Pilvi
Viestit: 5
Liittynyt: 26.03.07 16:44

Opiskelemaan historiaa vai kansatiedettä?

Suokaa anteeksi, että häiriköin teitä tulevaisuuttani koskevalla tiedustelulla, mutta en todellakaan keksinyt mitään muutakaan tahoa kysymykseni esittämiseen. ;-)

Olen siis jo jonkin aikaa suunnitellut hakevani opiskelemaan historiaa. Olen jo kuluttanut yliopiston penkkejä, mutta tavallaan väärällä alalla, ja nyt olisi sitten alanvaihto edessä. Historia oli siis varsin selkeänä mielessäni, ennen kuin kuulin myös sellaisesta aineesta, kuin kansatiede...

Olen siis kiinnostunut eniten Suomen maatalouden historiasta, sekä ihan käytännön tasolla että myös laajemminkin. Näkisin itseni mieluusti töissä vaikkapa maatalous- tai perinnetilamuseossa. Historian ja kansatieteen kursseja tutkiessani havaitsin, että itse asiassa kansatieteessä taidetaan painottaa enemmän maatalouden historiaa. Toisaalta taas kansatiede vaikuttaa melko suppealta(?) kokonaisuudelta, ja siten ehkä työllistymisen kannalta hankalammalta? Historiassa ei taas oltu juurikaan tehty esim. graduja maatalouden saralta, ainakaan Tampereella.

Lähin yliopistoni on siis Tampere. Siellä on tarjolla historiaa, muttei kansatiedettä... Turussa ja Helsingissä olisi molempia, mutta opiskelupaikkakuntina ne eivät niin innosta, vaikka eipä kai se paikkakunnasta saa olla kiinni. Lisättäköön vielä, että ikää minulla on lähemmäs 3- kuin 2-kymmentä, joten haluaisin todellakin tehdä tulevaisuuteni kannalta oikean ratkaisun heti. ;-)

Kaikista päätöksentekoani helpottavista kommenteista ja mielipiteistä olisin kiitollinen! :-)

Juha Jarvela
Viestit: 11
Liittynyt: 04.09.06 19:13
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

Re: Opiskelemaan historiaa vai kansatiedettä?

Pilvi kirjoitti:Suokaa anteeksi, että häiriköin teitä tulevaisuuttani koskevalla tiedustelulla, mutta en todellakaan keksinyt mitään muutakaan tahoa kysymykseni esittämiseen. ;-)

Olen siis jo jonkin aikaa suunnitellut hakevani opiskelemaan historiaa. Olen jo kuluttanut yliopiston penkkejä, mutta tavallaan väärällä alalla, ja nyt olisi sitten alanvaihto edessä. Historia oli siis varsin selkeänä mielessäni, ennen kuin kuulin myös sellaisesta aineesta, kuin kansatiede...

Olen siis kiinnostunut eniten Suomen maatalouden historiasta, sekä ihan käytännön tasolla että myös laajemminkin. Näkisin itseni mieluusti töissä vaikkapa maatalous- tai perinnetilamuseossa. Historian ja kansatieteen kursseja tutkiessani havaitsin, että itse asiassa kansatieteessä taidetaan painottaa enemmän maatalouden historiaa. Toisaalta taas kansatiede vaikuttaa melko suppealta(?) kokonaisuudelta, ja siten ehkä työllistymisen kannalta hankalammalta? Historiassa ei taas oltu juurikaan tehty esim. graduja maatalouden saralta, ainakaan Tampereella.
Perinteisessä kansatieteessä maataloutta on varmaan käsitelty enemmän kuin historiassa, mutta sinänsä nykyään kansatieteessä (tai niin kuin Jyväskylässä etnologiassa) aihepiirit ovat laajentuneet, ja jossain määrin perinteisen kansatieteen esim. esinetutkimus on "siirtynyt" historian puolelle.
Historiassa yleensä minusta voi pitää lähtökohtana, että kaikkiin graduaiheisiin löytyvät kyllä ohjaajat - maatalouden kohdalla asiantuntemusta varmasti löytyy. Taannoin taisi syntyä alalle uusi tieteellinen seurakin. Lisäksi historiankin gradussa voi (ja kannattaa) toki hyödyntää kansatieteen/etnologian tutkimuksia ja teorioita.

