Juha
Viestit: 4
Liittynyt: 10.08.20 14:18

Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Hei

Mistähän löytäisin tietoa Nellimin alueen linnoitteista?

Alueella on linnoitteita ainakin kylän pohjoispuolella Paksuvuonon etelärannalla sekä Paksuvuonon pohjukan ja Nellimjärven välissä.

Linjan etepuolen linnoitteet voivat olla joko suomalaisten tai saksalaisten rakentamia.
Pohjoispuolen linnoitteet taas -44/45 alueelle majoittuneiden venäläisten.
Joidenkin tietojen mukaan aluetta linnoitettiin myös Salpalinjan rakentamisen yhteydessä.

Käsittääkseni puna-armeija eteni jäämerentietä Ivaloon asti mutta suurempia taisteluja Nellimin alueella ei ilmeisesti käyty.
Linnoitteiden hirsirakenteita on edelleen paikoillaan, tosin jo pahasti lahonnena.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Juha kirjoitti:
10.08.20 14:48
Hei

Mistähän löytäisin tietoa Nellimin alueen linnoitteista?

Alueella on linnoitteita ainakin kylän pohjoispuolella Paksuvuonon etelärannalla sekä Paksuvuonon pohjukan ja Nellimjärven välissä.

Linjan etepuolen linnoitteet voivat olla joko suomalaisten tai saksalaisten rakentamia.
Pohjoispuolen linnoitteet taas -44/45 alueelle majoittuneiden venäläisten.
Joidenkin tietojen mukaan aluetta linnoitettiin myös Salpalinjan rakentamisen yhteydessä.

Käsittääkseni puna-armeija eteni jäämerentietä Ivaloon asti mutta suurempia taisteluja Nellimin alueella ei ilmeisesti käyty.
Linnoitteiden hirsirakenteita on edelleen paikoillaan, tosin jo pahasti lahonnena.

Olisivatkohan lähinnä puna-armeijan kenttälinnoitteita, Nellimin aluekin on ehkä ollut venäläisten miehittämänä ja ovat sitten Jäniskosken alueen sotakorvauksina ottamisen ( 2.1947 ) jälkeen vetäytyneet "omalle puolelleen" rajaa?
Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Inarinjärven säännöstelypadon suomalaiset rakensivat 1947 - 1951 ehkä Neuvostoliiton saksalaissaatavina
Suomelta nekin?
Onkohan Jäniskosken voimalan rakennustöiden aikaisesta työmaaliikenteestä "Jäämerentiellä" Suomen puolelta rajaa millaisia tietoja?

Onhan saksalaisilla voinut olla Nellimin alueellakin huoltotukikohtia ja sen lähipuolustusasemia, Kolonnenhof Vuotso´sta
http://kalevimikkonen27.blogspot.com/2020/ kirjoittaa Kalevi Mikkonen. Kaamasessakin mm. on ollut huoltotukikohta.

Schutzwall-stellung on ollut varsinainen "suojavalli" Tankavaaran alueella, mutta sitä ei rakennettu valmiiksi. Työt on aloitettu heinäkuun 1944 alusta ja keskeytetty 26.9.1944, rakentajia on ollut 3100 - 3400.
http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a71.pdf Rovaniemen ympärille on suunniteltu Ringwall-linjaa ja käsivarren Sturmbock-linjan rakennustyöt lienee aloitettu jo vuonna 1943 ?


Suomalaisjoukot ovat demobilisaatiota ( kotiutettavat, hajoitettavat yksiköt ) samaan aikaan suorittaen edenneet pohjoiseen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3255377 III AKE
1.11.1944 klo 16.00 Ryhmä Lagus (-lta ) "Tarkistamattomien tietojen mukaan venäläiset ovat vallanneet Ivalon."
ja klo 18.30 Ryhmä Lagus ( -lle ) "Mikäli venäläiset Ivalossa, pysähtykää Alajärven tasalle, josta vain yhteydenotto eteen."

4.11.1944 Ryhmä Lagus (-lle): sähke N:o 1897 : Tiedustelu suunnattava Ivalon itä-, sekä länsipuolelle. Selvitettävä onko saksalaisia tai venäläisiä voimia ja missä
Ivalo - Virtaniemi tiellä, sekä saksalaisten sijainti Ivalon länsi- ja luoteispuolella. Venäläisiin rauhanomaisin keinoin yhteyttä otettaessa ei missään tyapauksessa saa ylittää uutta valtakunnan rajaa.
On pyrittävä selvittämään venäläisten joukko-osastojen numeroita ja päällystön nimiä ja niistä heti ilmoitettava."
- Sanoma salakirj. 4.11. klo 01.30 -Sanoma perillä 4.11. klo 02.32 , Sanoma ymmärretty 4.11. klo 03.12."

