Europe´s man on the moon moment

[Veikko I Palvo]

EU-komission johtaja julisti 11.12.2019 Green Dealin, Europe´s man on the moon momentin, komission tavoitteen vuodelle 2030 ja 2050,
vuoteen 2050 mennessä tulee saavuttaa päästöissä nollataso, hiilidioksidia saa tuottaa EU:ssa vain niin paljon kuin CO2:sta pystytään ilmakehästä sitomaan.

Apollo-operaatio Neil Armstrong´n saamiseksi kuuhun maksoi 288 miljardia $ vuoden 2020 rahanarvona ja EU-komission "Vihreä sopimus" maksaa 20 vuodessa 4600 miljardia, 4,6 triljoonaa €, 230 miljardia € vuodessa komission laskelmien mukaan ja
"edellyttää julkisia ja yksityisiä investointeja."
Julkiset rahoitetaan mm.`vihreillä veroilla´ ja `saastuttavan EU:hun tuonnin tullien´ luettelon tulisi olla valmis vuoteen 2023 mennessä.
Missä määrin yksityiset ovat sitten investoineet `vihreään muutokseen´ja missä määrin EU:n ulkopuolelle vuoteen 2050 mennessä?
Joidenkin yritysten on ehkä pakkokin investoida EU:n ulkopuolelle pystyäkseen jatkamaan toimintaansa?

Franklin D. Rooseveltin New deal, josta Green dealkin lienee saanut nimensä, maksoi vuosina 1933 - 1941 653 miljardia $ v. 2009 rahanarvona.
Marshall-suunnitelma lahjoitti Euroopan maille jälleenrakennukseen 130 miljardia $:a vuoden 2020 rahanarvona. ( Neuvostoliitto esti Suomea vastaanottamasta tuota USAIDia, jota mm. Ruotsi vastaanotti. )

lis. 11.6.-21.: Mikähän Marshall-avunkin todellinen nykypäivän miljardimäärä lienee?
YLE 17.9.2012 art. mukaan "Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia €."
plus menetetyn Karjalan maiden arvo teollisuuslaitoksineen.
http://politico.eu/article/europe-clima ... emissions/
EU:n ilmastotavoite: Vallankumous

"Nollatasolle kasvihuonekaasujen tuottamisessa ja sitomisessa pääseminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää muutoksia miltei kaikkiin modernin talouden osa-alueisiin. Päästöjen dramaattiset leikkaukset tuhoavat konaisia teollisuudenaloja ja muuttavat muita ja pakottavat ihmiset muuttamaan ruokailu-, työskentely-, asumis- ja matkustustapojaan.
Kivihiilen korvaaminen maakaasulla ja tuuligeneraattoreilla on verraten vaivatonta ja noin 75 %:lle EU:n päästölähteistä on olemassa korvaavia teknisiä menetelmiä." mm. vihreä vety, Ranskalla fuusioydinvoima, ja fissioydinvoima - nykyään on tapana puhua "pienistä ydinvoimaloista." EU-Saksan ja EU-Puolan ei ilmeisesti oleteta pääsevän irti kivihiilensä polttamisesta vuoteen 2050 mennessä, Puolan tarvitsemasta raha-avusta kivihiilensä vaihtamisesta uusiutuviin energialähteisiin kirjoitetaan runsaastikin. Saksa lisää fossiilisen maakaasun käyttöä, olisiko se Puolankin energiaratkaisu?

"Loput 25% "vihreästä siirtymästä" ovat kuitenkin vaikeita ja U. von der Leyen´kin on myöntänyt: "Meillä ei ole vielä kaikkia vastauksia."
"1800-luvun kuljetusmuodot uusin voimalähtein, junat ja jokireitit proomuineen palaavat. Teräs, lannoitteet, sementti, modernin maailman rakennusmateriaalit valmistetaan uusilla prosesseilla. Rakennukset kaikkialla EU:ssa muutetaan energiatehokkaimmiksi."

"Yksikään kansalainen, teollisuudenala tai hallitus ei saavuta EU:n `vihreää tavoitetta´ muuttumattomana."

"Tämän jälkeenkin muodostuu kasvihuonekaasuja ja CO2 on otettava talteen ja haudattava maaperään. Maanviljelijöiden tulot ja toiminta liittyvät yhtä paljon maaperään menevään hiileen kuin ravinnon tuotantoon."

Mitähän EU sitten vuoden 2050 päästövähennystavoitteessaan voisi todeta? Onko muu maailma, 90 % nyky-päästelijöistä, innoittunut EU:n esimerkistä ja EU:n tavoittelemasta `ilmastojohtajuudesta´ vai onko EU:n todettava olevansa taloudellisesti eristäytynyt muusta maailmasta?

Maailmasta, jossa lämpötila on muuttunut yhtä lailla EU:ssa kuin sen ulkopuolella, merien pinnat ovat nousseet tai sitten eivät aivan samalla tavalla kaikkialla jne., aivan `maailmanloppuennusteiden´ mukaisesti?
Ja riittääkö ruokatuotanto tavoitevuonna enää väestöräjähtäneelle maapallon ihmismäärälle ja onko Afrikasta paettu suuressa määrin väestöräjähdystä EU:n alueelle?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Ursula von der Leyenin komission Green Dealin rakentamismääräykset ovat jotensakin helpommin toteutettaviakin lisäkustannuksin, Saksassa näytetään arvioidun sahatavarasta tehdyn tyyppi-puutalon Suomessa olevan noin 10 % kalliimman. Hiilidioksidit on varastoitu ja hirsitalo on tässä mielessä tehokkaampi.
Periaate saksalaisissa rakennusalan julkaisuissa näyttäisi olevan: Oltava kuution muotoinen eli pieni vaippapinta-ala kylmää vastaan, hyvin pienet ehkäpä 5-lasiset ikkunat, ja periaatteessa otetaan lämpöeristekuutio, johon kaiverretaan pienehkö sisätila. Sisätilassa on koneellinen ilmanvaihto ja lämmitysenergia on tietystikin uusiutuvaa tuulesta ja/tai auringosta lähtöisin olevaa.
EU27:n maan alue näytetään usein jaettavan kolmeen pääryhmään eli erilaiset ilmastolliset olosuhteet on näin huomioitu.
http://bpie.eu/what-we-do/#our-mission
Suomen rakennusmääräyskokoelmaa on täydennettävä, mutta useimmat normithan meillä olivat Saksasta lähtöisin menneisyydessäkin.



Karlsruhen Teknillisessä Instituutissa ( KIT ) näytetään tutkitun EU:n Green Dealin maatalouttakin, lehdistötiedote 099. 10.11.2020
Grean Deal: Hyvä ilmasto-neutraalille EU:lle - huono planeetalle- otsikolla,
http://kit.edu/kit/english/pi_2020.php
"EU-komission tavoitteena on muuttaa EU:n maataloutta lähivuosina, vuoteen 2030 mennessä 25 % peltoalasta EU:ssa on viljeltävä
`luonnonmukaisesti´, lannotteiden käyttöä on vähennettävä 20%:a ja torjunta-aineita on oltava 50% vähemmän."
"EU-komissio aikoo istuttaa 3 miljardia puuta----ja kääntää pölyttäjien, mm. mehiläisten ja ampiaisten populaatioiden määrät kasvuun eli
`pelasta pörriäinen´.
Luomutuotannossa tarvitaan käsittääkseni huomattavasti suurempi peltoala tuottamaan sama elintarvikemäärä kuin lannoitetulla alalla ja
luomuhintakin on korkeampi siksi?
EU:ssakin tarvittaneen Green Dealin pienemmillä lannoitemäärillä yms. oikeastaan enemmän peltoalaa, koska KIT-instituutti sanoo tuossa
EU:hun tuotavan vuosittain miljoonia tonneja maataloustuotteita ja v. 2019 EU27 osti 20 %:a peltokasveistaan, sekä monia liha- ja maitotuotteita EU:n ulkopuolelta.
Ja nuo tuottajamaat käyttävät yli kaksi kertaa enemmän lannotteita kuin EU:ssa käytetään ja torjunta-aineitakin.
KIT:
"Kulutusta EU:ssa tulee vähentää ,sillä se vähentää myöskin metsäkatoa tropiikissa ja näiden ei siten tarvitse raivata uutta viljelysalaa".
Ellei sitten väestöräjähdys EU:n ulkopuolella vaadi lähitulevaisuudessa lisää maataloustuotantoa ehkäpä lannotteillakin lisättynä?



EU-komissiolla on suuri visio eli kangastus hiilineutraalista EU:sta vuonna 2050, välitavoitevuotena vuosi 2030.

Ammattiyhdistysjohtaja Luc Triangle sanoo maaliskuussa 2020: "On helppo sanoa, että EU:n on saavutettava kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 mennessä. Mutta teollisuusstrategian pitää antaa vastaus `miten pääsemme sinne´.
Tällä hetkellä meillä ei ole vastauksia."

"Yksitoista miljoonaa työpaikkaa kaivannaisteollisuudessa, energia-alalla ja autoteollisuudessa on vaarassa Green Dealistä johtuen.
Itäisten ja läntisten EU-maiden taloudelliset ja sosiaaliset erot kasvavat. Itä-EU:n joissakin maissa työllisyys joillakin aloilla voi olla täysin riippuvainen yhdestä päästöjä aiheuttavasta teollisuudesta.
http://euractiv.com/sections/social-europe-jobs/page/4/ 9.3.2020
Tällä voi olla suuri vaikutus EU:n sisäiseen muuttoliikkeeseen.
EU-komission puheenjohtaja vo der Leyen ja varapuh.johtaja ja ilmastojohtaja Frans Timmermans kylläkin vakuuttavat,
"ettei kukaan saa jäädä jälkeen - ollaan solidaarisia", kysyttäessä siirtymävaiheen kustannuksista itäisissä EU-maissa."

