Kotiuduttuani päätin, että mikäpä siinä. Palataan sitten Kekkosen löylyihin:
I. Kekkonen kirjoitti:Kun kiistaan lähtee "Nylanderin" tapaan pelkän allekirjoittaneeseen kohdistuvan kielteisen ennakkoasenteen varassa ilman tietoja, on tulos nyt nähty.
Eivät suuret sanat suuta halkaise, eivät edes Ilmo Kekkosen lausumina. Saisivathan nuo tietoni paremmatkin olla, mutta teillä ne tuntuvat olevan aivan alkeelliset. Teille, hyvä sotilasasiantuntija, tuntuu olevan aivan outoa se, että historiassa uutta tietoa luodaan primäärilähteiden avulla. Muuhun johtopäätökseen kuin tähän ei voi tulla, koskapa professori Rentolan tulkinnan kumoamiseksi vetoatte Häikiön kirjoitukseen Jatkosodan pikkujättiläisessä, Tarkan ja Tiitan (kirjakerhossa julkaistuun) "kronologiaan" ja muuhun vastaavaan aineistoon. Argumenttinne vaikuttavat kovin suoraan sanoen naurettavilta.
Kirjoitatte lisäksi:
En ole missään epäillyt Rentolan tutkimuksen tasoa
Toisaalla kirjoitatte:
Kimmo Rentolan tutkimusta en tunne. Tietääkseni sen ovat monet tutkijat "potkaisseet" nurin.
Tuntuuko loogiselta?
Koska en enää viitsi inttää asiasta kanssanne, lainaan tähän kyseisen kohdan professori Rentolan artikkelista (HAik 1/2001):
Moskova pääti saman tien [Rytin lähetettyä sitoutumiskirjeen Hitlerille] jättää antautumisen sikseen. Suurlähettiläs Kerrin jälleen tiedusteltua Suomen ehtoja varaministeri Dekanozov antoi tällä kertaa virkamiehilleen ohjeen laatia vastausluonnos. Toimeksianto täytyy tulkita niin, ettei Neuvostoliitto enää pitänyt kiinni ehdottomasta antautumisesta (paitsi Suomen vastarinnan romahtaessa), vaan palasi jälleen ehdollisen sopimuksen kannalle. - - Julkiseksi Moskovan paluu ehdollisen rauhan kannalle tuli, kun Pravda 3. heinäkuuta leimasi huhut ehdottomasta antautumisesta perättömäksi puheeksi, jota saksalaiset levittivät pakottaakseen Suomen jatkamaan sotaa.
(Rentolan lähteet tässä kohdin: Kerr Vyshinskille 28.6.1944 ja Dekanozovin määräys siinä, AVP RF, f. 0135, op. 28, papka 155, d. 3,1 jne.)
Miksi sitten Rentolan tutkimustulosta ei ole 2000-luvulla ilmestyneissä kirjoissa otettu varteen, ei ole minun ratkaistavissani. Sen tietävät ainoastaan ne, jotka ovat näitä tutkimuksia ja yleisesityksiä kirjoittaneet - jos sitten ovat edes lukeneet Rentolan artikkelia.
Koska keskustelun jatkaminen aiheesta Kekkosen kanssa tuntuu täysin turhalta ja hedelmättömältä ja koska Agricola-verkkosivuihin kuuluu erityinen Kysymyksiä historiasta -foorumi, kysynkin nyt jatkosodan loppuvaiheen poliittisen taustan asiantuntijoilta, onko todella niin, että Rentolan tutkimuksen ovat näiltä osin
" monet tutkijat ´potkaisseet´ nurin "(sanatarkka lainaus I. Kekkoselta). Jos todella näin on, niin millaisen lähdeaineiston nojalla ja millaisella argumentaatiolla? - En panisi pahakseni, jos mahdollisia vastauksia tulisi muiltakin tahoilta kuin Kekkosen todennäköiseltä viiteryhmältä.