Digijakso 53.: 5.11.1944 III AK:n kom:n lenn.san ylipäällikölle ( Nro 4097/III/3b.sal, )
"Koska venäläiset joukot edelleenkin pitävät miehitettyinä itärajan aluetta Kuusamo - Juntusranta - Suomussalmi - Anttila, ilmeisesti vastoin välirauhansopimusta ja koska partiot useassa tapauksessa edenneet kenttävartiolinjamme taakse suorittaen siviiliväestön ryöstöjä ja varkauksia,
pyydän
uudelleen toimenpiteitä, että venäläiset joukot saataisiin neuvotteluteitse vetäytymään valtakunnan rajan taakse.

Samalla pyydän toimintaohjetta siltä varalta, että venäläiset joukot yrittäisivät jatkaa etenemistään Suomen alueella."


Kuusamon suunnalla venäläisten joukkojen sanotaan valmistautuneen olemaan pitempään ja korsuja ja asemia on tehty.
Nellimin alueen suunnalla venäläiset lienevät olleet kauemmin ja jääneet sitten Jäniskosken alueelle pysyvästikin.
Suomalaisia siviilejä ei Nellimin alueella liene 1944 - 1947 ollut?

Veikko Palvo

Juha
Viestit: 4
Liittynyt: 10.08.20 14:18

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Veikko I Palvo kirjoitti:
14.08.20 12:26
Juha kirjoitti:
10.08.20 14:48

Olisivatkohan lähinnä puna-armeijan kenttälinnoitteita, Nellimin aluekin on ehkä ollut venäläisten miehittämänä ja ovat sitten Jäniskosken alueen sotakorvauksina ottamisen ( 2.1947 ) jälkeen vetäytyneet "omalle puolelleen" rajaa?
Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Inarinjärven säännöstelypadon suomalaiset rakensivat 1947 - 1951 ehkä Neuvostoliiton saksalaissaatavina
Suomelta nekin?
Onkohan Jäniskosken voimalan rakennustöiden aikaisesta työmaaliikenteestä "Jäämerentiellä" Suomen puolelta rajaa millaisia tietoja?

Onhan saksalaisilla voinut olla Nellimin alueellakin huoltotukikohtia ja sen lähipuolustusasemia, Kolonnenhof Vuotso´sta
http://kalevimikkonen27.blogspot.com/2020/ kirjoittaa Kalevi Mikkonen. Kaamasessakin mm. on ollut huoltotukikohta.

......

Veikko Palvo
Paksuvuonon pohjoispuolella sekä Nellimjärven ja jäämerentien välissä on ilman muuta puna-armeijan kenttälinnotteita mutta eteläpuolen linnotteiden "taistelusuunta" on pohjoiseen, eli venälle päin.
Lisäksi olen itse löytänyt eteläpuolen linnotteista 7,92 kaliberin saksalaisia hylsyjä jotka on leimattu muistaakseni -39 tai -38.

Paikallisten kertomusten mukaan aluetta olisi linnoitettu suomalaisten toimesta jo talvosodan yhteydessä ja myöhemmin välirauhan aikana.

Juuri tästä kaipisinkin yksityiskohtaisempaa tietoa. Kuka linnoitti ja koska.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Juha kirjoitti:
10.08.20 14:48




Paksuvuonon pohjoispuolella sekä Nellimjärven ja jäämerentien välissä on ilman muuta puna-armeijan kenttälinnotteita mutta eteläpuolen linnotteiden "taistelusuunta" on pohjoiseen, eli venälle päin.
Lisäksi olen itse löytänyt eteläpuolen linnotteista 7,92 kaliberin saksalaisia hylsyjä jotka on leimattu muistaakseni -39 tai -38.

Paikallisten kertomusten mukaan aluetta olisi linnoitettu suomalaisten toimesta jo talvosodan yhteydessä ja myöhemmin välirauhan aikana.

Juuri tästä kaipisinkin yksityiskohtaisempaa tietoa. Kuka linnoitti ja koska.