EU-komissio onkin perustanut Modernisaatio-rahaston, josta maksetaan itäisen EU:n maille avustuksia 643 miljoonaa € vuosina 2021-2030 - Bulgarialle, Kroatialle, Tsekille, Virolle, Unkarille, Latvialle, Liettualle, Romanialle, Slovakialle ja Puolalle. Puola yksin saa lähes puolet avusta 43,41%.
Tuo 643,232.890 miljoonaa € kerättäisiin päästökaupalla ja EU:n hiiliveroakin on ehdotettu ( IMF v.2019, 70 US$/CO2 ekv-tonni? ) `EU-laisen´ kuluttajan maksettavaksi ja EU:n tuotteiden vientikilpailukykyä heikentämään olettaen, ettei muu maailma ole ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissaan yhtä kunnianhimoinen kuin EU.
Nuo itä-EU:n maat ovat itä-blokin vuosinaan jääneet läntisen EU:n kehityksestä jälkeen, kuten DDR:kin oli paljonkin Länsi-Saksaa jäljessä Saksojen yhdistyessä ja 1393 km:n pituinen "Berliinin muuri" 41-vuoden ajalta näkyy Saksan taloudessa yhä.
http://arcgis.com/apps/Cascade/index.ht ... 96dbbd777a
Entisen DDR-alueen bkt on noin puolet ent. Länsi-Saksan alueesta, mutta suurimpien erojen sanotaan olevan sosiaalisia, ex-DDR-alue on konservatiivisempi, palkat ovat alempia ja työttömyys on korkeampi.

"Ent. DDR-alueella talous ja elämäntyyli ovat lähellä naapureita, mm. Puolaa ja Tsekkiä." Jos ja kun yhdistynyt Saksa ei ole saanut Saksojen elintasoeroakaan kurottua umpeen 30 vuodessa, niin onnistuukohan EU:n Modernisaatio-rahastokaan samanlaiseenkaan kehitykseen kuin mitä on tapahtunut itäisessä Saksassa?


Veikko Palvo




Mielestäni prof. Timo Vihavainen on osuvasti kirjoittanut 25.2.2021 : Järjen näkökulma, Järkevästi ilmastonmuutoksesta:
http://timo-vihavainen.blogspot.com/202 ... kulma.html

"Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on saatu näyttämään asketismia ja itseruoskintaa vaativalta katumusharjoitukselta.
Tämä on tietysti aiheuttanut vastareaktion normaalilla järjellä ajattelevien melko laajassa piirissä.......

Alarmismin asemesta on syytä huolehtia entiseen tapaan tämänkin maan normaaleista eduista samalla kun tosiasiat tunnustetaan. Lämpötila tulee meillä nousemaan 3 - 5 astetta ja sen saamme hyväksyä, vaikka olisimme kuinka kunnianhimoisia."

von der Leyenin hihkaisu 16.12.2019 EU:n New Green Dealistä ja "Meillä ei ole vielä kaikkia vastauksia, mutta tämä on matkan alku,
europe´s man on the moon moment" kuulostaa ideologiselta vihreän vallankumouksen julistukselta.
Poliittisen ideologian julistus näyttäisi jyräävän alleen kauppaliitto ja alun perin hiili- ja teräsyhteisö EU:n teknistaloudelliset edut, teollisuuden, rakentamisen, kaikenlaisten investointienkin ytimessä on pakostakin ekvivalenttihiilidioksidinen päästökauppa-ajattelu, hiilitullit ja hiilivuoto?

VP

[Veikko I Palvo]

Alarmismin asemesta on syytä huolehtia entiseen tapaan tämänkin maan normaaleista eduista samalla kun tosiasiat tunnustetaan. Lämpötila tulee meillä nousemaan 3 - 5 astetta ja sen saamme hyväksyä, vaikka olisimme kuinka kunnianhimoisia."

Länsi-Saksassa ydinaseiden vastainen liike voimistui 1980-luvulla ja ydinaseet ja ydinvoimalaitokset olivat liikkeen mielestä ilmeisestikin yhtä vahingollisia ja tuulen ja auringon sanottiin olevan vaihtoehtoisia energiamuotoja.
Happosateet levisivät Suomeenkin ja aurinkoenergiaa sanottiin Suomen leveysasteilla saatavan enemmän kuin riittävästi vuositasolla, talvella tosin ei saatu ja energian varastoinnissa oli samat ongelmat kuin nykyisinkin.

Ydinvoimalaitokset EU-Suomessa takaavat päästöttömän puhtaan energiatuotannon, jollaisesta EU-Saksassa ydinvoimalat sulkemalla halutaan päästä täysin eroon,
https://www.dw.com/en/how-fukushima-tri ... a-56829217
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus v. 2011 laukaisi Saksassa " energiewenden " hallituksen päätöksellä, ydinvoimalat päätettiin romuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vuonna 2020 Ranskalla on 56 ydinvoimalaa ja 1 rakenteilla Flamanvillessä ( sanotaan käynnistyvän 2023 ) ja etelä-Ranskassa rakennetaan fuusioydinvoimalaitosta, USAlla on 94 ja 2 ydinvoimalaa rakenteilla, Venäjällä on 38 ja 2 rakenteilla, Intialla 21 ja 6 rakenteilla, Kiinalla 49 ja 17 ydinvoimalaa rakenteilla ja Suomella on neljä ydinvoimalaa, Olkiluoto 3. käynnistyy 2022 ja yksi ydinvoimala on rakenteilla.

YK:n ja WMO:n IPCC kannattaa puhdasta ydinvoimaa, jonka myönteisen ilmastovaikutuksen Saksan ympäristöministeriön Jochen Flashbarth sanoo olevan illuusion, ydinvoiman muodostaessa maailmanlaajuisesti vain 5 % energiansaannista.
Saksan energialähteet 2020:
Ydinenergia muodostaa 13 %, ja näiden sulkeminen saa aikaan 13% aukon, ilmeisestikin Venäjän maakaasulla paikattavan.
Ruskohiilen ja kivihiilen poltto yht. 24 % EU-Saksan energiansaannista ja ydinvoima + hiilienergia v. 2020 37 % Saksan energiatarpeesta,
kivihiiltä Saksassa tosin on päätetty polttaa vuoteen 2038 saakka.
V. 2038 Saksalla näyttäisi siis olevan 38 %:n `aukko´ energiansaannissaan, maakaasulla, tuulella ja aurinkovoimalla paikattava.

Tarvitaan hyvin monta tuuligeneraattoria ja valtavan paljon vetytalouteen pääsemiseksi ja ympäristönsuojelijat ovat Saksassa aina väittäneet, ettei energiewende vaaranna Saksan taloutta eikä energiaintensiivistä teollisuutta.
Ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa energiewendellä, on Saksassa vakuuteltu.

Statistan tiedot ilmastonmuutoksesta perustuvat mm. NASAn tietoihin, ja tässä
http://statista.com/statistics/242204/e ... s-by-fuel/ ennuste fossiilisten energialähteiden aina vain lisääntyvästä käytöstä globaalisti vuoteen 2050 saakka.
"Näiden fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen, öljyn ja maakaasun, päästöjen ennustetaan kasvavan ennätyskorkeuteensa vuoteen 2050 mennessä."
"Hiilidioksidipäästöt kivihiilestä vuonna 2005 ovat samansuuruiset kuin CO2-päästöt maakaasusta vuonna 2050." ja
"Eniten päästelevän kivihiilen polton ennustetaan senkin globaalisti kasvavan huippuarvoonsa vuonna 2050 ja 2050 jälkeinen kehitys on auki, ehkä uusiutuvat energialähteet ainakin Euroopassa ja USAssa alkavat vaikuttaa jonkin verran?

Maailman väestönkasvulle ei voi mitään, ennustellaan ainoastaan sen taittuvan ja loppuvan runsaaseen kymmeneen miljardiin ihmiseen,
mutta maapallon ilmastoon sanotaan pystyttävän vaikuttamaan ilmakehää erilaisin suositeltujen toimin jäähdyttäen.......................

Maapallon jatkuvaan lämpenemiseen uusiutuvien käyttöönotolla ei näyttäisi olevan vaikutusta ( ehkäpä hidastavat lämpenemistä ) ,mutta millainenkohan on EU-Saksan teollisuuden tilanne vuonna 2050 ja
EU-komission Saksa-Ranskan suuntaviivojen mukaan vaadittu EU-maiden teollisuuden kilpailuasema, Suomenkin viennistä puolet mennee vuonna 2021 EU:n ulkopuolelle?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Fortum vakuuttaa vetytalouden tulevan ennemmin tai myöhemmin heijastaen EU-komission kantaa.
https://www.fortum.com/about-us/blog-po ... r-or-later Saksassa , Ranskan ja Suomen ollessa päästöttömän puhtaan ydinvoiman EU-maita.

Suomessa ei tarvittane aurinko- ja tuulivoimaakaan siinä määrin kuin Saksassa ja Keski-Euroopassa hiilidioksidivapaan vedynkin tuottamiseksi, eikä lisää fossiilista maakaasuakaan Saksan lailla?

Ydinvoimaloita Suomessa tarvittaisiin vielä lisääkin, tuskinpa muutkaan EU-maat suunnittelevat olevansa pysyvästi sähköenergian naapurimaistaan tuonnin varassa edes kylmimpinä talvikuukausina.

