Jatkosodan alkuvaiheessa todettiin puna-armeijan organisaatioon lisätyn sulku- eli esteosastot.
Näiden tehtävänä oli auttaa päällystöä ankaran kurin säilyttämisessä ja muodostamisessa divisioonassa, estää paniikin valtaan joutuneitten sotilaitten pako, likvitoida paon ja paniikin aiheuttajat ekä tukea niitä divisioonan kunniallisia ja taistelevia aineksia jotka vielä eivät ole paniikin vallassa mutta jotka yleinen pakeneminen on temmannut mukaansa.
Minkälaisia kokemuksia ja käytännön havaintoja on näistä osastoista saatu ? Aika kovaa meininkiä kuitenkin.
Vastaus, jota tarjoan kaikkiin kysymyksiin kuuluu, että kannattaisi tutustua unohdettuun Y.A.Järvisen kirjaan Jatkosodan taistelut (myös kirja talvisodasta on hyvä!!!). En nyt viitsi ryhtyä etsimään sivunumeroita, mutta ko. kirjassa aihetta käsitellään.
En voi yhtyä käsitykseesi siitä, että kysymys olisi jostain kovin ainutlaatuisesta. Esim. Wellington loi Englannin armeijaan sotapoliisit 1800-luvulla, ja sellaista porukkaa on monessakin armeijassa käytetty. (Lisäksi on sanottava, että engl. Wikipedia näyttää sekoittaneen sotilaspoliisit ja puolisotilaalliset santarmit keskenään.)
Se kieltämättä oli ven. ratkaisussa poikkeavaa, että sulkuosastot koottiin NKVD:stä (puna-)armeijan ulkopuolelta.
Suomen ratkaisu sijoittaa SP-joukkue divisioonaan oli pienenlainen, mikä pienelle maalle hyvin sopi. Tältäkin osalta manaisin Huhtiniemi-tutkijat pippurin syntysijoille. Reserviläisporukassa, jossa upseeri oli kotoisin samalta suunnalta kuin alaisensa, ei omien ampuminen ollut ihan yksinkertaista, ei vaikka 10.000 miehen D:tä oli lisäksi kaitsimassa peräti 30 sotapoliisia, virallinen termi taitaa olla sotilaspoliisi.
Toisen kysymyksesi osalta esitän lisäkysymyksen. Kai niitä I MS:n aikana Suomessa tehtyjä linnoitustöitä, vallitöitä, tehtiin myös Pietarin ympäristössä. Kerran tehdyt kantalinnoitteet ovat usein kunnostettuina pitkään käytössä.
En voi yhtyä käsitykseesi siitä, että kysymys olisi jostain kovin ainutlaatuisesta. Esim. Wellington loi Englannin armeijaan sotapoliisit 1800-luvulla, ja sellaista porukkaa on monessakin armeijassa käytetty. (Lisäksi on sanottava, että engl. Wikipedia näyttää sekoittaneen sotilaspoliisit ja puolisotilaalliset santarmit keskenään.)
Se kieltämättä oli ven. ratkaisussa poikkeavaa, että sulkuosastot koottiin NKVD:stä (puna-)armeijan ulkopuolelta.
Suomen ratkaisu sijoittaa SP-joukkue divisioonaan oli pienenlainen, mikä pienelle maalle hyvin sopi. Tältäkin osalta manaisin Huhtiniemi-tutkijat pippurin syntysijoille. Reserviläisporukassa, jossa upseeri oli kotoisin samalta suunnalta kuin alaisensa, ei omien ampuminen ollut ihan yksinkertaista, ei vaikka 10.000 miehen D:tä oli lisäksi kaitsimassa peräti 30 sotapoliisia, virallinen termi taitaa olla sotilaspoliisi.
Toisen kysymyksesi osalta esitän lisäkysymyksen. Kai niitä I MS:n aikana Suomessa tehtyjä linnoitustöitä, vallitöitä, tehtiin myös Pietarin ympäristössä. Kerran tehdyt kantalinnoitteet ovat usein kunnostettuina pitkään käytössä.