Kuinka hyvin kenttälinnoitteiden jäänteistä pystyy luotettavasti sanomaan keiden tekemiä ne ovat, 7,92 on kyllä "saksalainen kaliberi".

Olettaisin, ettei Talvisodan aikana ole ehditty linnoitella Jäämerentien Rovaniemeltä Petsamoon vartta, mutta välirauhan aikana meillä suomalaisilla lienee ollut huoltotukikohtia pelkästään soratien kunnossapitoon ehkäpä 50 - 100 km:n välein ja kenties noiden tienhoitotukikohtienkin ympärille on sitten tehty Salpa-linjan kenttäasemiakin ja voisi olettaa saksalaisten ottaneen nuo asemat myöhemmin käyttöönsä.
Jäniskosken voimalaitoksen suoja-asemiakin on ehkä tehty jo välirauhan aikana ja saksalaisten tehtyä 3,5 metrin paksuisen betonisuojankin Jäniskosken suojaksi, luulisi sitä vartioidunkin tarkasti ja puolustusasemiakin tehdyn.

Neuvostoliiton komm.puolueen partisaanit aloittivat hyökkäyksensä siviilikyliin Suomen puolella ja "Petsamon käsivarsihan oli Suomen puolella" Paatsjokea Pasvikdalenissa. Partisaanit raportoivat iskeneensä sotilaskuljetuksia vastaan, räjäytelleet ( Jäämerentien ) siltoja ja tappaneet ainoastaan sotilaita. Partisaaniesikuntien on sanottu aikanaan tienneen raportit vääriksi ja partisaanien pikkulapsienkin tappamiset on hyväksytty ja samaa toimintaa jatkettu.
Mutta partisaaniesikunnnat eivät ilmeisestikään ole oivaltaneet, että Kolosjoen nikkelikaivoksen ja -sulaton vajaan 100 km:n sähkölinjan katkaiseminen olisi pysähdyttänyt Ni-matten tuotannon.
Kuormaussatama Kirkkoniemeä on kylläkin pommitettu ahkerasti raunioiksi.

Neuvostoliitto aloitti 7.10.1944 97000 miehellä plus vahvistukset ( = 130 000 ) 1000 lentokoneen tukemana suurhyökkäyksensä Petsamon - Kirkkoniemen alueella ja Saksan 19. Vuor.AK:lla on ollut 56 000 miestä.
http://sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/772/
10 - 20 km alkumurron jälkeen "puutteellinen tieverkko alkoi toden teolla haitata venäläisten toimintaa", "15.10 elintarvikevarastot, polttoaine- ja ampumatarvikkeet käytetty kokonaan." Huoltoa on yritetty ilmateitsekin.
Kuitenkin 18.10.1944 alkoi hyökkäyksen toinen vaihe ja venäläiset etenivät Norjan Näätämön tienoille ja " Venäläisten ja saksalaisten taistelukosketus katkesi 6.11.1944."

Saksalainen Ryhmä Rybel on vetäytynyt Ivaloon ja Kaunispään alueella taistellut 169 D:n KrenatööriRykmentti 379. on vetäytynyt Ivaloon ja edelleen Kaamaseen ja ylittivät Norjan rajan Karigasniemessä 18.11.1944. Suomalaiset ovat saapuneet Karigasniemelle kolme vuorokautta myöhemmin.

Nellimissä on saattanut jäädä ja löytyä Ryhmä Rybelinkin hylsyjä. Puna-armeija ja suomalaiset ovat kohdanneet 27.10 tai 30.10.1944 Ivalossa, mikä saattaa ehkä tarkoittaa Jäniskosken aluettakin, sehän oli välirauhansopimuksen mukaan tuolloin vielä Suomen aluetta?

Paikallisten kertomuksissa olisi varmaan paljon lisätietojakin ja oliko suomalaisia siviilejä Jäämerentien varren kylissä ja alueella 1941 - 1944.
Millaisia sotamuistelmia sotilaina heillä on ja millaisia evakkokertomuksia heillä olisi kerrottavanaan?
Ja sodan jälkeisistäkin oloista?
Inarinjärven pohjoispuolinen tie Näätämö / Neideniin lienee valmistunut vasta vuoden 1970 tienoilla?

