I Palvo
Viestit: 232
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

24.04.19 21:08

yucca kirjoitti:
24.04.19 19:48
Ei Suomen oikeuslaitoksella olisi ollut todellista eikä edes muodollista tuomiovaltaa Neuvostoliiton viranomaisten toimintaan, Absurdeissakin ajatuksissa pitäisi olla jotain jä˔rkeä
On jotensakin erikoista selitellä poliittista näytösoikeudenkäyntiä 1946 ja poliittisia näytösoikeudenkäyntejä 1947 voimassa olleiden väliaikaisten (vajaa 4 kk ja vajaa vuosi 1947 ) taannehtivien lakien perusteilla lakipykälillä. Paasikiven ja M.Pekkalan hallituksien esitykset ja Paasikivi vt. presidenttinä ja presidenttinä vahvisti taannehtivat lait ns. sotasyyllisistä ja asekätkennästä.
Taisi olla Zhdanovin komission kakkosmies Savonenkov, joka sanoi: " kirjoittakaa laki " ( jos ei ole sopivaa )!

"Ti:na 11.12.1945 Ryti aloitti laajan puolustuspuheen .... historiallisella katsauksella......istunto keskeytettiin iltapäivällä klo 15.15, jolloin Ryti oli päässyt historiallisessa katsauksessaan jatkosodan alkuun."
Myöhään illalla Zhdanov kielsi Rytin puolustuspuheen julkaisemisen. Ke:na 12.12.-45 Ryti jatkoi....puheenjohtaja epäröi hetken ja keskeytti istunnon.............yhteyttä hallitukseen......Istunnon jatkuessa Möller toisti alussa esittämänsä pyynnön syytteiden piirissä pysymisestä ja lisäsi, että puolustuksen olisi vältettävä sellaisia lausumia, joita voidaan käsittää loukkauksena `yhdistyneitä kansakuntia´ vastaan."

"Puheenjohtaja keskeytti ke:na 12.12.1945 Rytin puheen kymmenkunta kertaa, poistetut kohdat... Jukka Tarkka, Hirmuinen asia, wsoy 2009 s. 242
mm. -Helsingin pommitukset talvella 1944 ( miksiköhän ei saanut tuoda esille? )

-Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteita kesällä 1944, ( hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään jokseenkin samalle linjalle kuin Talvisodassa; Viipuri, Vuoksi, Sortavalan itäpuolelle ja lopuksi Ilomantsissa 1944 hyökkääjä pakeni 1940 rajan itäpuolelle. Siis Suomen armeijan voitot puna-armeijasta, koska torjuntavoittokäsitettä eivät kaikki hyväksy ja toiset olisihan se pystynyt - jatkamaan hyökkäystä - j o s ...... ,----Suomi voitti taistelut 1944 ja NL sodan? )

-Neuvostoliiton riippuvuutta Yhdysvaltain avusta ( Neuvostoliiton ajan LendLease-apua vähäteltiin ja osin jätettiin kertomattakin )

-Talvisodan syntyä..."ei saanut luonnollisestikaan käsitellä. ( Stalin-Hitler sopimus 8.1939 ja Puolan jako & etupiirisopimukset olisivat tulleet esille, Saksan ja Neuvostoliiton lähes kaksi vuotta kestänyt aseveljeys ennen `suuren isänmaallisen sodan ´ alkamista )

"Möllerin ke:na omaksuma linja ilmeisesti hallituksen ohjeiden mukaan osoittaa, miten tarkoin hallitus oli perillä valvontakomission ajattelutavasta..... Ja "Myöhään ke-iltana ministerit Svento, Leino, Kilpi ja Kekkonen olivat kaksi tuntia valvontakomissiossa, jota edustivat Zhdanov, Savonenkov, Pavel Orlov, yksi kenraali ja 2 everstiä.
Kekkosen laatiman muistion mukaan ilmapiiri oli kireä. 12.12.1945

Zhdanov: mm. `natsipropagandaa ei sallita´ ....Zhdanov kertoi odottaneensa koko tiistai-illan, että joku "tulee * puolustamaan Neuvostoliittoa * Rytin hyökkäyksiä vastaan. Kun kukaan ei tätä suorittanut, olin pakotettu sen itse tekemään."