Niin varmaankin
Neuvostoliiton divisioonassa sulkuosasto saattoi olla jopa pataljoonan suuruinen, joten sillä on tosiaan toisenlainen merkitys kuin sotilaspoliisijoukkueella.
Eräässä lähteessä mainitaan
"Sulkuosastojen perustamisen välttämättömyys luo räikeää valoa sodanaikaisen puna-armeijan henkeen: edestäpäin sitä pitää koossa vihollinen, takaapäin sulkuosasto, ja niiden välissä hyllyy edestakaisin politrukkien pistoolien uhkaamana puna-armeijalaisten massa, jossa ovat sekaisin fanaattiset kommunistit ja pakkotyöleireistä otetut kommunismin uhrit."
Taitaa em. lainauksessa olla mausteena myös laatijan (Päämajan Tiedusteluosasto) omaa propagandaakin.
Eräässä lähteessä mainitaan
"Sulkuosastojen perustamisen välttämättömyys luo räikeää valoa sodanaikaisen puna-armeijan henkeen: edestäpäin sitä pitää koossa vihollinen, takaapäin sulkuosasto, ja niiden välissä hyllyy edestakaisin politrukkien pistoolien uhkaamana puna-armeijalaisten massa, jossa ovat sekaisin fanaattiset kommunistit ja pakkotyöleireistä otetut kommunismin uhrit."
Taitaa em. lainauksessa olla mausteena myös laatijan (Päämajan Tiedusteluosasto) omaa propagandaakin.
"Aika kovaa meininkiä kuitenkin."
No kyllähän se näin oli, kun ottaa huomioon, että lisäksi oli vielä rangaistuspataljoonia. Tuossa edellä yritin sanoa, että käsittääkseni sotapoliisimuodostelmat ovat monessa maassa olleet suuremmat kuin Suomessa. Esim. USA:lla on kummassakin Irakin-vastaisessa sodassa ollut SP-prikaati, tunnetuin seurauksin.
No kyllähän se näin oli, kun ottaa huomioon, että lisäksi oli vielä rangaistuspataljoonia. Tuossa edellä yritin sanoa, että käsittääkseni sotapoliisimuodostelmat ovat monessa maassa olleet suuremmat kuin Suomessa. Esim. USA:lla on kummassakin Irakin-vastaisessa sodassa ollut SP-prikaati, tunnetuin seurauksin.
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu
Re: Niin varmaankin
Ja sittenhän oli vielä sekin kummallisuus, mahtaako missän muualla tehty lakia, jonka nojalla vangiksi antautuneen sotilaan perhe joutui vaikeuksiin. Luin tästä muistaakseni tästä tuoreehkosta Stalin-elämäkerrasta (Sebag Montefiore, Simon 2004: Stalin. Punaisen tsaarin hovissa. Suomentanut Kari Klemelä. WSOY, Helsinki.) täytyypä tarkistaa, vai osaako joku suoraan sanoa muistanko oikein?vilipoika kirjoitti: Eräässä lähteessä mainitaan
"Sulkuosastojen perustamisen välttämättömyys luo räikeää valoa sodanaikaisen puna-armeijan henkeen: edestäpäin sitä pitää koossa vihollinen, takaapäin sulkuosasto, ja niiden välissä hyllyy edestakaisin politrukkien pistoolien uhkaamana puna-armeijalaisten massa, jossa ovat sekaisin fanaattiset kommunistit ja pakkotyöleireistä otetut kommunismin uhrit."
Puna- armeijan sulkuosastot
Trotski kuulemma sanoi: "sotilas on asetettava takaa tulevan varman kuoleman ja edestä tulevan mahdollisen kuoleman väliin" .
Stalinilla oli ilmeisesti sama kanta.
Wikipedian tietoa:
NKVD- käsky 00486 8/-37 Nikolai Jezhov: Isänmaan pettureiden perheenjäsenten rankaisemisesta; vaimot ja yli ja alle 15- vuotiaat lapset
mainittu erikseen. (työleirirangaistus ilmeisesti)
Sama käsky NKVD 00689 L. Berijan uudistamana 10/1938.