Veikko Palvo

Juha
Viestit: 4
Liittynyt: 10.08.20 14:18

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Veikko I Palvo kirjoitti:
16.08.20 12:28

Kuinka hyvin kenttälinnoitteiden jäänteistä pystyy luotettavasti sanomaan keiden tekemiä ne ovat, 7,92 on kyllä "saksalainen kaliberi".
Ei jäänteistä suoranaisesti tietysti pystykään mutta se, että eteläpuolen linnotteiden ampuma-aukot ja taistelusuunta ovat pohjoiseen viittaa kyllä enemmän suomalaiseen/saksalaiseen kuin venäläiseen rakentajaan. (Käytän termiä taistelusuunta, kun en parempaakaan tiedä)

Kun katsoo karttaa niin Inarijäräven Paksuvuonon ja Nellimjärven välinen kapeikko muodostaa luonnollisen puolustuslinjan varsinkin kun alueen ainoa maantie kulkee tämän kapeikon kautta.

Jos aluetta on linnoitettu välirauhan aikana Salpalinja-projektin osana niin luulisi, että aiheesta löytyy myös asiakirja-aineistoa?
Kyseessä on toki vain maahan kaivettuja yhdellä hirsikerroksella katettuja konekiääripesäkkeitä ja vastaavia kevyitä varustuksia käsittävät linnoitteet. Ei mitään sen kaltaistakaan, kuin salpalinjan betonibunkkerit etelämpänä.

Kaamassaaressa Andreasnuoran rannalla toimi ilmeisesti saksalaisten vankileiri, jonka vangeilla on teetetty metsätöitä.
Nellimissä taas toimi ennen sotaa valmistunut höyrykonesaha, jonka rauniot ovat edelleen nähtävillä. Saksalaiset kuulemma räjäyttivät sahan perääntyessään.

Tästä saksalaisten toiminnasta en ole koskaan löytänyt sen kummempaa aineistoa, kuin elämäkerrallisen teoksen:
Nellimövuonon kauppias : Fredi Fredlundin tarina
Kirjoittaja: Hemgård, Sarah

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Juha kirjoitti:
18.08.20 08:51


Ei jäänteistä suoranaisesti tietysti pystykään mutta se, että eteläpuolen linnotteiden ampuma-aukot ja taistelusuunta ovat pohjoiseen viittaa kyllä enemmän suomalaiseen/saksalaiseen kuin venäläiseen rakentajaan. (Käytän termiä taistelusuunta, kun en parempaakaan tiedä)

Kun katsoo karttaa niin Inarijäräven Paksuvuonon ja Nellimjärven välinen kapeikko muodostaa luonnollisen puolustuslinjan varsinkin kun alueen ainoa maantie kulkee tämän kapeikon kautta.

Paatsjoen sillan rakennussuunnitelman johdosta on 15.8.1983 paikalla tehty tarkastus. Tämä Paatsjoen silta ei ole Jäämerentien silta ja lieneekö entistä Rovaniemi-Petsamo 531 km:n Jäämerentietä enää käytössä Venäjänkään puolella. Norjalla on kaksi vesivoimalaitosta Paatsjoessa; Skogfoss ja Melkefoss http://pasvikelva.no/fi/vannkraft

Tuossa 1983 tarkastuskertomuksessa on tarkka kartta Nellimin ( Nellimö / Njellim ) alueesta,
http://kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/ ... sio_id=148
sillan rakennuspaikan tienoilla näyttäisi olevan jäänteitä kivikaudeltakin, 8000 vuoden takaa?
Paksuvuono ja kapeikon Nellimjärven puoleinen Rautaportti näkyvät tuossa kartassa.

Tässä http://kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/r ... sio_id=148 on kohdetietoja. Alussa mm. Sarmijärven Ahvenlahden kohdalla saksalaiseksi määritelty kohde, samoin on Joukhaisjärvi.
sivuilla 122. , 125. , on mm. Rautaportin alue, lopulla on poroaitojen jäännöksiä ja n. 100 v. vanhojen kolttakämppienkin jäännöksiä listattu.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Juha kirjoitti:
18.08.20 08:51

Kaamassaaressa Andreasnuoran rannalla toimi ilmeisesti saksalaisten vankileiri, jonka vangeilla on teetetty metsätöitä.

Sota-ajan Talvisodasta jatkosodan aikaan 1939 - 1944 / 1945 historiankirjoitus Suomen Lapista näyttäisi jakautuvan kahteen pääsuuntaukseen:

Arktikumissa Lapin maakuntamuseo järjesti 2015 näyttelyn " wir waren freunde " aseveljeyden vuosista.
Ja
Suomen akatemia rahoitti tutkimushankkeen Laplands Dark Heritage, Lapin synkkä kulttuuriperintö.