Näytösoikeudenkäynti sotasyytettyjä vastaan, syytetyt eli syylliset oli nimetty äärivasemmiston taholla ennalta ja oikeudenkäynneissä normaalia syyttömyysolettamaakaan ei tietenkään noudatettu.

Taannehtiva vuoden 1947 asekätkentälakikin päättyi vasta 1950 alussa Korkeimman oikeuden nostaessa 698:n syytetyn ja tuomitun tuomioita.
PunaValpo oli kuulustellut lähes 6000 henkilöä, 12 vuotiaista 87-vuoden ikäisiin tai oikeastaan kommunistisisäministeri Yrjö Leinon asettama n. 200 henkilön tutkintaelin.

Kyllä noiden sodanjälkeisten näytösoikeudenkäyntien suhteen tarvittaisiin sitä vergangenheitsbewältigungia, pykälillä tuskin voi selittää vuonna 2019:kään.

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4953
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

26.04.19 10:19

I Palvo kirjoitti:
24.04.19 18:04
Mutta miksi taannehtiva erikoislaki https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... i_1945.pdf säädettiin voimassaolevaksi vajaan neljä kuukautta, vuoden 1945 ajan?
Tietenkin siksi, että syytettyjen määrä rajattaisiin mahdollisimman pieneksi ja erityisesti ettei Mannerheimia saataisi syytteeseen.

yucca
Viestit: 124
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

26.04.19 20:45

I Palvo kirjoitti:
24.04.19 21:08
On jotensakin erikoista selitellä poliittista näytösoikeudenkäyntiä 1946 ja poliittisia näytösoikeudenkäyntejä 1947 voimassa olleiden väliaikaisten (vajaa 4 kk ja vajaa vuosi 1947 ) taannehtivien lakien perusteilla lakipykälillä.
En osaa kertoa, miten absurdilta tuntuu pitkä kommentti, jossa ei millään tavalla vastata aloituksessa esitettyyn kysymykseen eikä edes sivua sitä.

I Palvo
Viestit: 232
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

26.04.19 21:46

yucca kirjoitti:
26.04.19 20:45
I Palvo kirjoitti:
24.04.19 21:08
On jotensakin erikoista selitellä poliittista näytösoikeudenkäyntiä 1946 ja poliittisia näytösoikeudenkäyntejä 1947 voimassa olleiden väliaikaisten (vajaa 4 kk ja vajaa vuosi 1947 ) taannehtivien lakien perusteilla lakipykälillä.
En osaa kertoa, miten absurdilta tuntuu pitkä kommentti, jossa ei millään tavalla vastata aloituksessa esitettyyn kysymykseen eikä edes sivua sitä.
Taannehtiva erikoislaki sotasyyllisyyskysymyksessä vuonna 1946 vaiko yritys muuntaa voimassaolevia Suomen lakeja sopiviksi taisi olla kysymyksesi?
Ja
sama koski tietystikin asekätkentääkin, syyskuuhun 1945 mennessä oli vankiloissa jo 500 "asekätkentävankia" ja taannehtiva määräaikainen erikoislaki säädettiin vasta myöhemmin vuonna 1947.


Lukemani perusteella sanoisin, ettei valvontakomissiota ja neuvostoliittolaisia kiinnostanut vähääkään, tuomittiinko ns. sotasyylliset ja asekätkijät voimassa olevien lakien tai säädettyjen erikoislakien perusteella eli erikoislait näyttäisivät tulleen säädetyiksi suomalaisten halusta ja toiveesta?

Zhdanovin lakikäsitys lienee heijastellut Stalinin näytösoikeudenkäyntejä ja nkvd:n ( kgb ) "troikkatuomioita: yksi syyttää, toinen puolustaa ja kolmas on tuomari ja kaikki ovat tuomiosta yksimielisiä?