Työllistymisen kannalta pitäisin historiaa parempana, se mahdollistaa joka tapauksessa esimerkiksi opetustyöt ja arkistoalalle työllistymisen. Museoalan suhteen täytyy antaa varoitus, että työllisyystilanne on todella heikko. Ala on mielenkiintoinen, mutta sen varaan ei kannata hirveästi laskea.

terveisin

Juha Järvelä
Tohtorikoulutettava,
Suomen historia,
Jyväskylän yliopisto

Pilvi
Viestit: 5
Liittynyt: 26.03.07 16:44

Kiitoksia vastauksestasi! :-)

Juu, tuota työllisyyttä olen pähkäillyt mielessäni ja se on kyllä varmaankin parempi historiaa lukeneilla. Voisihan tuota kansatiedettä lukea sivuaineena, mikäli se on JOO-opinnoilla tms. mahdollista.

Museoalan huonosta työtilanteestakin on lukenut, mutta silti se vain kiinnostaa. :-) Mietinkin lähinnä sitä, onko mahdollista päästä samoihin työtehtäviin, oli sitten lukenut kumpaa tahansa? Työministeriön sivuilla museoalan esittelyssä kun kerrottiin, että työtehtävät riippuvat koulutuksesta niin, että esim. historiaa lukeneet hoitavat arkistoja ja kansatieteilijät esinekokoelmia. Luulisi kyllä oman kiinnostuksenkin vaikuttavan asiaan.

Muutenkin kuulisin mielelläni, mihin historiaa tai kansatiedettä opiskelleet ovat yleensä työelämässä sijoittuneet? Humanistien huonosta työllisyystilanteesta kyllä kuulee jatkuvasti, mutta minkäs teet, kun ala kiinnostaa... :cool: Rahan kiilto silmissä en ole koskaan opiskeluitani suunnitellut.

Juha Jarvela
Viestit: 11
Liittynyt: 04.09.06 19:13
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

Pilvi kirjoitti: Museoalan huonosta työtilanteestakin on lukenut, mutta silti se vain kiinnostaa. :-) Mietinkin lähinnä sitä, onko mahdollista päästä samoihin työtehtäviin, oli sitten lukenut kumpaa tahansa? Työministeriön sivuilla museoalan esittelyssä kun kerrottiin, että työtehtävät riippuvat koulutuksesta niin, että esim. historiaa lukeneet hoitavat arkistoja ja kansatieteilijät esinekokoelmia. Luulisi kyllä oman kiinnostuksenkin vaikuttavan asiaan.

Muutenkin kuulisin mielelläni, mihin historiaa tai kansatiedettä opiskelleet ovat yleensä työelämässä sijoittuneet? Humanistien huonosta työllisyystilanteesta kyllä kuulee jatkuvasti, mutta minkäs teet, kun ala kiinnostaa... :cool: Rahan kiilto silmissä en ole koskaan opiskeluitani suunnitellut.
Vaikea tietysti tietää mitä työntekijää valitessa korostetaan, mutta käytännössä museoissahan on tulossa se tilanne, että kokoelmat suurelta osin ovat juuri tuota vanhaa maatalousesineistöä ja yliopistosta tulevilla työntekijöillä sen tuntemus on aika rajallista. Luulisi siis oman kiinnostuksen, esimerkiksi graduaiheen suhteen siis painavan. Museoaineistoa muutenkin taidetaan käyttää turhan vähän graduissa, joten sitä kannattaa miettiä aihetta valitessa. Täällä olisi aiheesta seminaarikin (http://groups.jyu.fi/diaario/seminaari2007/), jota voi suositella, mutta se alkaa jo ylihuomenna.

