Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

asia lähti liikkeelle Ylikankaan väitteestä, että asevelvollisista peräti 100 000 oli karsittu poliittisista syistä.
Tässä kohtaa olen liikaa luottanut muistiini.

Tosiasiassa tuo kirjeen marginaaliin sutaistu 100 000 tarkoitti Ylikankaan mielestä, että aiemmin hylättyjä nostomiehiä päätettiin kutsua palvelukseen 100 000.

Nurmisen mukaan (Teloitettu totuus s. 64) reunamerkintä ei tarkoita ennen sotaa raakattuja, vaan se on yhteenveto armeijan 1940 saamasta miehistötäydennyksestä, jotka korvasisivat talvisodan jälkeen kotiutettavat. Heistä vain osa oli "raakkeja" (40 000 joista puolet tulisi kenttäarmeijaan), suurin osa oli ikäluokkaa 1919 (30 000) ja 1920 (30 000).

Suurin osa armeijan pääluvun kasvusta jatkosodan alkuun mennessä johtuu Nurmisen mukaan siitä, että asevelvollisuusikärajaa laskettiin välirauhan aikana, jolloin voitiin kouluttaa samanaikaisesti kaksi ikäkuokkaa. Sitä paitsi jatkosotaan mobilisoitiin laajempi ikäjautuma: ikäluokat 1896-1920 (vs. talvisotaan 1900-1917).

PS. Voi voi, kävipä tässä hassusti. Tarkoitus oli lainata yhtä lausetta mutta entinen teksti hävisi. Ehkä Tapio auttaa ja palauttaa entisen tekstin toisesta ketjusta ja siirtää tämän sen jälkeen?

[voitko täsmentää minkä niin katson jos löytyy, voi olla, että jos käytit muokkaustoimintoa ja tallensit vanhan päälle ei taida enää onnistua]

Siirsit alkuperäisen tekstin toisesta ketjusta, jossa se on jäljellä.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 23.12.09 11:37. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

Emma-Liisa kirjoitti: Punakaartilaisten pojat sen sijaan palvelivat normaalisti. Muu olisi ollut käsittämätöntä, kun armeija oli (kansakoulun ohella) paikka, jossa kansaa saatettiin eheyttää. Upseeri- ja aliupseerikouluun sekä erikoisaselajeihin toki vaadittiin luotettavuutta, josta lausunnon antoi paikallinen suojeluskunta.
Punakaartilaisten pojat suorittivat asepalveluksensa normaalisti, näinhän se on ollut.
Toisen maailmansodan jälkeen Moskovasta Suomeen tullut SKP esitti lähes *kaikkien* punakaartilaisten olleenkin oikeastaan kommunisteja.
Tämähän ei tietysti pidä paikkaansa, mutta joitain heijastumia tuosta SKP:n julistuksesta näyttäisi esiintyvän yhä ?

( Stalin itse asiassa lakkautti 1943 Kominternin mukana Moskovan SKP:nkin ja Suomen puoluerekisteriin SKP merkittiin ensimmäisen kerran pari vuotta myöhemmin, SKP 10/-44 ja SKDL joulukuussa 1944 )
Usein kirjoitetaan kommunistienkin taistelleen talvi- ja jatkosodassa Suomen armeijassa ja mm. Kominternin SKP:n pääsihteerin Arvo Tuomisen kirjeessään 1939 kehottaneenkin siihen. Miten tuota kirjettä jaettiin ja missä ne kommunistit olivat, joille jaettiin ? N-Venäjälle 1918 paenneiden ja vihollisen puolelle 1941 rintamalla loikanneiden "turvasäilökommunistien" osalta aatteellisuus näyttäisi selkeältä, mutta missä nuo väitetyt kommunistit Suomessa piileksivät 1939 - 1944 ?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 22.12.09 20:45. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Ylikankahan Heikki tuloo taas!

"Tilastollinen päätoimisto laati 7/1927 laskelman, josta ilmeni kutsuntaan 1930-1945 odotettavissa olevien asevelvollisten todennäköinen lukumäärä. Jos koko miesmäärä olisi hyväksytty varusmiespalvelukseen, olisi 1930-1938 koulutettu yht.305 000." "Näin ei kuitenkaan käynyt."