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 232
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

26.04.19 22:34

Emma-Liisa kirjoitti:
26.04.19 10:19
I Palvo kirjoitti:
24.04.19 18:04
Mutta miksi taannehtiva erikoislaki https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... i_1945.pdf säädettiin voimassaolevaksi vajaan neljä kuukautta, vuoden 1945 ajan?
Tietenkin siksi, että syytettyjen määrä rajattaisiin mahdollisimman pieneksi ja erityisesti ettei Mannerheimia saataisi syytteeseen.
Lyhyt vastaukseni on, etteivät ylipäällikkö-presidentti Mannerheimiä suojanneet sotasyyllisyyssyytteeltä suomalaiset vaan Zhdanovin komissio ja tuskinpa NL:n komissio toimi vastoin Stalinin tahtoa?

Ja "Zhdanov kielsi Mannerheimin vähäisenkin arvostelun, mikä hämmästytti kommunisteja."
Jukka Tarkka, Hirmuinen asia wsoy 2009 Mannerheim, sivut 156 - 166:
"Valvontakomissiolle Mannerheim oli rauhan tae ja oikeistokaappauksen este."

Valvontakomission kanssa asioivat pääministeri Paasikivi ja oikeusministeri Urho Kekkonen ja skdl-skp:n ministerit, presidentti Mannerheim ei ilmeisestikään liiemmin halunnut olla komission kanssa tekemisissä, eikä häneltä vaadittu sitä mitä pääministeri Paasikiveltä myös tämän toimiessa vt.presidenttinä allekirjoittamassa mm. taannehtivat sotasyyllisyyslain syyskuussa 1945 ja taannehtivan erikoislain asekätkennästä vuonna 1947.

Poliittisia näytösoikeudenkäyntejä oli tuskin mahdollista välttää, mutta missä määrin esim. oikeusministeri Urho Kekkonen yritti "ansaita luottamusta"
uusilta vallanpitäjiltä valvontakomissiossa?
Yrittikö Kekkonen suojata presidentti Mannerheimiä syytteeltä?

"Syyskuun 1945 lopussa oikeusministeri Kekkonen palasi elämänsä ensimmäiseltä Moskovan matkalta ja tuli sanomaan pääministeri Paasikivelle, että Mannerheimin tulisi erota presidentin virastaan. Niin oli Moskovassa sanonut Otto Ville Kuusinenkin."

Lienee ollut ns. kulttuurivaltuuskunnan matka syyskuussa 1945, oikeusministeri U.Kekkonen oli ainoa joka ei edustanut kultturia eikä skdl-skp:tä.
Kansan arkiston valokuvissa https://www.finna.fi/Record/kansa_ah.M011-1238543 Urho Kekkonen, Cay Sundström, Hella Wuolijoki, Hertta Kuusinen ja mm.
Mauri Ryömä.
Mauri Ryömä oli Talvisodan loppuajan istunut turvasäilössä syytettyään Suomen hallitusta syylliseksi Talvisotaan ja Cajanderin hallituksessa oli Kekkonenkin. Urho Kekkonen oli Talvisodan Moskovan rauhaa hierottaessa ollut " rauhaa vastaan ". Ryömä ja Kekkonen olivat 1940 jyrkästi eri linjoilla, mutta 9.1945 Moskovassakaan Mauri Ryömä tuskin oli kantaansa mitenkään muuttanut? Ja Moskovassa 9.1945 sotasyylliserikoislain kirjoittajan UKK:n toinen peruspilari syytteissä ja tuomioissa oli: "toiminta rauhaa vastaan".


"Paasikivestä tulisi tehdä uusi presidentti. Paasikivi vastasi, että hän oli jo maininnut Mannerheimille U.Kekkosen ja Pekkalan tulevina mahdollisina seuraajinaan.
Urho Kekkosen mielestä Mauno Pekkala ei pahastuisi, vaikka hänet tässä kilvassa sivuutettaisiin.