Vety toimii säätövoimana aurinko- ja tuulienergialle, joita voidaan myöhempään käyttöön varastoidakin vetynä.
"Hyötysuhde sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi on 24 - 38 %."
"Optimistisimpien ennusteiden
mukaan vety tulee tyydyttämään jopa 25 %:a maailman energiatarpeesta."
"Vetyä elektrolyysillä tuotettaessa hyötysuhde on 60 - 70 %, kolmasosa menee hukkaan lämpönä, joka voitaisiin ottaa hyötykäyttöön."

Suomen ydinvoimalaitoksilla, mm. Loviisassa on kaksinkertainen sähköteho, 2000 MW mennyt 1970-luvulta alkaen hukkaan lämpönä mereen, voitaisiin se hukkalämpö ottaa talteen Loviisassa ja Olkiluodossakin.

Saksassa tuuligeneraattoreita näytetään tarvittavan kymmeniätuhansia lisää ja myöskin vihreän vedyn tuottamiseen.
Saksassa on 29 844 tuuligeneraattoria ja Suomessa ei tarvittane juuri 800 tuuligeneraattoria enempää, 1000:sta on kylläkin puhuttu - onhan se sopivan pyöreä luku.

Veikko Palvo







Saksan ja von der Leyenin EU-komission Green Dealin energiaratkaisu näyttää olevan tuuli ja aurinko ja vetytalous ja eriäviä mielipiteitä ei EU:ssa näytetä hyväksyttävän.
Ydinvoima on periaatteessa suljettu pois vihreän rahoituksen taksonomiasta. " Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä."

Seitsemän EU-maata on eri mieltä, Ranska, Unkari, Puola, Tsekki, Slovenia, Slovakia, Romania ja ne lähettivät 19.3.2021 EU-komissiolle kirjeen vaatien ydinvoimalle vihreän rahoituksen taksonomiassa Eu-komissiota tukemaan aktiivisesti ydinvoimaa.

"ydinvoima on yhteisen edun mukainen tavoite, vaikka kaikki eivät välttämättä tavoittelekaan sitä............................... ydinvoimaa."
http://euractiv.com/section/energy/-env ... ear-power/

"EU-maat ovat myöskin erimielisiä siitä, miten taksonomian tulisi kohdella maakaasuinvestointeja," rakennettavaa maakaasuinfrastruktuuria.
The European gas infrastructure can help deliver the EU hydrogen strategy http://gie.eu , mutta putki korkeapaineisen vedyn siirtoon on erilainen kuin maakaasun siirrossa käytetty putki ja putkistoverkko, jota lisää rakentaessaan Saksa sitoutuu yhä enemmän fossiilisen maakaasun tuontiin Venäjältä ( osa kyllä Pohjanmeren öljy- ja kaasukentiltäkin ) ja tuo riippuvuus tuskin lisää turvallisuutta EU:n Natoon kuulumattomissa maissa?

Ja
Saksa ja Itävalta mm. vastustavat ydinvoimaa EU:ssa vedoten ydinjätteen ympäristöriskeihin. Ja Saksahan sulkee kaikki ydinvoimalansa ja lisää fossiilisen maakaasun tuontiaan korvaamaan ydinenergian jättämää energia-aukkoa, jota kivihiilivoimalaitostenkin asteittainen sulkeminen vuoteen 2038 mennessä lisännee.

VP

[Veikko I Palvo]

Saksan ja von der Leyenin EU-komission Green Dealin energiaratkaisu näyttää olevan tuuli ja aurinko ja vetytalous ja eriäviä mielipiteitä ei EU:ssa näytetä hyväksyttävän.



VP

Saksan ja Angela Merkelin hallituksen ex-ministeri Ursula von der Leyenin EU-komission Green Deal-politiikka on komission julistamien vuoden 2030- ja 2050- EU:n päästötavoitteiden suhteen vääränlaista, todennäköisesti noina tavoitevuosina EU:ssakin ollaan vielä vähentämässä fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.
Globaalisti energiankulutuksesta 80%:a on fossiilisia polttoaineita. Ja Saksassa ydinvoimalaitosten sulkeminen hidastaa päästötavoitteisiin pääsemistä. Kivihiili korvataan maakaasulla, jonka EU-komissio luokittelee tuettavaksi "kestävällä rahoituksella", toisin kuin tuulienergian lailla päästövapaan ydinvoiman. EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans näyttää sanovan, ettei komissio tietenkään voi estää ydinvoimaloiden rakentamista, mutta niitä ei EU:ssa rahoituksellisesti tueta, kuten maakaasua.

Fossiilinen maakaasu tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 60%:a kivihiilivoimalaitoksen päästöistä ja lisäksi kaasun tuotannossa syntyy metaania.
Biomassakin tuottaa CO2-päästöjä noin runsaan neljäsosan siitä, mitä kivihiili ja puolet siitä, mitä maakaasu. Aurinkovoimalakin tuottaa kaksinkertaiset CO2-päästöt verrattuna vesivoimalaitokseen.

Ranskan johdolla seitsemän EU-maata onkin protestoinut EU-komission erikoisesta energialuokittelusta ja Ranskassa tuulivoimalaitosten rakentamisen suurimittainen lisäys ei näyttäisikään olevan suunnitelmissa ja eihän sillä pystytäkään pääsemään EU-komission asettamiin tavoitteisiin. https://rte-france.com/en/eco2mix/power ... rgy-source
Flamanville 3 ydinvoimalaprojekti:
https://edf.fr/en/groupe-edf/producteur ... esentation Saksassa ydinvoimalaitosten vastaisuus on ilmeisestikin sisäpolitiikkaa, jota on ilmeisen hyödytöntä yrittää saada vallitsevaksi koko EU:n alueella?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

EU:ssa näyttäisi jälleen kummittelevan aave, haave * vihreästä vedystä * energiantuottamisessa, tämän 5.2019 suunnitelman
http://energypost.eu/50-hydrogen-for-europe-a-manifesto manifesti
mukaan vuoteen 2050 mennessä 50%:a EU:ssa käytettävästä energiasta on tuotettava vedyllä, joka tehdään aurinko- ja tuulienergialla.
Tuuligeneraattoreita tarvitaan lisää ehkä viisinumeroinenkin lukumäärä ja neliökilometrittäin aurinkennopinta-alaa.

Keski-EU:han on riippuvainen fossiilisesta maakaasusta, jonka käyttö ns. siirtymävaiheen energiana lisääntyy Saksan sulkiessa loputkin ydinvoimalansa ja EU-komission von der Leyen ja Frans Timmermans näyttävät noudattavan näitä Keski-EUlaisia energialinjauksia ja komissio ei myönnä Ranskalle ja muille ydinvoiman rakentamista suunnitteleville EU-maille "vihreän investoinnin" hyötyjä ja rahoitusta.
EU-Ranska ja kuusi EU-maata jättivät äskettäin komissiolle oman manifestinsa ydinvoimasta.

Vety - manifestissa v. 2019 sanotaan v. 2016 EU:ssa käytetystä energiasta 54%:a olevan tuontia EU:hun, fossiilista maakaasua ( käyttö lisääntyykin ) , öljyä ja kiinteitä polttoaineita.
Vedyllä suunniteltaneen Keski-EU:ssa korvattavan nuo tuontienergiat 30 vuodessa ja Venäjä ja Norjakaan eivät enää saisi energioitaan kaupaksi keski-EU:lle?
Yritetäänköhän tuolla vetystrategialla liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin pääsemistä ja tällöinhän "ei yritetä mitään, saadaan aikaiseksi korkeintaan suuri EU-energiaongelma, joka ei kelpaa esimerkiksi "muulle maailmalle" ilmastonmuutoksen vastaisuudessa?

Maakaasuputkistoakin paineenkorotusasemineen - maakaasuinfrastruktuuria - on rakennettava lisää, eikä se sovellu vedyn siirtoon, vety tarvitsee oman infransa,
suunnitelman mukaan 11 600 km vuoteen 2030 mennessä ja 37 000 km vuoteen 2050 mennessä, kustannuksien ollessa kymmenien ja kokonaisuudessaan arvioiden mukaan satojen miljardien €urojen kustannusluokassa.

Hydrogen-Energiewenden hyödyt näyttäisivät olevan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa sen edellisen manifestin aaveen tavoin, mutta lisäkustannukset lähivuosina ja vuosikymmeninä näyttävät olevan ainakin todellisuutta?

Tavoitevuosi on ehkä 2038 ja vetyä on käytettävä 50%:a EU:n energiatarpeesta ja kulutuksesta,
http://gasforclimate2050.eu/ehb/
kahdentoista Keski-EU:n maata kattavassa vetyputkiston suunnitelmissa, joissa kuitenkin putkia on noilla oheisilla kartoilla piirrelty vedettäväksi
tänne pohjoiseenkin EU:hun, miksiköhän - onkohan suomalaisissa suunnitelmissa?

** Vetyä tehtailtaessa ei tehdä uutta energiaa **, vety on ainoastaan vetyputkistossa siirrettävän energian muoto, ja vetyä voidaan siirtää laivoillakin.
Ja
vetyä tarvitaan koska aurinko- ja tuulienergian tuotanto on hyvin vaihtelevaa, aina ei tuule, eikä aurinko paista, ja tuuli- ja aurinkoenergian varastointi taloudellisesti on ongelma. Vetyä tuulimyllysähköllä tehtäessä on jokin hyötysuhde ja `sähköstä vetyyn ja takaisin sähköksi´-prosessilla on vielä huonompi hyötysuhde.

Kun hiilidioksidia erotetaan ilmasta, puhutaan siinäkin hyötysuhteesta ja tuuli- ja aurinkosähköenergiaa tarvitaan varsin paljon.