Työkokemuskin taitaa olla aika merkittävä kriteeri. Työpaikkoihin yleensäkin alalla pääsee läpi lähinnä työharjoittelun/kesätöiden kautta, niiden jälkeen voi toivoa sijaisuuksia ja niitä tarpeeksi tehtyä saattaa löytyä vakituinenkin paikka. MOLlin lisäksi paikkoja voi katsoa muuten Museoliiton sivuilta (http://www.museoliitto.fi) ja heidän sähköpostilistalleen liittymisestäkin voi olla hyötyä.

Työelämään sijoittumisen suhteen vilkaisin tässä tietoja muutama vuosi sitten Jyväskylästä valmistuneista. Suomen historiasta valmistuneista noin puolet oli erilaisissa opettajaintöissä, pari oli jossain määrin yliopistolla, yksittäisiä informaatikkona (oletettavasti kirjastossa), tiedotussihteerinä ja olipa joukossa (museon) esinetutkijakin. Etnologiasta (ent. kansatiede) valmistuneita oli pari yliopistolla, yksittäisiä kirjastonhoitajana, museoamanuenssina, tiedottajana ja jopa maatalousyrittäjänä. Yliopisto siis korostuu tuossa, joka johtuu lähinnä siitä että kyseessä ovat lähinnä apurahatutkijat, tms., jotka eivät ole välttämättä varsinaisesti työsuhteessa, osa jopa pelkällä opintotuella.

Sivuaineista nousi noissa kyselyissä esiin museologia, joka sinänsä perusopintojen tasolla alkaakin nousta pääsyvaatimukseksi museovirkoihin. Useimmissa yliopistoissa sitä pystyy opiskelemaan, ainakin noissa mainitsemissasi, Jyväskylässä vielä pidemmällekin. Historianlukijoille tietysti tuo etnologia/kansatiedekin on hyvä sivuaine.

Jyrki Ilva
Viestit: 340
Liittynyt: 30.11.05 15:04
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Tuore selvitys humanistien työllistymisestä

Lisäyksenä Juha Järvelän viesteihin mainittakoon vielä, että Akavan
erityisalat ry julkisti juuri pari viikkoa sitten väliraportin 2000-luvulla
valmistuneiden humanistien työllisyystilanteesta ja palkkauksesta:

http://www.akavanerityisalat.fi/files/2 ... portti.pdf

Kansatiede on tosin selvityksessä ryhmitelty samaan pakettiin taiteen-
ja kulttuurintutkimuksen kanssa, mutta historia-aineet ovat sentään
omana ryhmänään.

Selvityksen tulokset näyttävät historioitsijoiden osalta vastaavan
melko hyvin ennakko-oletuksiani, jotka pohjautuvat satunnaisotokseen
eli omaan lähinnä 1990-luvulla Helsingissä opiskelleeseen tuttavapiiriini.
Oli se sitten hyvä tai huono asia, historioitsijat näyttävät työllistyvän
hyvin monenkirjaviin paikkoihin. Historianopettajat ovat toki suurin
yksittäinen ryhmä, mutta muuten valmistuneista löytyy kaikkea mah-
dollista tutkijasta yritysjohtajaan ja toimittajasta flamenconopettajaan
asti. Museo-, arkisto- ja kirjastoihmisiä tietysti unohtamatta.

hansu
Viestit: 7
Liittynyt: 09.10.06 14:10

Harkitse vielä

Kehoittaisin kyllä harkitsemaan vakavasti historia-alan valitsemista urasuunnitelmiin. Tällä hetkellä jokaista virkaa tai työpaikkaa hakee satakunta alan maisteria. Palkkaus esim. museoissa on n.1300e ylöspäin ja kirjastoissa 1700e. Opettajien palkkakin riippuu annetuista tunneista. 15 tunnin viikko-opetuksella ei kovin isoa perhettä elätetä.

tapanis
Viestit: 2
Liittynyt: 27.03.07 19:18

Re: Opiskelemaan historiaa vai kansatiedettä?