http://www.mannerheim.fi/13_erity/s_eri ... tugali.htm
6.10.1945 "Kekkonen tuli Kalajan käynnin jälkeen Paasikiven luo ja pääministeri Paasikivi luki oikeusministeri UKK:lle Kalajan kirjeen Mannerheimin sairaudesta. UKK reagoi toteamalla, että Mannerheimin tulisi nopeasti lähteä ulkomaille ja pysyä siellä vuoden loppuun saakka.
Hänen mielestään Mannerheimin olisi vaikeaa jäädä presidentiksi sen jälkeen kun sotasyyllisyyssyytteet tulisivat yleiseen tietoon.
Kekkonen kertoi sotasyyllisyyslautakunnan puheenjohtajan oikeusneuvos Petäyksen sanoneen, että Ryti on sotasyyllinen nro 1. ja Mannerheim on sotasyyllinen 1a."
Jukka Tarkka Petäys kävi 18.10.1945 kuulustelemassa Mannerheimiä Kaivopuistossa 6 tunnin ajan. ( pvm-ero 6.10. yllä ja J.Tarkan 18.10.1945 )
Kekkonen oli ollut muotoilemassa tarkemmin Petäyksen kysymyslistaa Mannerheimille.

12.10.1945. "U.Kekkonen oli jälleen Paasikiven luona. Hän oli muuttanut kantaansa ja katsoi nyt, että Mannerheimin ei pitäisikään lähteä ulkomaille, vaan erota heti."
22.10.-45 UKK kieltäytyi iltakoulussa esittelemästä Mannerheimin asettamista syytteeseen.
Zhdanov oli ollut marsalkasta hiljaa, minkä Kekkonen hyvin tiesi." J.Tarkka: " Zhdanov uudisti keväällä 1945 Leinolle ohjeen/määräyksen jättää Mannerheim rauhaan." Oikeusministeri lienee ollut tästäkin tietoinen?

Oikeusministeri totesi iltakoulussa: "Jos presidentti meneekin presidenttinä ulkomaille, ei hän sieltä presidenttinä palaa."
"Eero A. Wuori kävi Kaivopuistossa 29.10 ja neuvoi marsalkkaa eroamaan sotasyyllisyysuhan alla virastaan. Mannerheim raivostui ja totesi kuuluvasti, ettei hän kaivannut herra Wuorelta neuvoja."
"Paasikivi ei pvk:aan tätä mainitse vaan sanoo ilmoittaneensa hallitukselle, että Mannerheim lähtee 4.11.1945 Portugaliin."

23.10.1945 Zhdanov juoksutti pääministeri Paasikiveä Tornin ja Kaivopuiston välillä. Mannerheim lähti Portugaliin ja palasi erikoislain syyteajan jälkeen Suomeen 2.1.1946.
Neuvostolaisten ja Stalinin jonkinlaiseen syytesuojaan ei voinut luottaa, asiat muuttuisivat nopeastikin. Ja Paasikivikin valmisteli puolustuspuhettaan sotasyyllisyysistuntoon, jos " hyökkäävät päälleni ."

Mutta Kekkosella näyttäis olleen vahva pyrkimys päästä pääministeriksi ja siksi presidentti Mannerheim oli saatava syrjään ja pois Paasikiven presidenttiyden tieltä. Mannerheim pyydettyä eroa U.Kekkonen yritti turhaan muodostaa hallitustaan ja millaiseltakohan puoluepohjalta UKK sitä yritti?

Veikko Palvo

yucca
Viestit: 124
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

27.04.19 16:59

I Palvo kirjoitti:
26.04.19 21:46
Taannehtiva erikoislaki sotasyyllisyyskysymyksessä vuonna 1946 vaiko yritys muuntaa voimassaolevia Suomen lakeja sopiviksi taisi olla kysymyksesi?
Onko sinulla vaikeuksia lukea kysymystäni, kun näytät olevan siitä kovin epävarma? Kysymyksen ydin on kyllä edelleen mukana tuolla otsikossa.
Lukemani perusteella sanoisin, ettei valvontakomissiota ja neuvostoliittolaisia kiinnostanut vähääkään, tuomittiinko ns. sotasyylliset ja asekätkijät voimassa olevien lakien tai säädettyjen erikoislakien perusteella eli erikoislait näyttäisivät tulleen säädetyiksi suomalaisten halusta ja toiveesta?
Kysymykseni ei koskenut valvontakomission tai neuvostoliittolaisten kantoja. Tästä ei edes liene ollut mitään vakavaa epäselvyyttä vuosikymmenten aikana. Taannehtiva erikoislaki (yksi laki) säädettiin epäilemättä siksi, että Suomessa päätettiin niin. Näin pääsemme kysymykseeni siitä, miksi näin tehtiin sen sijaan, että olisi tuomittu voimassa olleiden lakien mukaan. Onkohan sinulla tähän jotain sanottavaa? (Ei ole pakko kommentoida, jos ei ole.)