Ydivoimaa runsaasti käyttävällä Ranskalla ei noissa suunnitelmakartoissa näytä olevan juurikaan vetyputkistoa, mutta vaaditaankohan Ranskaakin maksajaksi Keski-EU:n vetyinfrassa, vaikka sen ei nähtävästi odoteta lähtevän mukaan Keski-EU:n vetymanifestin toimiin?

Ranska panostanee ennemmin fuusioydinvoiman kehittämiseen etelä-Ranskassa Saksan keskittyessä tuulivoimalla tehtävään vetyyn?
Tässä kirjoitetaan
http://cleanenergywire.org/factsheets/h ... -phase-out Saksan ja saksalaisten ydinvoiman vastaisuuden historiasta 1970-luvulta alkaneena.
10.4.2017 Cleanenergywire kirj.: Erityisesti Saksan vihreiden ja vasemmiston " ydinalan poliittisten asiantuntijoiden " sanoneen ydinfuusioreaktorin olevan `veronmaksajien rahojen tuhlaamista´.
Fossiilisista on siirryttävä uusiutuviin energiamuotoihin ja Saksan sisäpolitiikassa ydinvoima ja fuusiovoima ovat kertakaikkiaan ja yksioikoisesti "ei-uusiutuva energiamuoto," ainoastaan tuuli- ja aurinkoenergia ovat uusiutuvia ja vihreitä.
Mutta
siirtävätköhän Saksa ja saksalaiset `ydin- ja fuusioenergian´ vastustajat omaa tavoitettaan kauemmaksi omalla ehdottomuudellaan?

Etelä-Ranskan ITER-ydinfuusiovoimahankkeessa on mukana 35 maata; USA, Ranska, Kiina, Venäjä, Japani jne.
http://iter.org/proj/inafewlines Fuusiovoimala on testivaiheessa.

Veikko Palvo







"Ranskan kulut ydinenergiastaan ovat 60% siitä, mitkä ovat Saksan kulut uusiutuvista energiamuodoistaan:
https://energycentral.com/c/ec/germany- ... -half-long
Germany Solar and Wind is Triple the cost of France´s Nuclear and Will Last Half as long , 11.11.2019 Energycentral


Saksan uusiutuvat; tuuliturbiinit ja aurinkoenergian kerääjät on rakennettava uudelleen 15 - 25 vuoden välein ja Ranskan ydinvoimalaitokset kestävät 40 - 80 vuotta."
Saksan nopeammin uudelleen rakennettavat tuuliturbiinit ja aurinkopaneelit on lisäksi myöskin 15-25 v. välein myöskin vaihdettava uudemman tyyppisiin, mikä lisää kustannuksia sekin.

Kiina on vuosina 2000-2019 käyttänyt 300 TWh:n ydinvoimalaitosten rakentamiseen hieman alle 150 miljardia $:a.
Ranskan kustannukset olivat 2000-2019 miljardi $ yhden TWh ydinenergiatuotannon rakentamiskustannuksina.

Sähkö on ranskalaisille 41% halvempaa kuin saksalaisille, saksalaiset maksavat nyt ( 11.2019 ) 18 c/kWh ylimääräistä eli 24 miljardia vuodessa ja lisäkustannukset 20 vuoden ajalta ovat 500 miljardia $.
Ja
Ranska päästelee OECD:n mukaan vain 10% siitä, mitä Saksa sähkoenergiansa tuotannossa.
Ja
Energiewende on maksanut Saksalle vuosina 2014 - 2019 32 miljardia €uroa ja Der Spiegelin mukaan Saksa joutuu maksamaan
3,4 biljoonaa € aurinko- ja tuulienergiansa lisäämiseksi.
Vetytalous eli vety tuuli- ja aurinkoenergian varastointimuotona tulee nostamaan kustannuksia vielä lisääkin ja hiilidioksidin sieppaus, varastointi ja kuljetus Pohjanmeren alle varastoon on Saksalla kokonaisuudessaan menopuolella.

Ranska on rakentanut maltillisesti myöskin aurinko- ja tuulienergian laitoksia säilyttäen ydinvoimaosuuden yli 70 %:ssa.
Ja Ranska näyttää myöskin varastoivan pumppaamalla vettä vesivoimalaitoksien alapuolelta patoaltaaseen takaisin tuota vaihtelevaa
"uusiutuvan energian" tuottoaan varastoidessaan, "silloin kun tuulee."

Saksan `vetytalouden´ tuuli- ja aurinkosähköstä muunnettua vetyä voi tietystikin polttaa ja hyötysuhde lasketaan silloin ainoastaan sähköä vetyyn muutettaessa ( elektrolyysin hyötysuhde 60-70% ), hyötysuhde
"sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi" on huonompi: 24 - 38 % ( lähde Fortum 4.9.2020, Eero Vartiainen )


Saksan jatkuvasti lisääntyvä ns. siirtymävaiheen energia, fossiilinen maakaasu aiheuttaa sekin lisäkustannuksia infransa lisärakentamisesta ja saattaa olla, että tuo "siirtymävaihe" jatkuu vuoden 2038 jälkeenkin, johon mennessä Saksa on julistanut sulkevansa kaikki ruskohiili- ja kivihiilivoimalaitoksensa.
Vuoteen 2038 saakka Saksassa on siis päätetty tuprutella päästöjä ja hiilidioksidia kivihiilestä, johon verrattuna maakaasu tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 60% eli tuo "välivaihe" ei ole kovinkaan ilmastoystävällinen edes EU:ssa.

Saksan mallia kalliissa energiantuotannossaan ei kannattane jäljitellä Suomessakaan, vaikka von der Leyenin ja Frans Timmermansin EU-komissio näyttäisikin ajavan Saksan energiapolitiikkaa toimissaan?

Ranskan malli vaikuttaisi paremmalta ydinenergian ollessa keskeisin ja sen ohella uusiutuvaa aurinko- ja tuulienergiaakin on maltillisesti rakennettu ja lisäksi Ranskan energiatuotanto on puhtaasti ilmastoystävällisempää kuin Saksan vihreän uusiutuvat energialähteet ja toteutuneena todellisuutena suuremmat hiilidioksidipäästöt Saksassa?

VP

[Veikko I Palvo]

EU-komissiolle ja EU-parlamentin poliittiselle teollisuus- ja energiavaliokunnalle näyttää nyttemmin kantautuneen tietoja siitä, ettei tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettu vety ja vetytalous olekaan lähitulevaisuudessa ( vuoteen 2030 ja 2050 mennessä? ) mahdollista ainakaan esim. Saksassa, Ranskallahan on ydinvoimalaitosstrategiansa.

EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta hyväksyi 22.3.2021 päätöslauselman *" vähähiilisten "* energialähteiden, kuten fossiilisen maakaasun.
( Maakaasun päästöt 60% kivihiilienergian päästöistä. )

Fossiilisen maakaasun käyttö lisääntyy huomattavan paljon keski-EU:ssa ja Saksassa, sen on päätetty olevan "välivaiheen tulevaisuuden" tai "tulevaisuuden välivaiheen" energialähde vuoteen 2038, jolloin tavoitteen mukaan hiilivoimalaitokset suljetaan.
http://euractiv.com/section/energy-envi ... n-nuclear/
Ja
niin on päätetty, että otetaan fossiilisen maakaasun hiilidioksidi talteen ja varastoidaan CO2 maan tai meren alle x-kustannuksin ja hyötysuhteella ja lisäksi on päätetty
tämän olevan "vähähiilinen" tapa tuottaa vetyä, joka on nimetty " siniseksi vedyksi". Enää ei uskota tuuli- ja aurinkoenergian riittävyyteen "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa" jos tuotettaisiin puhdasta hiilidioksidivapaata vetyä.
Kyse on tässäkin poliittisesta päätöksestä, sillä Vihreä puolue ja Vasemmistopuolueet vaativat keskittymistä yksinomaan vihreään ja uusiutuvaan vetyyn. ( vaaditaan siis valtavasti lisää tuuliturbiineja ja aurinkopaneeleita, silläkin uhalla että omat ideologiset vaateet samalla tosiasiallisesti vesittyvät )

Suomessa kaikki puolueet näyttävät olevan EU-komission ja Saksan energialinjausten takana ollessaan hallituksessa tai oppositiossa tai päinvastoin, energiapoliittisia Suomen kannanottoja ei EU:ssa näytetä esitettävän?
"EU:ssa me suomalaiset olemme pöydissä joissa päätöksiä tehdään", sanotaan usein - mutta ovatkohan Suomen edustajat siellä "pöydissä"
olleet lähinnä kuunteluoppilaina, oppositio ja hallituspuolueet vuorollaan?

Valtionyhtiö ja pörssiyhtiö Uniper päästelee kylläkin hiilidioksidia enemmän kuin koko Suomi, mutta Keski-EU:ssa ja Venäjällä,
koti-Suomessa Fortumilla on ydinvoimalaitoksiakin ja lisää pitäisi rakentaa, mutta onko Suomen oppositiopuolueilla tai hallituspuolueilla vaihtuvilla hallintovuoroillaan energiapoliittisia linjauksia?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

EU-komission Green Deal näyttää ulottuvan Afrikkaankin, lieneekö se sitten EU:n haluamaa `maailman ilmastojohtajuutta´?
http://ec.europa.eu/commission/presscor ... /ip_20_373
"Afrikka ja EU tulevat yhdessä johtamaan * vihreää siirtymää * ja digitalisaatiota ja edistämään * kestäviä investointeja * ja työpaikkoja."
Afrikan väkiluvun ennustetaan kaksinkertaistuvan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja ehkä ( YK ) 4,4 miljardiin vuoteen 2100 mennessä ja
afrikkalaisten keski-ikä on 18 vuotta, joten työpaikkoja tullaan Afrikassa todella tarvitsemaankin.
Öljyyn ja kaivostoimintaan ja raaka-aineisiin perustuvan Afrikan talouden sanotaan muodostuneen 2000-luvulla vähemmistöksi pääomavirroissa ja yhä useamman sijoittajan sanotaan keskittyvän vähittäiskauppaan ja palveluihin.
EU-maiden kehitysapu ja vihreän siirtymän rahoitus näyttäisivät sekoittuvan toisiinsa ja mm. Club de Paris on sovitellutkin ja velkasaataviaan Afrikasta.

