Sivu 1/1

Lähetetty: 31.10.05 14:12
Kirjoittaja Vieras
Anonymous kirjoitti:Pernajaa voi perustellusti pitää suomalaisen sivistyksen tyyssijana. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella.

Agricolan koti oli varakas pernajalainen talonpoikaistalo, yksi kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.

Hänen ensimmäinen opettajansa, seurakunnan kirkkoherra ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola (=maanviljelijä) isänsä ammatin mukaan.

Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen hän vasta 18-vuotiaana nuorukaisena pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan kuinka luterilaiset uudistuksen tuullet jo puhalltelivat kirkollisessa elämässä.

Pappisvihkimyksensä Agricola sai 1530-luvun alkupuolella ja samoihin aikoihin pantiin uskonpuhdistuksen vaatimat uudistukset toimeen. Vuonna 1536 Agricola lähetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa Martti Luther tuolloin eli ja vaikutti. Agricola päätti opintonsa maisterintutkintoon keväällä 1539, jonka jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoiti virkaa yhdeksän vuoden ajan kirjoittaen samalla ahkerasti. Ensimmäisinä häneltä ilmestyivät suomenkielinen aapinen "ABC kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria" vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti" vuonna 1548.

Turun piispan kuoltua Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi. Tuona aikana olivat suomalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä hän sai ankaran sairaskohtauksen, johon kuoli juuri Suomen rajan ylitettyään.
Tämä oli hyvä tieto, mukava että Agricolan ihailijoita on näin paljon!

Lähetetty: 27.03.07 20:12
Kirjoittaja ekyto
Agricola mainitsi erään muinaissuomalaisten jumalista olleen Rongoteus:

http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/ukko/jumalat.html
Rongoteus
Agricola kertoo runossaan karjalaisesta jumalasta: "Rongoteus / Ruista annoi". Rongoteuksesta ei ole olemassa kovin tarkkaa tietoa. Sekä Suomessa että Ruotsissa on tärkeimmän viljakasvin, rukiin, haltijana paremmin tunnettu pyhimyspari Eerikki ja Olavi.
Olen mietiskellyt, että olisikohan tuo Rongoteus ollut alunperin kuningas Ohtheren isä Ongenþeow. Muinaisilla kansoilla on ilmeisesti muuallakin ollut tapana kohottaa kuolleita kuninkaitaan jumalan asemaan. Lisäksi olen miettinyt, että voisikohan paikan nimi Ähtäri olla peräisin Ohtheresta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ohthere
In the Anglo-Saxon poem Beowulf the name of Ohthere only appears in constructions referring to his father Ongenþeow (fæder Ohtheres)
http://en.wikipedia.org/wiki/Ongen%C3%BEeow

Lähetetty: 05.04.07 11:17
Kirjoittaja ekyto
Tursas
Hämäläisten jumala, jota on pidetty sekä sodajumalana että vedenhaltijana. Tursaalla on ollut myös useita kirjoitusasuja, kuten Turisas, Turilas ja Turri.
Uskoisin, että hämäläisten Tursas on ollut sama kuin muinaisskandinaavien Tyr:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tyr
Tyr (Old Norse: Týr) is the god of single combat and heroic glory in Norse mythology, portrayed as a one-handed man. In the late Icelandic Eddas, he is portrayed, alternately, as the son of Odin (Prose Edda) or of Hymir (Poetic Edda), while the origins of his name and his possible relationship to Tuisto (see Tacitus' Germania) suggest he was once considered the father of the gods and head of the pantheon. Corresponding names in other Germanic languages include Tyz (Gothic), Ty (Old Norwegian), Ti (Old Swedish), Tiw, Tiu, Tio, and Tig (Old English) Týr (Modern Icelandic and Faroese), Ziu and Zio (Old High German), and possibly, even Teiw (in lith. tevas, tevs - father; dievas, deive - god) in Proto-Germanic, i.e., the Negau helmet.

Origins

The name Tyr meant "god" (cf. Hangatyr, the "god who hung" (referring to when Odin hung in a tree for nine days) as one of Odin's names; probably inherited from Tyr in his role as judge--compare with the Irish "Midir", the judge par excellence) and goes back to a Proto-Germanic Tîwaz, earlier Teiwaz, continuing Proto-Indo-European *deywos "god", a word related to but distinct from the name of the sky-god Dyeus (in lith. both Dyeus and Deywos has the same meaning Dievas or god, but Deives means the goddess).
Tyristä sanotaan, että nimi juontuisi kantagermaanisesta sanasta Teiwaz. Voisikohan Hämeen latinankielinen nimi Tavastia olla samaa perua?

Lähetetty: 05.04.07 13:25
Kirjoittaja gaselli
Tyristä sanotaan, että nimi juontuisi kantagermaanisesta sanasta Teiwaz. Voisikohan Hämeen latinankielinen nimi Tavastia olla samaa perua?[/quote]

Vai taivas sanasta teiwaz, esim.?

Lähetetty: 05.04.07 13:38
Kirjoittaja ekyto
gaselli kirjoitti:
Vai taivas sanasta teiwaz, esim.?
Tuo on ainakin loogista. Jumalathan uskomuksen mukaan asuvat taivaassa. Tampereella on myös paikan nimi Teivo, jonka alkuperän myös olen miettinyt ehkä olevan samaa etymologiaa.

Myös Tyr-alkuiset paikan nimet näyttäisivät seurailevan hämäläisten vanhoja kulkureittejä:

Kuva