yucca
Viestit: 124
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

27.04.19 17:12

Sasropakis kirjoitti:
22.04.19 21:37
yucca kirjoitti:
22.04.19 21:26
Arviosi voi hyvin olla oikea. Poikkeuslaista ei kai kukaan pitänyt, mutta se koettiin pienemmäksi pahaksi kuin muut vaihtoehdot.

Mieleen tulee kuitenkin kysyä, että jos esimerkiksi pääministeri, puolustusministeri, puolustusvoimien komentaja ja tasavallan presidentti kenellekään muulle mitään kertomatta sopisivat jonkin ulkovallan kanssa sen joukkojen sijoittamisesta Suomeen ja hyökkäämisestä kolmanteen maahan, niin mitä’ sanottaisiin, jos jälkiselvittelyissä juristit toteaisivat, että tekijöitä voitaisiin syyttää enintään varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä ja tuomita sakkoihin? Olisiko päätelmä sama, jos hyökkäys olisi päättynyt katastrofiin? Kaivettaisiinko esiin vanha sotasyyllisyyslaki ja ryhdyttäisiinkö muokkaamaan siitä uuteen tilanteeseen sopivaa (ehkä hyvin pienin muutoksin)?
Jos kysymys koskee nykyistä tilannetta, niin rikoslain luvusta 11 löytyy sopiva pykälä, joten vanhaa sotasyyllisyyslakia tai uutta taannehtivaa lakia ei tarvita:

4 a § (30.12.2015/1718)
Hyökkäysrikos

Jos se, joka voi tosiasiallisesti määrätä valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä, tekee sellaisen hyökkäysteon, joka on luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) vastainen, hänet on tuomittava hyökkäysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

[jatko löytyy Finlexistä]
Kysymykseni oli kieltämättä muotoiltu nykytilannetta koskevaksi, enkä ollut tietoinen tuosta lainsäädännöstä, jonka varsinainen ajatus näyttäisi olevan hyökkäyssodan kriminalisointi, joten se on luonteeltaan lähinnä poliittinen tunnustautuminen.

Niinpä muutankin kysymystäni koskemaan tilannetta ennen tuon lainmuutoksen voimaantuloa. Jos vaikkapa Kekkonen olisi sopinut Neuvostoliiton kanssa, että Suomi yhdessä NL:n kanssa miehittää Pohjois−Norjan, kalottialueen rauhan turvaamiseksi ja Naton aggression ehkäisemiseksi, ja tästä olisi syntynyt aseellinen konflekti, niin olisiko todettu, ettei Kekkosta voida syyttää mistään? Presidenttiähän ei voitu (eikä voida) syyttää esim. varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä

I Palvo
Viestit: 232
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

27.04.19 19:53

yucca kirjoitti:
27.04.19 16:59


Kysymykseni ei koskenut valvontakomission tai neuvostoliittolaisten kantoja. Tästä ei edes liene ollut mitään vakavaa epäselvyyttä vuosikymmenten aikana.
Taannehtiva erikoislaki (yksi laki) säädettiin epäilemättä siksi, että Suomessa päätettiin niin. Näin pääsemme kysymykseeni siitä, miksi näin tehtiin sen sijaan, että olisi tuomittu voimassa olleiden lakien mukaan. Onkohan sinulla tähän jotain sanottavaa? (Ei ole pakko kommentoida, jos ei ole.)
Jukka Tarkka, Hirmuinen aika, wsoy 2009 kirjoittaa sotasyyllisyyslaista sivut 167 alk.: mm. "Leino oli jo tammikuussa 1945 puhunut Paasikivelle taannehtivasta laista. Orlov esitti sen maaliskuussa ainoaksi mahdollisuudeksi. Kekkonen vaati Ribbentropp-sitoumuksen oikeudellista selvittämistä siitä riippumatta, minkä kannan Hornborgin komitea siihen ottaisi."
Valvontakomission kannallakin oli vaikutusta sotasyyllisyyslakiin Jukka Tarkan mukaan, mutta sivut 1 - 390 käsittelevät "kannesta kanteen" sotasyyllisasiaa.