Kiina toimii taloudellisesti lähes kaikissa Afrikan maissa rakentaen voimalaitoksia, teitä ja rautateitä, satamia, sairaaloita ja kouluja, joista Afrikassa on pula, saaden korvaukseksi raaka-aineita - joita jalostettuina voi myydä EU-maihinkin. Jo Mao aloitti Afrikka-yhteistyön Tanzania-Sambia rautatien rakentamisella ja nyttemmin Kiina on toimittanut Afrikan ensimmäisen satelliitinkin, jota kuulemma tarvitaan maatalouden kehittämiseksi.
Kiinan Belt and Road-foorumin mukaan Kiina investoi paljon Afrikan infrastruktuuriin.


Deutsche Welle kirj. 29.5.2020 Venäjän aseviennistä Afrikkaan,
https://dw.com/en/russian-arms-exports- ... a-53596471
lähinnä maghreb-maiden eteläpuoliseen mustaan Afrikkaan. Algeria ja Egypti ovat suurimmat Venäjän aseviennin kohdemaat.
Saharan eteläpuolisen Afrikan Angolaan Neuvostoliitolla oli läheiset yhteydet asetoimituksinkin ja asevienti on elpynyt 2000-luvulla, DW:n artikkelin mukaan Krimin 2014 Venäjään liittämisen jälkeen Venäjälle asetettujen pakotteidenkin johdosta.
Neuvostoliitto
oli suuri toimija ja aseviejä Afrikkaan ja v. 2019 Siprin mukaan Venäjä on taas noussut 49%:n osuudellaan suureksi aseviejäksi.

Putin sanoi Venäjän 2019 vievän Afrikkaan 25 miljardin $:n edestä elintarvikkeita ja aseita 15 miljardilla $:lla ja sanoi vientilukujen kaksinkertaistuvan 4-5 vuodessa. Suurin osa aseista Algerialle ja Egyptille.
Venäjä
isännöi v. 2019 kaikkien aikojen ensimmäistä Venäjä-Afrikka -huippukokousta Sotshissa,
https://www.dw.com/en/vladimir-putin-op ... a-50943192
joten EU:llakin on Afrikassa kilpailijoitakin Kiinan ollessa suurin rahoittaja ja toimittaja afrikkalaisissa hankkeissa ja Venäjä ja Kiina eivät näytä vaativan afrikkalaisilta `vihreää siirtymää´ eikä `kestävää kehitystä´?

Kenialainen taloustieteilijä James Shikwati kritisoikin ulkomaisia rahoittajia: " Afrikan poliittiset johtajat unohtavat, että afrikkalaisten on maksettava velkansa takaisinkin."
J.Shikwatin kritiikki näyttäisi sopivan monien EU-maidenkin poliittisiin johtajiin?

Veikko Palvo






Ovatko EU:n kauppasopimukset EU-komission Green Dealin mukaiset?

Eivät ole, "samankaltaisten tuotteiden" luokittelu ei salli tariffien alennusten ja markkinoille pääsyn erottelua tuotantokriteerien mukaisesti.
Vain tavaroiden merkinnät sallitaan, jotta kuluttajat voivat niiden perusteella tehdä ´ kestäviä ostopäätöksiä ´.
WIIW, Itävalta:
http://wiiw.ac.at/are-eu-trade-agreemen ... n-484.html

"EU-komission mukaan EU-kauppapolitiikalla voidaan tehokkaasti vaikuttaa kumppanimaiden ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan, mutta EU:n vapaakauppasopimuksissa ei ole keinoja rangaista kauppakumppaneja ympäristö- ja ilmastomääräysten rikkomisesta.
EU:n seurannan ja julkisen painostuksen oletetaan saavan kauppakumppanimaat täyttämään ilmastosopimuksen."
Ja
suurimmalla osalla EU:n kauppakumppaneista ei ole Co2-veroa eikä päästökauppajärjestelmää.

Vapaakaupan tavoitteena on myöskin lisätä kauppaa ja se lisää päästöjä.
IMF:n ehdotuksessa 75 $:n hiilidioksidiverosta per Co2-tonni olisi seurauksena EU:n voittojen väheneminen 15%:lla.
https://blogs.imf.org/2019/10/10/fiscal ... ate-change IMF 10.10.2019
Ehdotetaan
Co-2 päästötonnin verotuksen nousua 75 $:iin tonnilta vuoteen 2030 mennessä ja se myös nostaisi kotitalouksien sähkölaskuja 43%:a.

EU:n Green Dealin toteuttaminen ei näytä kovinkaan yksinkertaiselta ainakaan EU:n ulkopuolella EU:n kauppakumppanimaissa?

Pariisi 2015 ilmastosopimuksen allekirjoittaneissa noin 150 kehitysmaassa ja kehittyvissä maissa odotettiin kenties `ilmastoavustuksia´
ns. ilmaston muutokseen `syyllisiltä` teollisuusmailta, mm. Kiinan johto on esittänyt tämänsuuntaisia vaatimuksia?

VP

[Veikko I Palvo]

Kuka hallitsee EU:ssa?

EU-Komissiossa on 27 erikielistä komissaaria eri maista, jotka vaihtuvat kuuden vuoden välein ja kaikki aloittavat aina "alusta" arvattavastikin tutustuen aluksi toisiinsa, eu-virkamiehiin ja toimintaympäristöönsä.

Suomenkin meppien ja komissaarien tekemisistä kirjoitetaan liian vähän Koti-Suomessa, samoin EU-komission ehdotuksista ja tekemisistä, saattaisihan mielipiteitä niistä olla EU-Suomessakin.
Eli odotetaanko meillä EU:n päätöksiä ja direktiivejä ja poliittisesti ne hyväksytään sitten sellaisinaan, pieni maa kun ollaan. Toisaalta, jos EU:n nettomaksajamaista ja saajamaista tehdään lista niin nettomaksajat-lista lienee lyhyempi, joten "pienen Suomenkin" äänioikeus tavallaan nousee?

EU-maista 9 on nettomaksajia ja 18 saajia .. ( statista.com 2018, suuri nettomaksaja Britannia ei enää maksajien joukossa )

EU:ssa on v. 2019 ollut 7820 vaaleilla valitsematonta virkamiestä, jotka saanevat aikaan jatkuvuutta Brysselin toimissa komissaarien ja komissioiden jatkuvasti vaihtuessa? Barroso 11.2014-10.2009 ja II-kausi vuoteen 2014, Jean-Claude Junckerin komissio 31.10.2019 saakka,
jolloin von der Leyenin komissio aloitti jatkaen vuoteen 2024 asti.
Brexitin johdosta von der Leyenin komission poliittinen asialista on uusi ja kenties kunnianhimoisempi joltain kannalta katsoen?

Ursula von der Leyenin johtama komissio aloitti 1.12.2019 ja Jean-Claude Junckerin komission aikana 2015 aloitettu `kiertotalouden toimintasuunnitelmakin´ valmistui:
tiivistelmä suomeksi: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ ... 14&from=EN
Komission tiedonanto Eu-parlamentille, Euroopan neuvostolle, EU:n talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.
http://ec.europa.eu/environment/topics/ ... on-plan_en

"Tavoitteena on varmistaa, että luodaan oikea * sääntely - ympäristö *, jotta kiertotalous voi kehittyä sisämarkkinoilla, ja annetaan taloudellisille toimijoille ja koko yhteiskunnalle selkeitä signaaleja siitä, miten kiertotalouden osalta edetään."

"Tuore raportti tuo esiin kiertotalouden laajemmat edut, joihin kuuluu hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
1. tuotanto , 1.1 tuotesuunnittelu , 1.2 tuotantoprosessit jne. ......

Vaikuttaa jotensakin suunnitelmatalouden keskussuunnittelutoimiston aikaansaannokselta?
ja
Miten "green deal"-talous voi toimia EU:n sisämarkkinoillakaan, jollei kansainvälisiä sopimuksia ( WTO , G20 yms. ) muuteta?
Global Alliance on Circular Economy and Resource Efficiency lienee EU:n pyrkimys tähän suuntaan: EU + 12 maata, mm. Ruanda, Kenia, Nigeria, Marokko ja Norja ja Kanada http://ec.europa.eu/environment/interna ... acere.html

Hiili- ja teräsyhteisön terästä mm. ei voine kilpailukykyisesti valmistaa EU:ssa tai sitten `eeuulaiset´ joutuvat maksamaan siitä enemmän?
Ja kiinalaiselle teräkselle erilaisissa tuontituotteissa EU:hun suunnitellaan tuontitulleja.
Hiili on tietystikin nyttemmin julistettu EU:ssa käyttökelvottomaksi ja hiilidioksidiakin tulisi vastustaa ( co2-päästöjä ).

Veikko Palvo







EU:n 27 jäsenvaltiolla Ursula von der Leyenin komission julistama "green deal- politiikka" on kansallista sisäpoliittista todellisuutta, mutta EU-komission tavoite luoda eu-dealistä maailmanlaajuinen ilmastosopimus ei käyne yhtä vaivattomasti?
Kaupallisen ilmastomuurin EU:n ulkorajoilla komissio suunnittelee olevan valmiina v. 2023.

