Sivu 1/1

Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Lähetetty: 27.12.18 18:23
Kirjoittaja Basileios
Olen harkitsemassa väitöskirjan tekemistä otsikon aiheesta - kyseessä olisi pitkäjänteinen eläkepäivien projekti, jonka alkajaisiksi pitäisi täydentää historian opintoja.

Tarvitsen foorumilaisilta arviota siitä, mitkä ovat todennäköisimmät vastaväitteet ja mitkä lähteet taas puhuvat sen puolesta, että Suomessa on ollut Euran aikakaudella samantasoisia kuninkaita kuin mitä ruotsalaisilla, tanskalaisilla, norjalaisilla ja saksalaisilla (heimoilla) oli.

Tähän mennessä vahvimmat tietämäni teokset Suomen kuninkaisiin liittyen ovat:
Kvenland - Kainuunmaa (Julku), Suomen historia (Vahtola) sekä Viikinkimiekat Suomessa (Moilanen).

P.S. Tähän projektiin liittyy kehittämäni aforismi, jonka mukaan "akateemisen vapauden" saavuttaminen on mahdollista vasta eläkepäivillä, koska silloin tutkijan ei enää tarvitse miettiä, miten rahoittajat ja yliopistojen professuureista päättävät henkilöt suhtautuvat tutkimusten aihevalintaan.

Re: Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Lähetetty: 27.07.19 18:27
Kirjoittaja Jaakko Hakkinen
Aihe on historiatieteen rajaseudulla, koska mitään historiallisia lähteitä muinaiskuninkaista ei ole olemassakaan. Millä metodilla aihetta siis voisi ylipäätään tutkia? Messeniusta ja muita esitieteellisen ajan lähdemainintoja ei voi lähtökohtaisesti ottaa muinaisen todellisuuden autenttisina kuvauksina.

Sana "kuningas" on toki vanha germaaninen laina, ja itämerensuomessa laajalle levinnyt. Käsite on siis ollut kyllä tuttu. Sen tarkoitteen ja merkityksen ymmärtämiseksi pitää kuitenkin tuntea esihistoriallisen ajan yhteiskunnallisen kehityksen aste, ja se edellyttää arkeologiaan perehtymistä.

Samoin on tutustuttava kielihistoriaan ja historialliseen kielentutkimukseen. Esimerkiksi paikannimistöntutkimus kertoo, että keskirautakaudella kieleltään "suomalainen" asutus rajoittui vasta hyvin suppeille alueille lounaisessa Suomessa. Rannikoilla asui ilmeisesti myös germaaneja, ja muualla maassa oli ainakin saamenkielisiä, ehkä myös kadonneiden uralilaisten kielten puhujia ja kenties vielä silloin jopa kadonneiden paleoeurooppalaisten kielten puhujia.

Keskirautakauden (sis. Euran aika eli merovingiaika) kuningas ei missään mielessä ole voinut muistuttaa sydänkeskiajan tai uuden ajan eurooppalaisia monarkkeja: yhteiskunnallinen, teknologinen ja viestinnällinen kehitystaso ei sellaista ole mahdollistanut. Kuningas on ilmeisesti ollut isäntien käräjillä keskuudestaan valitsema sotapäällikkö, jolla välttämättä rauhan aikana ei ole ollut virkaa eikä valtaa. Ei linnaa, ei pysyvää sotaväkeä, ei verovaltaa yli koko alueen jne.

Korkein yhteiskunnallisen järjestäytymisen aste on ollut heimomaakunta tai sellaisen osa, eli kuningas on johtanut vain tietyn rajallisen pitäjäjoukon miehiä sotaretkelle. "Suomessa" on siis ollut samanaikaisesti koko joukko "kuninkaita", ja vain pieni osa heistä on ollut etnis-kielellisesti suomalaisia.

Koska historiatiede jo syntyjään keskittyy kirjoitettujen lähteiden aikakauteen ja koska monilla historioitsijoilla ei ole käsitystä esihistoriasta ja sitä tutkivista tieteenaloista (erityisesti arkeologia ja historiallinen kielitiede), helposti syntyy anakronistisia virhekuvitelmia, joissa (varhais)historiallisen ajan olosuhteet heijastetaan esihistoriaan. Siksi monitieteinen lähestymiskulma on välttämätön tällaisissa aiheissa, joissa historiatieteen kautta kurkotetaan esihistoriaan, josta ei varsinaista historiallista tietoa ole saatavana.