"Terveydellisistä syistä siirrettiin 1918-1939 nostoväen toiseen luokkaan ja vapautettiin palveluksesta rauhan aikana kaikkiaan n. 92 000 miestä." "Palvelukelpoisuusluokka määriteltiin 1930-luvulla lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) perusteella.""Vv. 1918-1939 varusmiespalveluksen suoritti n. 509 000."

"Kertausharjoituksiin osallistui 1930-luv. 200 000 reserviläistä, osa reserviläisistä liittyi suojeluskuntiin, joissa he saivat lisäkoulutusta.""SK-jäsenmäärä 1938 oli n. 100 000. Tästä henkilöstöstä, josta suurin osa oli suorittanut vain varusmiespalveluksen, muodostettiin sodan ajan kenttäarmeija."
Suomen puolustuslaitos 1918 - 1939, WSOY 1988, mm. s. 434 - 435:
Suojeluskuntien osuus ja toiminta pitänee selvittää sekin, Talvisodan taisteluihin osallistui myös suojeluskuntapoikia, jotka eivät olleet vielä ehtineet suorittaa asevelvollisuuttaan, jatkosodassa sotilaspoikia mm. ilmatorjunnnassa?

Veikko Palvo

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

Väliaikainen asevelvollisuuslaki vahvistettiin 8/2.1919 ja 4/2.-19 oli asetettu J.K.Paasikiven asevelvollisuuslakikomitea. Komiteamietinnön pohjalta valtioneuvosto antoi esityksen eduskunnalle, jossa kiistelyn kohteeksi tuli palvelusaika.
Lähinnä sosiaalidemokraatit ja Maalaisliitto olivat jo aiemmin vaatineet kansanmiliisijärjestelmää, jossa palvelusaika olisi muutamia viikkoja.
Asevelvollisuuslaissa 11/11.1922 palvelusaika oli 12 ja 15 kk:tta, mutta uskonnollisen vakaumuksen johdosta työpalveluksessa 6 kk pitempi. A s e e t o n työpalvelu oli laissa, mutta ei totaalikieltäymistä.
Kansalaisluottamuksensa menettäneet asevelvollisuusikäiset, samoin ne, jotka eivät täyttäneet asevelvolliselle kuuluvia velvollisuuksia......saatettiin lain mukaan määrätä erillisiin työkomennuskuntiin tekemään puol.voimain etua suoraan tai välillisesti tukevaa työtä.
V. 1919 ja 1922 asevelvollisuuslain mukaan "jokainen Suomen kansalainen oli velvollinen olemaan osallisena isänmaan puolustamisessa tai sitä avustamaan."
-------
"Minkähän sortin" kieltäytyjä esim. Pekurinen oli ?
Poliittisia perusteita 1919 ja 1922 asev.lait eivät näytä tuntevan, ellei sellaiseksi katsota tuota työkomennuskuntaan määräämistä, ellei ollut kansalaisluottamusta ja totaalikieltäytymistä ei laissa liene ollut tässäkään tapauksessa.

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

Veikko Palvo kirjoitti:N-Venäjälle 1918 paenneiden ja vihollisen puolelle 1941 rintamalla loikanneiden "turvasäilökommunistien" osalta aatteellisuus näyttäisi selkeältä, mutta missä nuo väitetyt kommunistit Suomessa piileksivät 1939 - 1944 ?
He palvelivat normaalisti rintama- ja muussa palveluksessa. Kommunismista ja "yleisdemokraattisuudesta" tuli suosittua vasta sodan loputtua. Esimerkkejä pikaisesta kääntymisestä riittää. Huomattavalla osalla tosin vakaumuksen ja opportunismin välinen rajanveto lienee hankalaa. Tutkia tosiaan kannattaisi myös tätä puolta. SKDL:n suurvaalivoiton syyt ja taustat 1945 ovat edelleen selittämättä.