Kyse on kauppasopimuksista ja maailmanlaajuisesta kaupasta ja EU ja Kiina ovat joulukuussa 2020 neuvotelleet USAn pres.vaalien aikana
http://ecfr.eu/publication/climate-supe ... en-future/ ja
17.4.2021 ilmastoerikoisasiantuntijat John Kerry ja Xie Zhenhua neuvottelivat maailmankaupasta Shanghaissa ilmastonmuutokseen liittyen.

YK:n COP21-ilmastokouksessa 2015 Pariisissa 196 valtiota allekirjoittivat ilmastosopimuksen ja Glasgow:n COP26-kokouksessa marraskuussa 2021 samojen valtioiden on määrä neuvotella siitä, kuinka COP21-sopimusta tulisi käytännössä toteuttaa.

EU toivoo voivansa tulla maailmanlaajuiseksi ilmastoa koskevien standardien asettajaksi ja varovaisemmat näyttävät sanovan: Jos onnistumme, uusi kasvu- ja vaurausmalli saattaa toteutua kansainvälisestikin.
Mutta vihreä siirtymä maksaa ja mm. Kiina näyttäisi viivyttelevän ilmastolupauksissaankin haluten ilmeisesti saada vuosien etumatkan maailmankauppansa lisäämisessä suhteessa EU:hun ja USA:aan.

Glasgow on v. 2020 nimitetty Global Green Cityksi ja kaupunki istuttaa puistoihinsa 22000 puuntainta hiilidioksidia imemään ja varastoimaan.
Mutta maailmankaupan säädöksiä Glasgow:n COP26:ssa ei pystytä muuttamaan, joten onkohan von der Leyenin komissio rakentamassa
taloudellista Festung Europaa?

VP

[Veikko I Palvo]

EU-komission direktiivi vuonna 2019 kielsi kertakäyttöisten muovien tuotannon ja käytön ja mahdolliset tulevat direktiivit uhkaavat kieltää selluloosapohjaisten materiaalien tuotannon ja käytön, ainakin siitä näytettäisiin oltavan meillä huolissaan:
http://ek.fi/en/current/news/cellulose- ... s-plastic/
Cellulose based viscose fibre should not be defined as plastic

Ei-fossiiliperäisten BIOmuovienkin suhteen näyttäisi olevan eriäviä käsityksiä ja eivät ne ainakaan uusiutuvia ole ja kaatopaikoillakin ne tuottavat erittäin vaarallista kasvihuonekaasu metaania - kg metaania on kerrottava 25:llä hiilidioksidi-kg:ksi muunnettaessa.

Suomessa selluloosasta alettiin valmistaa tekosilkkiä Vuoksenlaaksossa vuodenvaihteessa 1938 - 1939 ja tuotantomäärät ovat v. 1939 lopulla olleet säteriä 1200 kg, kelmua 1000 kg ja sillaa 200 kg.
Talvisodan alettua Kuitu Oy:n tehdas on ryhtynyt valmistamaan "molotovin coctaileja" ja lähes 500 puna-armeijan miltei 2000:sta Talvisodassa tuhoutuneesta panssarivaunusta onkin palanut ja suurin osa lienee sytytetty `molotovin coctaileilla´?

http://karjalanliitto.fi/media/jasenyht ... ikunen.pdf
Länsirannikolle evakuoidut Kuitu Oy:n koneet on 1940 ollut pakko palauttaa takaisin, Neuvostoliitto oli ryhtynyt valmistamaan tekosilkkiä tai on se ainakin ollut pyrkimyksenä ja koneetkin piti saada, kuten Suomen Karjalaan jääneille sellu- ja paperitehtaillekin.

Helmikuun 1. pnä 1941 Valkeakoskelle on perustettu Säteri Oy viskoosin jatkojalostukseen ja lienee tehnyt konkurssinkin.

Selluloosapohjaista viskoosikuitua ei EU-komissio saisi kuitenkaan määritellä muoviksi?

Veikko Palvo







Prof. Dimiter Toshkov, Leidenin yliopisto, kirjoitus " 55 years of European legislation ", viimeisin päivitys 2.2014.
http://www.dimiter.eu/Eurlex.html

Euroopan talousyhteisö perustettiin 1957 Roomassa ja sen jälkeen on annettu yli 100 000 lainsäädännöllistä säädöstä.
Ja
nykyisin ( 2.2014 päivitys ) annetaan vuosittain keskimäärin 80 direktiiviä, 700 päätöstä ( decisions ) ja 1200 asetusta ( regulations ).

Lukumääräisesti direktiivit, päätökset ja asetukset lisääntyivät vuosi vuodelta noin vuoteen 1995 tienoille saakka ja vuosittain annettaviin noin 2000:een säädökseen.



EU-komissio antoi Brysselissä 11.12.2019 tiedonannon, " EU:n vihreän kehityksen ohjelman ",
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ ... 40&from=EN
ja onko tiedonannossa kyse direktiiveistä, päätöksistä vaiko asetuksista vaiko kaikista näistä?


Europarlamentin käsittelyäkin Green Dealista:
http://europarl.europa.eu/legislative-t ... ew/05-2021

VP

[Veikko I Palvo]

Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Skandinaviassa ja yleisesti pohjoisen pallonpuoliskon mailla ilmaston lämpenemisestä saattaa olla nettohyötyä.
"Vaaravyöhykkeessä" ovat eteläisen pallonpuoliskon maat.
Globaalisti noin 10% päästelevä EU on kuitenkin asettanut itselleen tiukimmat ilmaston lämpenemistä vastustavat tavoitteet ja vetytalouskin kehittyy yleisestikin lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla?

Suomessa VTT on Tekesin tilauksesta laatinut "Suomen vetytiekartan" jo 2013:
http://vttresearch.com/sites/default/fi ... 257-13.pdf

Suomen vetytiekartta 11.2020
http://isy.fi/wp-content/uploads/2020/1 ... -11-19.pdf
on viitteenä tuossa lopussa.


Tuuliturbiinijätti Siemens Gamesa esittää 10.6.2021 suunnitelman `vihreän vedyn´ tuotantokustannusten alentamiseksi seuraavin ehdoin:
https://www.cnbc.com/2021/06/10/siemens ... rogen.html
1. uusiutuvan energian kapasiteettia on lisättävä ( merkinnee lisää tuuliturbiineja )
2. on luotava vihreän vedyn kysyntä ja markkinat
3. toimitusketjuja on kehitettävä
4. tukea vety-infrastruktuurille

USAn energiaviraston sanotaan esittäneen uudessa ohjelmassaan vedyn nykyisen 5 $/vety-kg tuotantokustannusten saamista alas 1 $/kg:aan.
Business Finlandin 2020 Suomen tiekartassa VTT näyttää ( kuvio 10., sivu 24 ) esittävän vedyn hinnaksi 1,79 €/vety-kg, ja mitä vety-infran kustannuksia laskelmiin sitten sisältyneekään ja verotkin vaikuttanevat ainakin taustalla?
Siemens Gamesan esittämiin vedyn tuotannon kustannuksiin ei siis sisälly noita 1. - 4.-kohtia, ne ovat ilmeisesti muiden tahojen maksettavia ja
nostavat siten vety-kg:n "mittarihintaa" esim. laivoille, lentokoneille, autoille ja rakennusten lämmitykseen?

Fortumin mukaan tuulienergiaa muutetaan vety-energiaksi 60-70%:n hyötysuhteella, noin kolmasosa tuulienergiasta muuttuu lämmöksi ja kokonaishyötysuhde sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi on 24 - 38 %.
Vedyn säilytys kaasumaisena vaatii hyvin korkean paineen ja paineistukseen kuluu energiaa. Vedyn nesteytys vaatii edelliseen verraten kaksinkertaisen energiamäärän ja vaadittava lämpötila on -253 ast.c. Vedyn varastointi- ja siirtokustannukset lienevät mukana noissa hyötysuhdearvioissa.
Muunkinlaisia hyötysuhdelaskelmia näytetään esitettävän.

Tuulimyllyjätti Siemens Gamesa on esittänyt mm. Suomeenkin 300:n tuulimyllyn puiston rakentamista,
http://evwind.es/2019/04/30/finland-to- ... 2021/66981
ilman kansallista valtiontukea.

Siemens Gas and Power GmbH&Co:kin on 10.2020 muuttanut nimensäkin Siemens Energy Global GmbH&Co:ksi.
Tosin EU-Saksa käyttää ja lisääkin fossiilisen maakaasun käyttöään, mutta Siemenskin näyttäisi siirtyneen vahvasti vetytalouden rakentajaksi tuulienergiasta lähtien ja hiilidioksidin kerääminen ja varastointikin sisältynee toimintasuunnitelmiin?

EU:n vetytaloussuunnitelma lähtenee siitä, että aurinkoenergian ja EU_alueella lähinnä tuulienergian tuotanto on varsin vaihtelevaa ja sähköenergiaa vetyenergiaksi 60-70%:n hyötysuhteella muuttamalla tuotantohuiputkin saataisiin talteen ja tuulettomana aikana voitaisiin käyttää vedyksi muunnettua tuulienergiaa? =========================================================================================
Ja
kuinkahan laskennallisesti osoitetaan tarvittavat tuuliturbiinien lukumäärät ja aurinkokerääjien pinta-alat, että tuuli- ja aurinkoenergia vetyenergiaksi muutettuna voisivat korvata nykyiset EU:ssa käytettävät energialähteet ja entä koko maapallolla?

EU:n vetystrategia toteutettuna maailmanlaajuisesti kustannuksineen ja vaikutuksineen?

