Jussi-Pekka Paija
Viestit: 32
Liittynyt: 15.05.09 14:43

Naantalin keskiajasta uutta informaatiota

Naantalin luostarikirkon kupeen kaivauksissa vuonna 2005 tehtiin runsaasti arvokkaita, keskiajan arjen esinelöytöjä, jotka kertovat koko maankin mittakaavassa merkittävää tietoa tuon ajan elämästä.


Naantalin kaivaukset olivat varsinainen arkeologinen aarreaitta, joissa löytyi runsaasti rahoja, metalliesineitä sekä käsitöihin liittyviä esineistöä.

Dosentti Kari Uotilan mukaan vain Kökarista on aiemmin tehty vastaavanlaisia, luostarin elämää valottavia esinelöytöjä.

- Kyllähän se yllätti meidät kaivajatkin se löytöjen määrä, kuvailee rakennusarkeologian dosentti Kari Uotila.

- Sieltähän löytyi lähes 50 keskiaikaista rahaa ja runsaasti muita metallisia käyttöesineitä, kuten kynttilänjalkoja.

Rahalöytöjäkin arvokkaammiksi Kari Uotila arvioi arkiset käyttöesinelöydöt.

- Lisäksi löytyi valtavan paljon neuloja ja saksia, joita on Naantalin nunnaluostarin väki tarvinnut valmistaessaan joko arkipäivän tekstiilejä tai hienompia, kirkollisia juhlatekstiilejä, joista on pieniä palasia jäljellä joissain museoissa.

- Löysimme siis ne työkalut, joilla nämä hienot tekstiilit on tehty, riemuitsee Uotila.

Aiemmat esinelöydöt luostareista harvinaisuuksia

Rakennusarkeologian dosentti Kari Uotila iloitsee Naantalin löytöjen avaavan aivan uusia sivuja koko Suomen luostarielämän historiassa.

- Kyllähän kyseessä on ilman muuta meidän laajin keskiaikainen luostariesineistö, jos jätetään laskuista Kökarin fransiskaaniluostari Ahvenanmaalla. Meillähän ei Manner-Suomesta ole juurikaan esineistöä muista luostareista kuin aivan satunnaisesti. Syy on se, että niitä ei ole kaivettu moderneilla menetelmillä; viimeisimmät kaivaukset ovat oikeastaan Turusta dominikaaniluostarin kaivaukset ja Raumalla on hieman kaivettu fransiskaaniluostari sen jälkeen.

- Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun me saamme sitä pientä esineistöä, johon voidaan yhdistää osteologista analyysiä ja makrotutkimusta, niin muodostuva kokonaiskuva on aivan toisenlainen kuin aikaisemmin, luonnehtii Uotila.

Arkeologille Naantalin kaivaukset olivatkin äärimmäisen palkitseva kokemus.

- Kyllähän se silloin kaivaustilanteessa, kun joka päivä löytyi aina jotain uutta, ja oli päiviä, jolloin yksi arkeologi löytää kolme tai neljä pikkurillin pään kokoista brakteaattia eli keskiaikaista rahaa, niin sen oikeastaan tiesi, että hän ei enää koskaan tule eläessään samanlaiseen tilanteeseen pääsemään!

Uiko Itämeren turska Naantaliin?


Naantalin kirkkomaan luulöydöistä mielenkiintoisimpia ovat turskan jäänteet, jotka hämmensivät tutkijoita.

- Alueelta löytyi niin suurikokoinen turskanluu, että sen täytynee olla Atlantin turskaa keskiajalta. Nyt se on lähetetty Isoon Britanniaan DNA-tutkimuksiin, joista odotetaan varmuutta, onko kyseessä Itämeren vai Atlantin turska. Ajatus siitä, että keskiajalla olisi tuotu Atlantilta turskaa Suomeen tuntuu aika vieraalta, pohdiskelee dosentti Kari Uotila.

Ajatusleikki vaikkapa suolapulssin mukana Tanskansalmien läpi Itämerelle uiskennelleesta Atlantin turskasta mietityttää tutkijaa vielä enemmän.

- No on se yksi mahdollisuus, mutta tähän asti on ajateltu, että Itämeressä turska ei olisi koskaan ehtinyt kasvaa niin suureksi. Löydössä on kyse niin suurikokoisesta turskan luusta.