Ei ole mielekästä tehdä jyrkkää erottelua, koska ns. kriittinen massa oli ensin (lojaalisti) mukana sodassa ja sitten SKDL:ssä. Poliittisesti vähemmän luotettavia tietenkin oli, eikä heitä sijoitettu kovin kriittisiin tehtäviin. Heitä myös pyrittiin kotiuttamaan hyökkäysvaiheen jälkeen. Teollisuustyöläisiä sijoitettiin työhön varusteluteollisuuteen viimeistään 1942 puolella. AY-liikehän saavutti huomattavan osan valta-asemastaan juuri jatkosodan aikana. Teollisuuden palkat alkoivat nousta. Sodat aina hyödyttävät jotakuta.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

jsn kirjoitti:
He palvelivat normaalisti rintama- ja muussa palveluksessa. Kommunismista ja "yleisdemokraattisuudesta" tuli suosittua vasta sodan loputtua. Esimerkkejä pikaisesta kääntymisestä riittää. Huomattavalla osalla tosin vakaumuksen ja opportunismin välinen rajanveto lienee hankalaa. Tutkia tosiaan kannattaisi myös tätä puolta. SKDL:n suurvaalivoiton syyt ja taustat 1945 ovat edelleen selittämättä.
Äänestäjiä näyttää siirtyneen SDP:ltä SKDL:lle, jonka SKP-kansanedustajista (38) useimmat näyttävät vapautuneen sodanaikaisesta turvasäilöstä. SKDL sai 49 kansanedustajaa, Maalaisliitto 49 ja SDP 50 kansanedustajaa.
Ennen vaaleja IKL:n ( 5 ?) edustajaa ja 11:sta nimeltä mainittua SDP:n, Maalaisliiton ja KOK:n edustajaa oli kielletty osallistumasta , mutta Valvontakomissio ei näyttäisi suoranaisesti "osallistuneen" eduskuntavaaleihin ?
SKP-SKDL:n kansanedustajaehdokkaat näyttäisivät suurelta osin "tulleen vankilasta", sekä opportunistejä SDP:stä. Mutta äänestäjät olivat olleet rintamalla, ääni-ikärajaa oli laskettu, mitkä tekijät lienevät saaneet äänestämään Moskovasta tullutta SKP:tä ?
Äänestäjistä 75 - 80 % äänesti kuitenkin sota-aikana vallassa olleita puolueita.
Jyrkkää erottelua ei voi tosiaan tehdä näiden "liikkuvien äänestäjien" osalta, monikohan lienee äänestänyt SKP-SKDL:ää "protestimielessä ?
---
Saksa ei maalisvaalien aikaan ollut vielä antautunut ja puna-armeija oli edennyt Ivalon tienoille ja miehitti Finnmark´a. Porkkalan tukikohdan neuvostojoukot olivat Helsingin "uhkana", olisiko tuo saanut aikaiseksi sanonnan "olisihan se pystynyt Suomen valloittamaan, jos olisi halunnut...., mutta se ei näytä yrittäneen 1945:kään. Paasikiven hallitus oli kirjannut vaalien alla 3/3-45 sotatilan vallinneen välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen ja Saksan välillä 19/9.-44 alkaen ja Lapin sota loppuikin hallituksen kirjauksella 12/3.1954, sotaa kesti lähes 10 vuotta.
Nyt jälkeenpäin näyttäisi selvältä, että NL ja länsiliittoutuneet välttivät Pohjolassakin ristiriitoja halutessaan pitää tulevaisuuden vaihtoehdot avoimina.
Olisivatkohan vaihtoehdot käyneet vähiin kesällä 1947, jolloin Grigori Savonenkov kutsui 8. heinäkuuta pääministeri Mauno Pekkalan puheilleen ja ilmoitti Moskovan kielteisen kannan Marshall-avun suhteen. Eihän Savonenkov Kylmää sotaa julistanut, mutta eiköhän sen voi katsoa alkaneen noihin aikoihin ?

Veikko Palvo

ARTO MURTONEN
Viestit: 44
Liittynyt: 10.12.09 08:36

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

Siis onko käsitettävä niin että koko tämä keskustelu on laitettu
käyntiin Ylikankaan kirjassa esiintyneen yhden lauseen perusteella.
Vahvaa työtä.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

Väitteen asevelvollisten polittisesta syrjinnästä Ylikangas esitti jo kirjassaan "Tie Tampereelle". Asian kiisti jyrkästi sotahistorian professori Jussi T. Lappalainen.Myöskään esimerkiksi Talvisodan historia ei tunne tällaista toimintaa. Ei myöskään lääkintäkenraali LInden muistelmissaan.