Lapin sodan kulttuuriperintö ja muistin politiikka v. 2018 kirjoitetaan "dark tourism"-sta, "treasure hunting"-sta ja " legend tripping"-stä ja
http://politiikasta.fi/lapin-sodan-kult ... olitiikka/ sanotaan " dark heritage "-käsitteen olevan noiden käsitteiden yhdistelmä.

Sotavankileirejä Lapista onkin Dark heritage-hankkeessa etsitty ja esitetty kartallakin http://researchgate.net/figure/fig4_226235257 .

Itsekin olen harjoittanut "dark tourismia" mm. käymällä Auscwitzissa ja Lapissakin on tullut kierreltyä, samoin Norjassa.
Sturmbock-Stellung, Järämä, on nykyisin entisöity turistikohteeksi ja sitä, samoin kuin Schutzwallia on ollut rakentamassa Organisation Todt:kin.
http://kalevimikkonen27.blogspot.com/20 ... -todt.html :
Rakennusmiehet olivat
"rintamapalvelukseen kelpaamattomia tai yli 40-vuotiaita saksalaisia, vallattujen alueiden vapaaehtoisia pakkotyövelvollisia erityisesti Puolasta, Virosta, Ranskasta ja Hollannista, sekä myöhemmin aika paljon sotavankeja. Arvion mukaan Lapissa työskenteli enimmillään 15000 - 20 000 sotavankia."
"OT-joukkojen määrä Pohjois-Suomessa vaihteli vuosien 1941-1944 välisenä aikana runsaasta 2000 miehestä yli seitsemään tuhanteen.
"OT-työyksiköt ( OT-Einsatz ) olivat liikkuvia rakennusalan yritysten yksiköitä, joiden vahvuus oli yleensä 2000 - 3000 miestä."

Onkohan tuon sotavankileirikartan leirien osalta tutkittu, onko niissä Org. Todtin leirejäkin ja mitä kansallisuuksia on kussakin leirissä ollut?
Saataisiin kenties Laplands dark heritage- " dark tourism " - kohteitakin turisteille esiteltäväksi?
Voitaisiin järjestää vaikka husky-valjakkoretkiä noille kohteille, "joulupukin pajan" paikallakin ROI:ssa on tainnut olla jokin kohde 1941-1944 aikana?

Veikko Palvo






lisäys:

"Lapin synkkä kulttuuriperintö-hankkeen" sanotaan hiljentyneen vuonna 2018
http://blogs.helsinki.fi/lapland-dark-h ... wing-down/
ja
tuossa esitetään Mannerheim-linjan arkeologiaa jatkoksi
http://blogs.helsinki.fi/mannerheim-lin ... keologiaa/
ja yhteistyötahona on
venäläinen sotakirjailija Bahr Irincheev, joka on perustanut oman sotamuseonsakin, Karjalan kannaksen sotamuseon
http://war-museum.ru/about-museum-eng/
Mannerheim-linja-nimi viittaa tietystikin Talvisotaan, mutta kirjailija ja hänen sotamuseonsa käsittelevät myöskin jatkosodan aikaa eli venäläisittäin
"suuren isänmaallisen sodan aikaa" Suomen suunnalla venäläisestä näkökulmasta katsottuna.

VP
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 21.08.20 23:44. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Juha
Viestit: 4
Liittynyt: 10.08.20 14:18

Re: Jäämerentie ja Nellimin alueen linnoitteet 1939-45

Veikko I Palvo kirjoitti:
19.08.20 13:44
Tässä http://kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/r ... sio_id=148 on kohdetietoja. Alussa mm. Sarmijärven Ahvenlahden kohdalla saksalaiseksi määritelty kohde, samoin on Joukhaisjärvi.
sivuilla 122. , 125. , on mm. Rautaportin alue, lopulla on poroaitojen jäännöksiä ja n. 100 v. vanhojen kolttakämppienkin jäännöksiä listattu.
Tämä olikin mielenkiitoinen dokumentti. Kiitos.
Siitä tosin näyttää puuttuvan juuri ne rakennelmat, jotka mainitsin.
Ne ovat suoraan dokumentissa mainitun Rautaportin puolustuslinjan jatkeena maantien länsipuolella.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”