Sortotoimia, suomalaiset sukunimet kieltänyt laki
Lähetetty: 18.07.07 21:52
1) Saamani epävarman tiedon (lähinnä huhupuheen) mukaan olisi jollain lailla tms. virallissäädöksellä joskus isonvihan jälkeen puututtu suomalaisiin sukunimiin ja niiden käyttöön, mahdollisesti kieltämällä tai rajoittamlla niiden käyttöä.
Sukunimiä ei kait juuri siihen aikaan edes esiintynyt ainakaan siinä muodossa, jossa sukunimiä nykyään käytetään?
Mikäköhän säädös voisi olla kysymyksessä. Tätmä kielto olisi saattanut ollut yhteydessä kaupunkien hallintoon, siis raastuvanoikeuksiin ja maistraattiin. Minulla on hyvin hämärä muistikuva siitä, että valtiopäivämiehen käyttämälle nimelle olisi jossain vaiheessa säädetty jotain edellytyksiä?
2) Samasta lähteestä ymmärsin, että isonvihan jälkeen olisi tapahtunut jotain muutakin "ruotsalaistamista" Suomessa joistain turvallisuussyistä?
Onko siitä jotain tietoa?
3) Onko yleensäkään Ruotsin vallan aikana esiintynyt "ruotsalaistamista" Suomessa, muutoin kuin että virkakieli oli ruotsi. Olettaisin, että ainakin osaltaan 1800-luvun venäläistämisessä, oli kysymys keskusvallan byrokratian (virkamiesten) hallinnon rationalisoimispyrkimyksistä ja siis monen kansallisuuden muodostamalle valtiolle melkein välttämättömästä kitkasta keskushallinnon ja paikallishallintojen välillä. Samanlaisiin ongelmiin voisi siten olettaa törmäävän varsinkin suurvalta-aikana Ruotsissa yleisemmin.
Kiitos
Toni TT.
Sukunimiä ei kait juuri siihen aikaan edes esiintynyt ainakaan siinä muodossa, jossa sukunimiä nykyään käytetään?
Mikäköhän säädös voisi olla kysymyksessä. Tätmä kielto olisi saattanut ollut yhteydessä kaupunkien hallintoon, siis raastuvanoikeuksiin ja maistraattiin. Minulla on hyvin hämärä muistikuva siitä, että valtiopäivämiehen käyttämälle nimelle olisi jossain vaiheessa säädetty jotain edellytyksiä?
2) Samasta lähteestä ymmärsin, että isonvihan jälkeen olisi tapahtunut jotain muutakin "ruotsalaistamista" Suomessa joistain turvallisuussyistä?
Onko siitä jotain tietoa?
3) Onko yleensäkään Ruotsin vallan aikana esiintynyt "ruotsalaistamista" Suomessa, muutoin kuin että virkakieli oli ruotsi. Olettaisin, että ainakin osaltaan 1800-luvun venäläistämisessä, oli kysymys keskusvallan byrokratian (virkamiesten) hallinnon rationalisoimispyrkimyksistä ja siis monen kansallisuuden muodostamalle valtiolle melkein välttämättömästä kitkasta keskushallinnon ja paikallishallintojen välillä. Samanlaisiin ongelmiin voisi siten olettaa törmäävän varsinkin suurvalta-aikana Ruotsissa yleisemmin.
Kiitos
Toni TT.