Ylikangas uusi väitteensä kirjassaan "Tulkintani Talvisodasta" ja taas keväällä 2007 ilmestyneessä "Suomen historian solmukontia"- kirjassaan. Lisäksi hän palasi asiaan sekä kirjoissaan "Romahtaako rintama?" että tässä viimeisessä.

Itse esittäisin vielä kerran pari kysymystä.
1.Jos kerran noin 93 000 miestä vapautettiin poliittisin perustein, niin miksi heistä kukaan ei ole tullut kertomaan asiasta? Hengissä täytyy olla tuhansia vieläkin.
2.Jos kerran palveluksesta saattoi vapautua ilmoittautumalla kommunistiksi, niin miksi Jukka Kulomaan mukaan noin 8 000 miestä 1919-39 jäi saapumatta kutusntaan, kieltäytyi palveluksesta tai karkasi?

Ja vielä kolmas: Jos kerran laki salli vapauttamisen palveluksesta poliittisin perustein,niin miksi ainoatakan vapauttamista ei ole sillä perusteltu, vaan pääasiassa terveyssyillä? Vastaan itse: laki ei sallinut, vaan koko juttu on yksi Ylikankaan asiantuntemattomista väitteistä. On erikoista, että entinen oikeushistorian professori ei osaa lukea lakipykäliä, vaan tulkitsee niitä täysin mielivaltaisesti.

Omaa näkemystäni en enempää toista. Se on tullut esille useissa asiaa käsitelleissä säikeissä.Tapio Nurminen on selvittänyt asian perusteellisesti kirjassa "Teloitettu totuus". Ylikankaan näkemys on yhtä sekasotkua. Kiinnostuneille suosittelen sivustaa www.tapionurminen.fi

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

ARTO MURTONEN kirjoitti:Siis onko käsitettävä niin että koko tämä keskustelu on laitettu
käyntiin Ylikankaan kirjassa esiintyneen yhden lauseen perusteella.
Vahvaa työtä.
No ei ainakaan Ylikankaalta, joka sekotti sen, mitkä olivat asevelvollisuuslain perusteet karsia rekryyttejä siihen, että kansalaisluottamusta vailla olevat (ml. punakaartilaiset) eivät tietenkään kelvanneet armeijaan.

Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, että Ylikangas ei vahvojenkaan todisteiden edessä suostu perääntymään milliäkään, niin kuin tutkijan etiikkaan kuuluisi. Kuka tahansa voi erehtyä, mutta miksi pitää erehdyksistä kynsin hampain kiinni? Jos sisu ei anna myöten tunnustaa erehdystä, niin voihan edes olla hiljaa.

