosta voivat kertoa lähinnä arkeologia ja historiallinen kielitiede.

Tiedetään ainakin se, ettei täällä ole siltä ajalta esim. samanlaisia mahtavia ylimyshautoja kuin vaikkapa Ruotsissa. Eli millaisten positiivisten todisteiden perusteella voitaisiin sitten sanoa, että oltiin "samalla tasolla"?

"Akateeminen vapaus" on mielentila. Jos luonne on epävarma ja pohtii aina, mitä muut ajattelevat, ei luultavasti uskalla esittää kovin rohkeita väitteitä edes eläkepäivillä. Toisaalta väitteiden rohkeus ei olekaan olennaista tieteessä, vaan väitettä tukevien perustelujen kestävyys kritiikin edessä. Lisäksi pitää varoa "emeritusprofessorisyndroomaa": on kosolti varoittavia esimerkkejä siitä, miten oman alansa asiantuntija on vanhoilla päivillään haksahtanut kuvittelemaan olevansa kaikkien alojen asiantuntija ja päätynyt nolaamaan itsensä tieteenalalla, johon ei hybriksessään ole vaivautunut edes perehtymään.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”