"Yksi laki", sinä Yucca sanot, mutta asekätkijöitä oli vankiloissa syyskuussa 1945 jo yli 500 ja taannehtiva erikoislaki säädettiin vasta 1.1947 samalla lailla kuin sotasyyllisyyslaki syyskuussa 1945. Rautalangasta Yuccalle väännettynä: Suomen eduskunnassa hyväksyttiin taannehtivat lait, mutta sitä ennen ja sen jälkeen erikoislakien tiimoilta on kirjoitettu paljon muutakin.
Erikoislakeja on tarkasteltu "oikeudelliselta kannalta" viime aikoinakin esitettyjen kysymystenkin johdosta, siis "pykäläteknisesti".

Paasikiven päiväkirjat 1944 - 1956 sotasyyllisyysasiaa ja asekätkentää koskevilta ja sivuavilta osin ja Paasikivi ei ole kirjannut pykäliä ja momentteja.
Lasse Lehtinen ja Hannu Rautkallio, Kansakunnan sijaiskärsijät wsoy 2003
jne. ......
Tampereen yliopiston sotasyyllisyyden tutkimusprojekti, Sotasyyllisyyden asiakirjat 2006

Juhani Suomi, UKK 1944 - 1956 sivu 70 alkaen: "Kuvaava oli Suomen Pankin pääjohtajaksi palanneen Risto Rytin puuskahdus: `Kekkonen on valmis koska tahansa ministeriksi kommunistiseen hallitukseen."
J.Suomi katsoo oikeusministeri Kekkosen halunneen turvata yhteiskuntarauhan ja sisäisen rakennustyön häiriöttömän turvallisuuden ja ulkopoliittisten motiivien ohella se oli syy, joka "sai Kekkosen työskentelemään aktiivisesti ja päättäväisesti sen puolesta, että SKDL ja kommunistit saisivat edustajansa Paasikiven hallitukseen."

Oikeusministeri Kekkonen oli jo 1943 Tukholmassa puhunut mm. OSSn Tikanderille "sotasyyllisistä", mutta tuskinpa UKK mietti vielä tuolloin lakipykäliä tai vanhoja tai säädettäviä erikoislakeja?
Pakolaishallitustakin Kekkonen yritti perustella Tukholmaan yhdessä rauhanopposition kanssa pyytäen turhaan Paasikiveä pakolaishallituksen pääministeriksi. Eero A. Wuorellekin Kollontai sanoi myöhemmin NL:n haluavan tehdä rauhan Suomen hallituksen kanssa, eli UKK:n "1943-sotasyyllisten" kanssa.
Yucca, sinä kirjoitat johdattelevasti hyökkäyssodasta, Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa sotien 1939 - 1944 jälkeen: "Kaikki puhuvan aina viime sodasta, mutta oli myös Talvisota ja ilman sitä asiat vuonna 1941 olisivat menneet toisin. .... ...Hitler silloin pelasti meidät," Suomen välirauhan pinteestä.

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 232
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Entä jos sotaan syylliset olisi tuomittu ilman erikoislakia?