Sanoisin, että tapauksessasi on ihan sama onko opiskellut pääaineenaan historiaa vai kansatiedetta. Pääaineen ja siinä erikoistumisen, sivuaineiden, työkokemuksen ja paljolti myös sattuman muodostama kokonaisuus ratkaisee. Molemmat aineet ovat lopulta niin lähellä toisiaan, ettei sillä ole merkitystä, kansatieteessä pääsee ehkä syvemmin tutkimaan esineellistä agraarikulttuuria, historia on laajemmin tunnettu ja voi tarjota yleisesti enemmän vaihtoehtoja.

Työllisyystilanne kansatiedettä opiskelleilla ei ole mitenkään huono, ainakin mikäli on valmis muuttamaan työn perässä johonkin pienempään museeoon. Tulevaisuuden työtilannetta ei tiedä kukaan: toisaalta museoalalla on suppeat työmarkkinat, toisaalta lähivuosina on moni lähdössä eläkkeelle, toisaalta lähivuosina ainakin valtiolla pyritään vähentämään virkoja, toisaalta museoissa on paljon potentiaalia tulevaisuudessa jne... Ja todennäköisesti valmistumisen jälkeiset pari vuotta ovat joka tapauksessa aikamoista tahmaamista!

Tuossa tapauksessa ehkä kannattaa tutkia eri yliopistojen aineiden pääsykoekirjoja ja sisäänpääsyprosentteja ja tehdä niiden perusteella ratkaisuja.

Itse valmistuin muutama vuosi sitten kansatieteestä Helsingistä, ja monenkirjavissa hommissa sitä opiskelukaverit ovat; suurin osa kuitenkin jonkunlaisissa musealaa liippaavissa töissä. Kokemukset kansatieteen opiskelusta ihan ok ja omien intressien mukaan suuntautuminen onnistuu. Onnea matkaan joka tapauksessa!

Pilvi
Viestit: 5
Liittynyt: 26.03.07 16:44

Kiitos oikein paljon vastauksistanne! :-)

Olen ehkä sen suhteen hölmö, tai miten vaan, etten vielä jaksa oikeasti murehtia työllistymistä niin paljon, että jättäisin sen takia kutsumusammattiini opiskelematta. Olen ehkä liiankin optimisti, mutta uskon kyllä löytäväni paikkani maailmasta, vaikka opiskelisinkin huonosti työllistävää ja palkkauksen suhteen aliarvostettua humanistista alaa, tai ehkä juuri sen vuoksi. ;-) Ainakaan en koskaan halua vanhana murehtia sitä, että miksi en edes yrittänyt... Se on varmasti kamalinta, mitä voi kuolinvuoteellaan ajatella. Enkä myöskään ole suunnitellut kovin suuren perheen perustamista. ;-)

Aion siis hakea sekä historiaan että kansatieteeseen, ja täytyykin tutkia lisää eri yliopistojen vaihtoehtoja. Jotenkin tuota Jyväskylää en ole koskaan edes ajatellut, vaikka sinnehän on lyhyempi matka kuin Turkuun. Kansatieteeseen on toki helpompi päästä sisälle, kuin hyvinkin suosittuun historiaan, mutta sitten sen näkee, kuinka käy. Molemmissa on epäilemättä hyvät puolensa. Graduni aion ehdottomasti tehdä, opiskelinpa sitten kumpaa tahansa, niin suomalaisesta maatalousperinteestä, ja erittäin mielelläni niitä historiallisia esineaineistoja hyödyntäen.

Kiitos vielä kerran, ja jos lisää kommentteja aiheeseen herää, niin otan niitä mielelläni vastaan! :-)

sakuos
Viestit: 5
Liittynyt: 22.08.06 09:07
Paikkakunta: Turku

Huomenta!

Kansatieteilijän pikkuinen kommentti keskusteluun (perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin). Olen itse aikoinani vaihtanut pääainetta historiasta kansatieteeseen, enkä ole katunut. Päällimmäisiä syitä oli tuolloin kansatieteen "maanläheisyys". Arkielämä, ihmisten omat kokemukset, haastattelut, muisteleminen jne olivat vahvasti läsnä koko opintojen ajan ja niihin myös kannustettiin, mitä en kokenut historian puolella.