J. Stalinin käsky poliittisille upseereille nr. 270 8/ 1941 :
"ei ole olemassa venäläisiä sotavankeja, vain pettureita"
("ei askeltakaan taakse käsky" nr. 227 aikaisemmin)
Puna- armeijan osasto 3. (vastavakoilu) oli jo 6/ 1941 muodostanut Wikipedian mukaan moottoroituja NKVD- joukkoja sulkuosastoiksi.
(ilmeinen ristiriita, NKVD- sulkuosastot tuskin armeijan alaisia ?)
Stavkan direktiivi 001919 9/-41 muodostaa sulkuosastoja puna- armeijan joukoista: 1 moott.K jokaiseen rykmenttiin.
Wikipedia:
Berijan raportti 10 / 10 1941: 657 364 karkuria pysäytetty ja näistä
25 878 pidätetty, sekä 10 201 ammuttu. Muista oli muodostettu rintamalle lähetettyjä rangaistusyksiköitä.
Tarkkaa kirjanpitoa, lienee ainakin suuntaa osoittavaa ?
Talvisodan aikanakin ilmeisesti venäläisten puolella noudatettiin
NKVD- käskyä 00689, Berijan 1938 allekirjoittamaa ?
Stalinilla oli ilmeisesti sama kanta.
Wikipedian tietoa:
NKVD- käsky 00486 8/-37 Nikolai Jezhov: Isänmaan pettureiden perheenjäsenten rankaisemisesta; vaimot ja yli ja alle 15- vuotiaat lapset
mainittu erikseen. (työleirirangaistus ilmeisesti)
Sama käsky NKVD 00689 L. Berijan uudistamana 10/1938.
J. Stalinin käsky poliittisille upseereille nr. 270 8/ 1941 :
"ei ole olemassa venäläisiä sotavankeja, vain pettureita"
("ei askeltakaan taakse käsky" nr. 227 aikaisemmin)
Puna- armeijan osasto 3. (vastavakoilu) oli jo 6/ 1941 muodostanut Wikipedian mukaan moottoroituja NKVD- joukkoja sulkuosastoiksi.
(ilmeinen ristiriita, NKVD- sulkuosastot tuskin armeijan alaisia ?)
Stavkan direktiivi 001919 9/-41 muodostaa sulkuosastoja puna- armeijan joukoista: 1 moott.K jokaiseen rykmenttiin.
Wikipedia:
Berijan raportti 10 / 10 1941: 657 364 karkuria pysäytetty ja näistä
25 878 pidätetty, sekä 10 201 ammuttu. Muista oli muodostettu rintamalle lähetettyjä rangaistusyksiköitä.
Tarkkaa kirjanpitoa, lienee ainakin suuntaa osoittavaa ?
Talvisodan aikanakin ilmeisesti venäläisten puolella noudatettiin
NKVD- käskyä 00689, Berijan 1938 allekirjoittamaa ?
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu
Re: Puna- armeijan sulkuosastot
HeiCiccio kirjoitti:Wikipedian tietoa:
Voitko antaa tarkemman URL:n tähän.
Terv.t.
Puna- armeijan sulkuosastot
http://en.wikipedia.org/wiki/Category:O ... viet_Union Tästä aloitin, myös mm.: wiki/Barrier_troops , wiki /Order_No._227
Google Scholar: Vorkuta- search, Komi Rebublic- search etc.
Olen lukenut talvisodasta, etteivät venäläiset toivottomassakaan tilanteessa antautuneet.
Laatokan Karjalan motit esim.; Lemetit ja kenraalimotti.
Viipurinlahden jäällä olen lukenut venäläisten marssineen suljetussa muodostelmassa Fokker- hävittäjälentokoneiden ampuessa kk- vyönsä tyhjiksi marssirivistöihin.
Google Scholar: Vorkuta- search, Komi Rebublic- search etc.
Olen lukenut talvisodasta, etteivät venäläiset toivottomassakaan tilanteessa antautuneet.
Laatokan Karjalan motit esim.; Lemetit ja kenraalimotti.
Viipurinlahden jäällä olen lukenut venäläisten marssineen suljetussa muodostelmassa Fokker- hävittäjälentokoneiden ampuessa kk- vyönsä tyhjiksi marssirivistöihin.