29.04.19 10:43

Emma-Liisa kirjoitti:
26.04.19 10:19
I Palvo kirjoitti:
24.04.19 18:04
Mutta miksi taannehtiva erikoislaki https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... i_1945.pdf säädettiin voimassaolevaksi vajaan neljä kuukautta, vuoden 1945 ajan?
Tietenkin siksi, että syytettyjen määrä rajattaisiin mahdollisimman pieneksi ja erityisesti ettei Mannerheimia saataisi syytteeseen.
Turvasäilöistä vapautuneet kommunistit olivat varmaankin kostonhimoisia ja olisivat mielellään nimenneet jatkuvasti uusia sotasyyllisiä. Jukka Tarkka kirjoittaa Hirmuinen asia-teoksessaan s. 121.:
"Kommunistit ovat jälkiarvioissaan myöntäneet aktiivisuutensa sotasyylliskysymyksessä, mutta silti he ovat pitäneet oikeudenkäyntiä ensisijaisesti valvontakomission vaatimuksena."
Jukka Seppisen Paasikiven aikakauteen, wsoy 2001 mukaan "Suursota suojasi Suomea välirauhan 19.9.1945 jälkeen ja Neuvostoliiton tavoitteena oli Suomen "demokratisoiminen" ja Suomen ja suomalaisten syyllistäminen sotiin ( monikossa ), Karjalan menetykseen...sotakorvausten rooli oli ratkaisevan tärkeä -
ja sotasyyllisyyskysymys oli hyvin keskeinen seikka."
Zhdanov perusti SKDL:n tähän "demokratisoimiseen"

Jukka Seppinen, Urho Kekkonen Suomen johtaja Poliittinen elämänkerta, Ajatus 2004
"Suomettumisilmiön perusta muodostuu. sivu 109.
Myöhemmin suomettumiseksi kutsuttu ilmiö on yhdistettävissä Paasikiveen ja hänen pitkään myöntyväisyystaustaansa. Paasikivi aloitti yhteispelin venäläisten kanssa Suomessa.

Kekkonen ei kyseenalaistanut Neuvostoliiton poliittista logiikkaa kehittää Suomeen s o t a s y y l l i s i ä. Hän suositteli Paasikiven vanavedessä vuoden 1944 keväällä Karjalan luovutusta sodan päättämiseksi.
Kumpikaan ajattelumalli ei istunut Kekkosen peruskäsityksiin oikeudenmukaisuudesta, mutta silti hän kykeni h ä i k ä i l e m ä t t ä toimimaan toisin ja perustelemaan toimiaan itselleen voimasuhteilla ja välttämättömyydellä.
Kansallinen etu oli sopiva sanapari peittämään syvempiä motiiveja."

Juhani Suomi, UKK 1944 - 1950 sanoo s. 164 alk. " Kekkosen arkistossa olevan sotasyyllisyyslakiluonnoksia 21.-26.7.1945 ja ensimmäisen loppuun asti työstetyn ehdotuksen Kekkonen luovutti Paasikivelle 25.7. Kultarannassa yhdessä Leinon, Pekkalan ja Wuoren kanssa.


"Kekkonen perusteli sillä, että sotasyyllisyyskysymys oli saatava mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Kun voimassa oleviin oikeusnormeihin perustuva prosessi saattaisi kestää vuosia, oli turvauduttava erikoislakiin." J.Suomi, sivu 166. ..........................................................................................................


"Kekkonen ja Paasikivi profiloituivat vastavoimiksi erityisesti kahden kysymyksen kohdalla. Kekkonen korosti asian hoitamisen kiireellisyyttä, mitä Paasikivi ei ymmärtänyt - yhtä vähän kuin Mannerheimkään. Toinen erimielisyyden aihe oli erikoislaki."

Perustamansa Petäyksen sotasyylliskomitean kautta Kekkonen nimesi Mannerheimin sotasyylliseksi 1a Rytin ollessa nro 1.:nä "suurin sotarikollinen".

Oliko tuo presidentti Mannerheimin nimeäminen "suursotarikolliseksi" oikeusministeri Kekkosen toimesta rajattu ainoastaan siihen, että Mannerheim saataisiin eroamaan?
Olisiko Kekkonen pystynytkään tekemään tuollaista rajausta, skp-skdl:n pitäessä tietysti Mannerheimiä sotasyyllisenä. Ylin päättäjä kommunistien "kannanmuodostuksen" osalta oli tietenkin valvontakomissio.
Ja
eikö Mannerheimiä lopultakin suojellut valvontakomissio, Zhdanovin noudattaessa Stalinin ja Molotovin ohjeita?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”