- Jos kyse on kuitenkin Itämeren turskasta, joudumme me arkeologit ja luonnontieteilijät miettimään uusiksi, että minkälaisia ne keskiaikaiset suolapulssit oikein olivat!

Toisaalta eipä olisi ensimmäinen kerta, kun vanhoja, luutuneita käsityksiä joudutaan rukkaamaan uuden tiedon valossa.

- Se on yksi kaikkein mielenkiintoisimpia asioita arkeologiassa, että mitä pitää tänään aivan varmana totuutena, voi muuttua jo seuraavalla viikolla kun kaivetaan uudesta paikasta, virnistää Kari Uotila.

Uudet menetelmät tuovat uutta tietoa

Uusien asioiden löytyminen on siis arkeologian arkipäivää, ja siihen kuuluvat myös koko ajan uusiutuvat tutkimusmenetelmät.

- Osa menetelmistä on keksitty ihan johonkin muuhun asiaan, mutta me arkeologit pystymme niitä hyödyntämään, ja näin saadaan jatkuvasti uutta, entistä tarkempaa tietoa menneisyydestä, kertoo Uotila.

Uusimmat menetelmät ovat käytössä myös Turun vanhan luostarikorttelin juuri alkaneissa kaivauksissa. Aboa Vetus & Ars Nova -museossa jatketaan keskiaikaisten raunioiden tutkimista alueella, jolta on aiemmin tehty runsaasti mm. luulöytöjä.

- Ensimmäistä kertaa kokeillaan kaupunkiolosuhteissa laser-keilausta, jolla koko kaivausalueesta voidaan laatia kolmiulotteinen malli. Kaivauksen kuluessa keilatusta mallista voidaan tarkkaan tutkia maakerroksia ja esiin tulleita rakenteita. Mallista näitä voidaan analysoida huomattavasti aiempaa tarkemmin.

Kehitteillä tarkempi radiohiiliajoitus

Lisäksi Turun kaivauksille on saatu Suomen Kulttuurirahastolta apuraha kokonaan uuden, nimenomaan Suomen oloihin soveltuvan radiohiiliajoitus-menetelmän kehittämiseen.

- Sen avulla kyetään ajoittamaan huomattavasti tarkemmin esimerkiksi puurakenteita, mahdollisia luulöytöjä ja muuta orgaanista ainetta, valottaa Uotila suunnitelmia.

- Tähän astihan arkeologisissa tutkimuksissa ajoitukset ovat perustuneet lähinnä dendrologisiin eli vuosilusto-ajoituksiin, mutta tämän uuden menetelmän myötä on hyvin mahdollista, että pystytään ottaamaan käyttöön myöskin radiohiiliajoitukset. Toki sitä on aiemminkin käytetty arkeologiassa, mutta yleensä paljon vanhempien aikojen tutkimuksissa.

- Keskiajan osalta radiohiiliajoituksen virhemarginaali on ollut suuri, 100-150 vuoden haarukalla. Nyt ainakin uskomme ja toivomme pääsevämme muutaman kymmenen vuoden tarkkuuteen. Silloin sillä olisi meillekin jo merkitystä, että ollaanko Mustan surman ajassa vai ollaanko 1400-luvussa vai 1500-luvussa.

Etenkin 1300-luku on tähän asti ollut tutkijoille hyvin hankala vuosisata. Dosentti Kari Uotila uskoo uuden menetelmän esimerkiksi selventävän, ovatko jotkin rakennukset jo Mustaa surmaa (1347-1352) edeltäneeltä ajalta, tai rakennettiinko Turussa uusia rakennuksia samaan aikaan kun kohtalokas kulkutauti raivosi Euroopassa.

- Aina kun me ennen saimme ajoitustuloksen, me saimmekin oikeastaan kaksi tulosta: löytö on joko 1300-luvun alusta tai 1300-luvun lopusta, ellei peräti 1400-luvun puolelta. Ja sitten tutkijasta riippuen me ollaan arvottu, kumpaa voi pitää todennäköisempänä!

lähde: YLE Turku / Jouni Koutonen, YLE web-uutiset 28.5.2009

Lisää Naantalin keskiajasta: http://www.muuritutkimus.fi/naantali/in ... e&Itemid=1

YLEn radiohaastatteluja:
http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file ... aukset.wma
http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file ... C3%A4t.wma

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”