Re: Suomen kuninkaat Euran aikakaudella

Lähetetty: 01.08.20 13:45
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Jaakko Hakkinen kirjoitti:
27.07.19 18:27


Samoin on tutustuttava kielihistoriaan ja historialliseen kielentutkimukseen. Esimerkiksi paikannimistöntutkimus kertoo, että keskirautakaudella kieleltään "suomalainen" asutus rajoittui vasta hyvin suppeille alueille lounaisessa Suomessa. Rannikoilla asui ilmeisesti myös germaaneja, ja muualla maassa oli ainakin saamenkielisiä, ehkä myös kadonneiden uralilaisten kielten puhujia ja kenties vielä silloin jopa kadonneiden paleoeurooppalaisten kielten puhujia.

Keskirautakauden (sis. Euran aika eli merovingiaika)

Merovingiajan lopulla alkoi viikinkien idänretkien aika Gardarikiin. Veikko Ruoppila kirj.: Karjalaisia lainoja varjagiajalta ja
http://journal.fi/virittaja/article/view/38415/30515 ajoittaa varjagiajan vuosille 800 - 1050.
Aldeigjuborg´n sanotaan syntyneen noin 750 tienoilla Aldagen´n etelärannalle ja Ladoga-nimen oleva myöhemmältä ajalta.



Rurik´n sanotaan perustaneen Holmgårdin ( Novgorodin ) ja Ruotsin ja Novgorodin "ikuinen rauha" Pähkinäsaaressa 1323 solmittuna kesti sitten noin 300 vuotta Stolbovan rauhaan saakka jakaen Karjalan heimon kahtia ortodoksisen ja katolisen kirkon vaikutuspiiriin.
Pähkinäsaaren rajaa ei merkitty maastoon,
ainoastaan " kartalle " ja Carta Marina vuodelta 1539 https://en.wikipedia.org/wiki/Ingria#/m ... arina.jpeg oli ensimmäinen kartta täältä pohjoisesta.

Novgorodin tasavaltaa lukuunottamatta Vladimir-Suzdalin alue ja Moskoviittien alue joutuivat 240 vuodeksi mongolien vallan alle noin v. 1240 (-1480 Ugra- joen taisteluun ja suuriruhtinas Ivan III:n voittoon mongoleista/tataareista ) ja
Moskoviitit hävittivät Novgorodin 1471, 1478 ja ensimmäinen tsaari Iivana Julma lopullisesti 1570.



Mutta millaista olivat olosuhteet nk. ensimmäisen ristiretken aikoihin 1155?
Ruotsin kartta oli alueeltaan varsin suppea, https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... lkland.png ja ydinalueen viereiset alueet lienevät olleet varsin löyhässä suhteessa kuninkaaseensa / kuninkaisiin, hallinto oli vasta muodostumassa?

Itämaakunnassa, Suomessa kilpailtiin vallasta tanskalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten kesken ja novgorodilaisetkin tekivät ryöstö-/verotusretkiään
myöhemmän ajan Turkuunkin, sekä Hämeeseen.
Suomenlahden rannikkoa myöten itäviikingit olivat kulkeneet 300 - 400 vuoden ajan ja asukkaita lännestä oli asettunut Suomen rannikolle.
Riidoista ja taisteluista ei ole tietoja ja kielikiistatkin alkoivat vasta 1800-luvun lopulla ja Suomen itsenäisyyden alussa.

Suomenlahden eteläpuolella oli kapinoita saksalaisia vastaan ja mm. Lembit kaatui 21.9.1217 taistelussa Kalparitareita vastaan ja liiviläinen Kauppo samassa taistelussa Kalparitareiden puolella. Suomessa ei taisteluita eikä riitoja tiedetä olleen noihinkaan aikoihin.
Lalli kylläkin tappoi piispa Henrikin ( Henricus lat. tai kenties Heinrich saksanmaalta ) perimätiedon mukaan tammikuussa 1156.

Vanhin Österland´a, Ruotsin Itämaakuntaa koskeva asiakirja lienee paavi Aleksanteri III:n 1171 tai 1172 kirjoittama bulla "Gravis Admodum" kastettujen phinnien käytöksestä, palvelivat vielä vanhojakin jumaliaan?
Mikael Agricolakin kirjoitti vielä 1551 Psalttarin esipuheessa `suomalaisten jumalista´, jotka taisivat olla myös Kalevalan jumalia?

Veikko Palvo