Asiantuntijalausuntoja eduskunnassa EU:n vetytaloussuunnitelmista,
http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasitt ... unnot.aspx
Työ ja -elinkeinoministeriön Juho Korteniemi
VTT:n Olli Himanen: Vedyn nykytilanne ja mahdollisuudet:
Vedyn nykyinen tuotanto tapahtuu 99%:sti fossiilisilla ja kasvihuonekaasupäästöt ovat 15 kertaa Suomen KHK-päästö.

"Nykyisen fossiilisen vedyn korvaaminen elektrolyysivedyllä vaatisi vähäpäästöistä sähköä noin 4000 TWh ( > EU:n sähköntuotanto v. 2020 )."

Vetytalouden edellytyksiä mm. vähäpäästöinen sähkö ja vedyn tuottaminen elektrolyysillä. Tarvitaan vahva sähkön siirtoverkko uusiutuvan sähkön siirtämiseen kulutuspaikoille.


Veikko Palvo






Saksalla on suunnitelma vetyjohtajuudesta ja tavoitevuoteen 2030 mennessä 15%:a EU-Saksassa kulutetusta vedystä tulisi olla 10 miljardin valtiontuella toteutettu.
Vety voi suunnitelman mukaan olla vihreää hiilidioksidivapaata vetyä tai sinistä vetyä, joka on tuotettu nestekaasusta ja otettu fossiilisessa vetytuotannossa syntyvä CO2 talteen ja varastoitu Pohjanmeren pohjan alle CCS-tavoin.
http://energypost.eu/germanys-plans-to- ... -provider/
"Vedyn tuonti Afrikasta on Saksalle välttämätöntä maan vetysuunnitelman edistämiseksi."

Ursula von der Leyen oli Merkelin I- , II- ja III- hallitusten ministerinä vuodesta 2005 30.11.2019 saakka ja siirryttyään 1.12.2019 EU-komission
puheenjohtajaksi, julisti hetimmiten EU:n Green Dealin.

EU-Saksa ainakin toteuttaa Green Dealiä vahvasti, tämän
http://www.innovationorigins.com/en/ger ... -projects/
mukaan Berliinin hallitus tukee 8:lla miljardilla €:lla saksalaisia yrityksiä 64 vetyhankkeessa ja energiaministeri Peter Altmaier olettaa Saksan yksityisen sektorin sijoittavan nelinkertaisesti vetytalouteen, oletetaan saatavan 33 miljardia €.
"Berliinin hallituksen tavoitteena on tulla globaaliksi vetytalouden johtajaksi, "Haluamme tulla maailman vetyteknologian ykköseksi", sanoo ministeri Altmaier.

Tuettavia yhtiöitä ovat mm. terästuottajat Stahl Holding Saar, Salzgitter, Thyssen Krupp jne. , kemian alalla Basf, Siemens,
Pohjanmeren rannikolla Shellin mukana ovat BMW, Bosch, Vattenfall, Mitsubishi, Wärme Hamburg ( CarbonCapture and Storage CCS ? )
( luettelo hankkeista, yritykset ja vetyartikkeleita )

Afrikassa Saksalla on H2Atlas-hanke http://h2atlas.de/en/ ( & avaa alareunasta SASSCAL ja WASCAL )
SASSCAL käsittää 5 eteläisen Afrikan maata, mm. Angolan, Namibian, Et.-Afrikan
WASCAL käsittää 11 läntisen Afrikan valtiota
Afrikan uusiutuvilla energialähteillä on tarkoitus tuottaa vihreää vetyä vesienergialla, tuulella ja auringolla nähtävästi Saksaan vietäväksi?

VP

[Veikko I Palvo]

Liechtenstein Sveitsin ja Itävallan välissä on "kokoaan suurempi" veroetumaa ja Liechtensteinin Michael kirjoitti 24.1.2020 että
"Saksa ja EU voisivat toteuttaa useitakin kustannustehokkaita ja markkinaystävällisiä toimia ja politiikkaa CO2-päästöjen vähentämiseksi, mutta nämä ratkaisut hylätään EU-komission yrittäessä luoda " suunnitelmatalouden."

Michael kirj. "Ettei `ekologiseen talouteen´ päästä keskitetyllä suunnittelulla ja suositteli ordnungspolitik´in luomista, sellaisen johon Saksan talousihmekin 1950-luvulla perustui. Ja sanoi "maailmanlaajuisen päästökaupan voivan vähentää CO2-päästöjä globaalisti EU:n koko ajan vähenneiden päästöjen muodostaessa vain pienen osan maailman päästöistä. Ydinvoimaan keskittyminenkin auttaisi."

Ydinenergiaan keskittymisellä Liechtensteinin Michael tarkoittanee tuuli- ja aurinkoenergiaan *keskittymisen* sijaan ja ohella, "vetytalouskin" on jatkoa tuulimyllyihin keskittymiselle.

Läntisten yhteiskuntien itsepetoksesta Michael kirj. 7.7.2021
https://www.gisreportsonline.com/the-se ... 558,c.html sanoen etteivät valtioita tuhoonsa johtavat itsepetokset ja
"määritetyt, epäilemättömät totuudet" ole mitään uutta, sanoen tällaisten johtavan eliitin taipumusten historiallisesti johtaneen suuriin häiriöihin. (Ranskan vallankumous, Natsi-Saksa, Ranskan ja Englannin siirtomaa-aika ja sodat jne. )

"Huonosti suunniteltu ilmastopolitiikka ja julkinen ylikulutus osoittavat nyt myös demokratioiden voivan ajautua tällaiseen itsepetoksen ansaan",
kirjoittaa Liechtensteinin Michael.

Ja sanoo "tällaisen prosessin tyypillisimpiä oireita olevan poikkeavien ja erilaisten mielipiteiden suvaitsemattomuus ja keskustelun hiljentämisen."
"Itsepetos vaatii yleensä hallitsevan eliitin vallassa pysymiseksi vallitsevan kertomuksen jatkuvaa toistoa."
Ja
"Kertomusta uskotaan, vaikka tosiasiat olisivatkin ristiriidassa kertomuksen kanssa."

Michaelin haluama Saksan 1950-luvun `ordnungspolitik´ merkinnee valtion voimakasta sääntelyä ja ohjausta taloudessa, mutta markkinoiden ja kilpailun ehdoilla ( Saksassa befehl-käsityksetkin lienevät yleisiä ) ?

Veikko Palvo






CO2-ekv.tavoitteita EU on esittänyt vuosille 2030 ja 2050 EUn tulisi olla hiilidioksidineutraali.
Tavoitteista on kirjoitettu paljon, mutta EU-komissiokaan ei ole esittänyt kuinka noihin tavoitteisiin päästään EU:n ja EU-jäsenmaiden talouksissa, lopputuloksena kenties vuonna 2050 tai 2100 sanotaan olevan edullisemman ja paremman maailman - taloudellisestikin, eikä se kuulemma ole tullut maksamaan mitään kenellekään "eeuulaiselle", työtäkin sanotaan olevan useammille vuonna 2030, 2050, 2100 - tai myöhemmin. Vihreä talous näyttäisi vaativan nykyistä enemmän työvoimaa, vaikka neljäs ja viideskin teollinen vallankumous ovat vuoteen 2050 mennessä arvattavasti edistyneet pitemmälle?

How European Union could achieve net-zero emissions at net-zero cost:
http://mckinsey.com/business-functions/ ... -zero-cost
esitetään 1 tai 2:n ( ? )
kirjoittajan voimin investointikustannusten arvioksi 30 vuoden ajalle vuoteen 2050 yhteensä 28 000 miljardia €uroa, joka vuosi noin 930 miljardia €.
Mutta mistä rahat? Yksityiset yritykset tarvinnevat EU:n ja jäsenvaltioiden valtiontukia ja `tappiotakuita´ ja julkisen EU:n vallan
"komentotaloutta"? Vuoteen 2050 asti yksityinen yritys ei voi tuottoa odotella, eikä yhteiskunta verotuloja yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä?

Vuoteen 2050 mennessä McKinsey-artikkelissa sanotaan öljyn ja kaasun käytön laskeneen EU:ssa 10 %:iin ja sähköenergian tarpeen lisääntyneen kaksinkertaiseksi kun on siirrytty tuuli- ja aurinkoenergiaan ja energian varastoimiseen vetyyn.
Vuonna 2020 fossiilisten osuus EU:ssa on 75%:a ja maakaasuakin alkaa virrata keski-EU:hun kahdesta NordStream-kaksoisputkesta.

EU osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä McKinsey-artikkelin kirjoitushetkenä v. 2020 oli 7 % ja 930 mrd:n voi pyöristää vuosittain tarvittaviksi 1000 miljardiksi €uroksi 30 v. ajan. McKinsey ei esitä laskelmiaan, lienevätkö hihasta ravisteltuja biljoonia?
Mistä rahat otetaan?
McKinsey-raportti esittää päästökauppahinnaksi 100 € / CO2-tonni ja tulopuolelle ei juuri muuta esitetäkään.
EU:n "solidaarisesti jaettava" kertaluontoinen elpymispakettikin on vain 750 miljardia €.
Vertailuna USAn puolustusmenot v.2020 olivat noin 690 miljardia € ja USAn CO2-ekv.-päästöt näyttävät olevan laskusuunnassa. Toiseksi suurimmat puolustusmenot ovat Kiinalla ja kolmanneksi suurimmat Venäjällä, mutta Kiinan päästöt ovat nekin jatkuvasti noususuunnassa ja
Siperiassakin ikiroudan uutisoidaan sulavan metaanipäästöineen.