Työllistymisestä muutama sana. Vakituista työtä en ole saanut mutta tiedän runsaasti samassa tilanteessa olevia historioitsijoita. Ja kuten joku tuossa ennen totesi, virkoihin on valtavasti hakijoita. Pätkätöitä on kummallakin puolella ja myös apurahatutkijat ovat samassa asemassa niin kansatieteessä kuin historiassa.

juhele
Viestit: 1
Liittynyt: 28.03.07 10:21
Paikkakunta: Turku

Re: Opiskelemaan historiaa vai kansatiedettä?

Pilvi kirjoitti:Toisaalta taas kansatiede vaikuttaa melko suppealta(?) kokonaisuudelta, ja siten ehkä työllistymisen kannalta hankalammalta? Historiassa ei taas oltu juurikaan tehty esim. graduja maatalouden saralta, ainakaan Tampereella.

Hei!

Ajatus siitä, että kansatiede (etnologia) on suppea opinala perustuu vanhentuneisiin käsityksiin ja on peräisin siltä ajalta, jolloin todellakin tutkittiin vain lähinnä perinteistä kansankulttuuria eli maataloutta yms. ja työllistyttiin museoon. Nykyisin tilanne on aivan toinen enkä pidä kansatiedettä lainkaan huonompana työllistymisen kannalta kuin historiaa.

Kansatieteen eri oppituolien profiilit vaihtelevat hieman. Turun yliopistossa, jota itse edustan, tutkitaan hyvin monipuolisesti kaikenlaista kulttuuriin liittyvää, yhtenä osa-alueena myös maaseutua. Tutkimuksien aikaraja lähtee menneisyydestä ja toisin kuin historiassa, meillä tutkitaan myös nykyaikaa ja tulevaisuutta (olen itse tulevaisuudentutkija). Kirjatiedon lisäksi kulttuurien tutkimuksessa aineistoa kerätään myös kentältä esim. haastattelemalla.

Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi arkistomme sivuilta löytyvään gradu-listaan http://kultut-arkistot.utu.fi/valigrat.html josta näet millaisia opinnäytteitä meiltä on valmistunut. Jos vertaat listan uusinta vuosikymmentä sinne 1960-lukuun, huomaat aikamoisen muutoksen :-) Katso myös oppiaineemme kotisivuilta nykyisten jatko-opiskelijoiden aihevalintoja ja sen laajaa kirjoa: tarjolla on maaseudun naisyrittäjiä, Suomen ja Puolan itärajojen tutkimusta, kotikaitafilmejä ja vaikkapa Kosovon albaanien paluumuuttoa.

Pitänee myös mainita, että Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen piirissä toimii lisäksi erillinen ja vapaamuotoinen Maaseutututkimuksen verkosto, ks. http://vanha.hum.utu.fi/kansatiede/maaseutu/. Sen toimintaan osallistuu niin perustutkinto- kuin jatko-opiskelijoitakin. Osallistun myös itse ryhmän toimintaan, koska oma tutkimusaiheeni on maaseudulla.

Työllistymisestä vielä muutama sana. Kansatiede on hyvin laaja-alainen ja yleissivistävä oppiaine, josta voi saada eväitä lukemattomiin eri ammatteihin (osin sivuaineista riippuen). Mikäli haluat museoon töihin, kannattaa tietysti ehdottomasti ottaa sivuaineeksi museologia - Turussa siitä on tarjolla perus- ja aineopinnot.

Museoalan lisäksi kansatieteilijöitä on töissä yleisesti mm. kulttuuripuolella (kulttuuritoimenjohtajat ja kulttuurisihteerit), maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten parissa, tiedotusvälineissä ja arkistoissa sekä erilaisissa hankkeissa projektinjohtajina ja -työntekijöinä. Osa jatkaa yliopistouralla, varmasti pääosa näistä apurahatutkijoina.

Kannattaa varmasti myös verrata eri oppiaineiden kotisivuilta löytyviä tietoja (esim. tutkintovaatimuksia) toisiinsa.


Toivottavasti tästä oli jotain apua uravalintaasi ajatellen! :-)
Terveisin
Jussi Lehtonen
assistentti, kansatiede, Turun yliopisto

hansav
Viestit: 1
Liittynyt: 28.03.07 11:03

On vaikea antaa kovin selvää uraneuvontaa, koska jokainen on loppujen lopuksi vastuussa omista valinnoistaan ja jollekin "piinallinen elämäntilanne" on toiselle "huima haaste".

Museoalalle suuntautuvan on ehdottoman tärkeää saada aineyhdistelmäänsä museologia ja sen lisäksi vähintään kaksi "museoainetta".

Kansatiedettä kun ei opeteta kouluissa, historia on opettajaksi suuntautuvalle luonteva vaihtoehto. Opettajalta vaaditaan myös aineenopettajan pätevyys, mikä merkitsee kasvatustieteen opintoja ja opetusharjoittelua humanistisen aineyhdistelmän päälle.

Arkistoalalle pyrkivän tulee suorittaa myös arkistotutkinto.

Toimittamiseen ja tiedottamiseen erikoistuvalta ei varsinaisesti vaadita, mutta suotavaa olisi opinnot tiedotusalalla.

Kaikkien humanististen alojen apurahatutkijoiden (niin historioitsijoiden kuin kansatieteilijöidenkin), eli yleensä ottaen väitöskirjan tekijöiden, sosiaaliturva on heikko, miltei olematon ja yleisesti voi sanoa, että sitä eivät monet tutkijanuraa kokeilleet kannata vaihtoehtona, koska apurahakaudet ovat lyhyitä ja elämäntilanne siksi kroonisesti epävarma. Hyvin harvat pääsevät töihin alamme tutkimuslaitoksiin varsinaisella palkalla, johon kuuluvat kaikki normaalin työntekijän etuudet.

Valitsi mitä hyvänsä, uran alussa on kestettävä pätkätöitä ja muuttamista sekä melko lailla epävarmuutta. Uraa edistääkseen on syytä jo opiskeluaikana hankkiutua oman alan kesätöihin. Museoalalla olen ollut vaistoavinani sellaista taipumusta - korjatkaa jos olen väärässä - ;-) että tuttuja palkataan mieluummin kuin tuntemattomia, paremmat arvosanat eivät siinä tilanteessa auta.

Itse olen aikoinani vaihtanut arkeologiasta kansatieteeseen, enkä ole vaihtoani katunut. (Humanistisia opintojani olen kyllä toisinaan katunut. :oops: ) Kansatiede on laajasti yleissivistävä aine ja meiltä voi päätyä lähes minne hyvänsä töihin. Paljon riippuu valituista sivuaineista, omista intresseistä, muusta elämänkokemuksesta ja puhtaasta sattumasta.

Vastaan tässä yksityishenkilönä, mutta olen myös Turun kansatieteen neuvonta-assistentti

Pilvi
Viestit: 5
Liittynyt: 26.03.07 16:44

Kiitos paljon vastauksistanne! :-)

Turun yliopiston kansatieteen sivuja olenkin selaillut, sillä ne vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta. :-) Tässä täytyy kyllä tosiaan nyt vakavasti pohtia erityisesti tuota yliopistoa, johon hakemuksensa suuntaa. Näissä kaikissa mainituissa tapauksissa vain Tampere on sellainen, jossa ei ole tarjolla kumpaakin oppiainetta. Molempia haluaisin silti lukea, toista sitten pää- ja toista sivuaineena.

Tuo arkielämän historia minua nimenomaan kiinnostaa, mutta tietysti myös laajemmassa mittakaavassa, eli haluan toki myös tietää, mitä maailmalla on samaan aikaan tapahtunut ja miten se vaikuttaa ihmisten arkielämään. Historia ja kansatiede taitavatkin täydentää toisiaan loistavasti.

Teistä on ollut paljon hyötyä ajatusteni selkeyttämisessä. Tiedän ainakin olevani suuntautumassa oikealle alalle. :-)

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”