Vaikka EU:n 7 %:n osuus maailman päästöistä esim. puolitetaan, mukaan `ilmastotalkoisiin´ näyttäisi tarvittavan muitakin maailman maita, ovathan ne allekirjoittaneet mm. Pariisi2015-sopimuksenkin? Siis käytännön toimissa, ei pelkästään tavoitteet hyväksyen.



EU-komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta ( Green deal ) 11.12.2019 , käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kasit ... +2019.aspx

mm.Ympäristövaliokunta YmVL 1/2020 vp

Pyrkimys vihreään rahoitukseen ja ympäristösijoittamiseen:

"Päästöjen vähentäminen edellyttää merkittäviä investointeja, joiden rahoittaminen edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin myötävaikutusta.
Komission arvion mukaan jo nykyisten 2030 ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii 260 miljardia € lisäinvestointeja vuosittain."

McKinseyn arvio lähes 1000 miljardia vuodessa 30 vuoden ajan eli 30 000 miljardia € näyttäisi olevan yhtä pätevä arvio kuin EU-komissionkin?

VP

[Veikko I Palvo]

EU osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä McKinsey-artikkelin kirjoitushetkenä v. 2020 oli 7 % ja 930 mrd:n voi pyöristää vuosittain tarvittaviksi 1000 miljardiksi €uroksi 30 v. ajan. McKinsey ei esitä laskelmiaan, lienevätkö hihasta ravisteltuja biljoonia?

VP
[/quote]

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

IEA on vuonna 2008 arvioinut maailman päästöjen puolittamisen maksavan 30 000 miljardia €, joten olisikohan McKinsey-konsulttien esittämä EU:n vuoden 2050-tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittava 30 000 miljardin € lasku sukua IEA:n 2008 esittämälle?
http://yle.fi/uutiset/3-5838653

IEA:n 2008-raportissa sanotaan "CO2-ekv.tonnin hinnan nostamisen 100 - 220 $:iin tonnilta tulevan merkitsemään todellista käännettä ilmastonmuutoksessa."
"Öljyn kysyntä maailmassa kasvaa maailmassa 70 %:a vuoteen 2050 mennessä."

Nyt IEA on esittänyt maailman CO2-päästöjen nousevan kaikkien aikojen huippulukemiin vuonna 2023 ja jatkavan `nykymenolla ´ nousuaan vuoden 2023 jälkeenkin.
http://fi.fi/uutiset/iea-co2-paastot-ennatykseen-2023-2

Vaikka EU:n 7% päästöt puolitetaan hiilidioksidineutraalisuuteen v. 2050 mennessä, muun maailman CO2:n päästelemisen kasvamiselle vuoden 2023 jälkeenkään ei näyttäisi olevan asetettu juurikaan esteitä, toteutettuja toimia päästöjen pienentämiselle EU:n ulkopuolella?
Ja EU:n päästöjen merkittävyys ja osuus 7% pienenee pelkästään siksikin, että muun maailman päästöt kasvavat?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Nyt IEA on esittänyt maailman CO2-päästöjen nousevan kaikkien aikojen huippulukemiin vuonna 2023 ja jatkavan `nykymenolla ´ nousuaan vuoden 2023 jälkeenkin.



Veikko Palvo

On odotettavissa IEA:n esittämän CO2-päästöjen kasvamisen `nykymenolla´ jatkuvan, IEA:kin on näin YK:n COP26 Glasgow´n 11.2021 kokouksen alla esittänyt CO2-vastaisen tiekarttansa http://iea.org/reports/net-zero-by-2050 koko maailmalle. Globaalit, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaativat nopeaa ja määrätietoista toteuttamista---- heti , sanoo ruotsalainen nuori ilmastoguru.


Suomi on ollut IEA:n jäsen vuodesta 1992 alkaen http://iea.org/countries/finland ja Suomella on EU:n hiilidioksidineutraalisuus 2050-tavoitetta
tiukempi net-zero tavoite; Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi v. 2045 ja Rinteen hallitus eli nykyiset hallituspuolueet vuoteen 2035 mennessä.
EU-mailla
on suurestikin eriävät käsitykset ja kannanotot EU:n Green Dealiin tavoitteena vuosi 2050, mutta Suomessa näytettäisiin varsin vähän keskusteltavan julkisuudessa siitä, miten Suomesta tulee " maailman ensimmäinen fossiiliton pohjoinen hyvinvointivaltio."

Ykkössijalla näyttäisi kuitenkin olevan Uruguay, net-zero CO2-vuodeksi asetettiin v. 2030 jo vuonna 2015 uusiutuvan energian osuuden ollessa 90 - 95 % ja vesivoimaa rakennettaneen lisääkin, samoin tuuli- ja aurinvoimaa.
UPM rakentaa jo toista sellutehdasta Uruguaihin ja suomalaisyhtiö viherviljelee ympäristövastuullisesti eukalyptuspuita raaka-aineeksi.

Esim.
EU:n johtava talous Saksa on toteutuneissa ilmastoasioissa oikeastaan varoittava esimerkki, ensin Saksassa kannatettiin ydinvoimaa ja sitten se 2011 päätettiin lakkauttaa ja alettiin polttaa yhä enemmän rusko- ja kivihiiltä ja nyt vuoteen 2043 lopetettavan kivihiilen sijaan ryhdytään polttamaan yhä enemmän Venäjältä tuotavaa fossiilista maakaasua. Toteutuvana kehityksenä, koska Itämeren putkiakin tulee nyt kaksinkertainen määrä
käyttöön. Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat ilmastoasioissa edelläkävijöitä EU:ssa.


Mercator Institute for China Studies gGmbH think tankin Roderick Kefferputz esittää Pariisin Montaigne-ajatushautomon sivuilla samaa kuin IEA:
"Kasvihuonekaasut eivät pysähdy EU:n ulkorajoille, CO2-politiikka koskee globaalia yhteisöä."
http://institutmontaigne.org/en/blog/gr ... hout-china
Green deal.
Roderick Kefferputz epäilee Kiinan haluavan pyrkiä maailman ilmastojohtajaksi Saksan ja Ranskan sijaan.
"Belt and Roads, aiemmin Silkkitie on kiinalaisen infrastruktuurin rakentamiseksi suunniteltu hyökkäys, johon osallistuu 60 maata, enimmäkseen Afrikassa ja se jättää huomiotta ilmastonmuutoksen vaatimukset."
"Kiinan ulkopuolella 70% kaikkien kivihiilivoimalaitosten rakentamisista rahoitetaan kiinalaisista pankeista. Kiina käyttää ilmastopyrkimyksiä hegemonisiin tarkoituksiin taloudessa ja teknologiassa ja luo riippuvuuksia."

"Saksan ja Ranskan olisi lisättävä ponnistelunsa vihreään teknologiaan mm. vedyn, kriittisten raaka-aineiden kierrätyksen ja vaihtoehtojen osalta. Pariisin ja Berliinin tulisi tarjota Afrikan maille omaa ilmastoteknologiaansa, rahoitusta ja apua vastineeksi Afrikan resursseista" eli tehtävä sama kuin Kiinakin tekee,
sillä "ilmastopolitiikka ei ole win-win-tilanne, siinä on vain voittajia ja häviäjiä."

"Mutta EU:n ilmastopolitiikka ei voi toteutua ilman Kiinaa", kirj. Merics´n Roderick Kefferputz sanoen koronan pysäyttäneen EU:n talouden ja sanoo Kiinan kasvaneen röyhkeästi taloudessaan ja vahvaa taloutta tarvitaan `vihreän muutoksen´eteenpäin viemiseksi.
"Made in China-strategiallaan Kiina pyrkii tekemään itsestään maailman teknologiajohtajan; tuuliturbiinit, aurinkopaneelit, sähköautojen akut ovat tulevaisuuden vaurauden vetureita ja Kiina haluaa johtaa vihreää vallankumousta."

"Ranskan ja Saksan on saatava EU `oikealle tielle ilmastopolitiikassa´ ja tuotava EU:n ulkopuoliset maat mukaan EU:n ilmastopolitiikkaan kohti maailmanlaajuista Green Dealiä", kirj. Roderick K.

Taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty ja IEA:n arvio vuoden 2023 jälkeenkin kasvavista CO2-päästöistä pitänee paikkansa, toki EU:n ja pohjoisen pallonpuoliskon päästövähennykset pyrkivät pienentämään maailman hiilidioksidiekvivalenttitonnien kokonaispäästöjä?
Ja
R.Kefferputzin toteamaa "vahvaa taloutta" tarvitaan vihreään muutokseen, muuten EU ei kykene vaikuttamaan Afrikankaan ilmastokehitysavussa Kiinan kanssa kilpaillen?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Euroopan Unionin syntyhistoria ajoitetaan useimmiten W,Churchillin puheeseen ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen 1951 ja
EU:n sanotaan turvaavan rauhan Euroopassa.

Mutta milloin rauha Euroopassa vaarantui, olisikohan Preussin Ranskan sota 1870 oikeastaan EU:nkin syntyhetki?

Sotia on tietystikin ollut aina, mutta "Euroopan sisällissodan" jotkut kirjoittavat alkaneen 1870 ja toiset "uuden 30-vuotisen sodan"
alkaneen 1914 ja noiden "sotien" rauhanhetkeksi sanotaan vuotta 1945, joidenkin pitäessä vuotta 1990 sopivampana; Saksat yhdistyivät.

Ja Maastrichtin sopimus solmittiin 1992 ja EU alkoi kehittyä.

Green Deal esitettiin 12.2019 Saksan ja Ranskan ollessa yksimielisiä, mutta nyt 2021 Ranskan ja Saksan "strateginen erimielisyys"
näyttäisi olevan ydinvoiman ja fossiilisen maakaasun osuus EU:n energiewendessä?

Veikko Palvo