ARTO MURTONEN
Viestit: 44
Liittynyt: 10.12.09 08:36

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

Nurminen siis esittää että tuo luku n 100 000 miestä tarkoittaisi puolustusvoimien
keväällä 1940 saanutta miehistötäydennystä kokonaisuudessaan eikä nostoväen
toiseen luokkaan siirrettyjä ikäluokista 1902-19.
Ylikangas puhuu kuitenkin juuri nostoväen toisesta luokasta,ei nostoväen
kolmannesta.
Mannerheim toteaa kirjeessään valtioneuvostolle 14.3.1940 mm että " viime sodassa
suuri määrä asekuntoista väkeä oli vailla koulutusta eikä sen takia kaikkia henkilö-
resursseja voitu käyttää hyväksi,mikä varmastikin olisi huomattavasti vaikuttanut
sotatoimien tulokseen"
Kuukautta myöhemmin 13.4.1940 asevelvollisuusasiantoimiston ilmoitus
nostoväen toisen luokan uusintatarkastusten tuloksista on seuraava.
Tarkastettu 116 255 miestä joista A-miehiä 51757 miestä,B-miehiä 19505 miestä,
uudellentarkastettava 4375 miestä,kokonaan vapautettava 5968 miestä,puolustusteolisuuden ja elinkeinoelämän palvelukseen jää 23050 miestä ja nostoväen toiseen luokkaan jää 11570 miestä.Tästä saadaan ,jos luetaan nuo
teollisuudelle tärkeät miehet myös asenkuntoisiin , yhteismääräksi tuo n 94 000.
Toinen asevellisuusasiain toimiston tilasto päiv,26.1.1940 kertoo 1902-19
ikäluokista siirretyn nostoväen toiseen luokkaan 80646 miestä.Ylikankaan esittämä
100 000 miestä ei lukuna tunnu mitenkään hatustavedetyltä.
Kyse poliittisesta karsinnasta ja sen laajuudesta on jo toinen asia.Itseäni
kiinnostaa lähinnä tuo A-miesten osuus , 51507 miestä,että siitä sitä voisi
halutessaan etsiä,miettiä että mikä osuus siitä on parantuneiden elinolosuhteiden
ja iän karttumisen takia saavuttanut A-kelpoisuuden,mikä on aina ollutkin ja
jäänyt kouluttamatta talouden tai nähdyn sotilaallisen tarpeen takia jne.Jos
armeija ei katso tarvitsevansa vaikka kahdesta terveestä miehestä kuin toisen
niin ei se sitä 1930-luvulla arvalla katsonut,kyllä tausta tulisi mieleen.
Ylikankaan väite on hyvin ylimalkainen ja sinällään sen voi sivuuttaa,mutta sen
perusteella että se ei kestä kunnolla tarkastelua ei voida sanoa ettei poliittista
karsintaa ole lainkaan harrastettu.Syrjintää ainakin harrastettiin ,ja vielä
järjestelmällisesti.Ilmo Kekkosen kysymys 8000 miehen kutsuntapakoiluista
on ihan hyvä.Ei kai kukaan halua simputettavaksi vailla mahdollisuutta yletä,
että tässä mielessä puhe armeijan halusta yhdistää kansalaispiirejä,ainakin,
1920-luvulla näyttäytyy vähän toisaalta-kyllä ja samaan-aikaan ei- asialta.
Poliittinen luotettavuusarviointi säilyi kuitenkin aika pitkään armeijan käy-
tännöissä,ja tämä ei nyt ole mikään syytös ketään kohtaan.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

ARTO MURTONEN kirjoitti:Ei kai kukaan halua simputettavaksi vailla mahdollisuutta yletä,
että tässä mielessä puhe armeijan halusta yhdistää kansalaispiirejä,ainakin,
1920-luvulla näyttäytyy vähän toisaalta-kyllä ja samaan-aikaan ei- asialta.
Poliittinen luotettavuusarviointi säilyi kuitenkin aika pitkään armeijan käy-
tännöissä,ja tämä ei nyt ole mikään syytös ketään kohtaan.
Eikö aina 1980-luvulle asti pidetty varmana konstina selvitä 8 kuukaudella, jos tilasi itselleen Kansan Uutiset kasarmille. Tuskin kaikilla oli 1920- ja 30-luvulla edes haluja yletä, kuten ei myöhemminkään, vaan päästä koko roskasta eroon mahdollisimman vähällä vaivalla. Armeijan käymättömyydestä koitui silloin, kuten myöhemminkin, kiusallista haittaa varsinkin vähemmän koulutettavia töitä hakiessa. Oikeassa olet, että asiassa on ilmeinen ristiriita: yhtenäinen integroitu kansakunta ja sitten siihen kelpaamattomien karsinta tiukalla seulalla. Jos tarvitaan kaikkien tai ainakin mahdollisimman monien panosta, julkisen vallan on tehtävä kompromisseja. Tässä on koko ongelman ydin.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

ARTO MURTONEN kirjoitti:Mannerheim toteaa kirjeessään valtioneuvostolle 14.3.1940 mm että " viime sodassa suuri määrä asekuntoista väkeä oli vailla koulutusta eikä sen takia kaikkia henkilö-resursseja voitu käyttää hyväksi,mikä varmastikin olisi huomattavasti vaikuttanut sotatoimien tulokseen"
Tapahtuneessa historiassa 1920-1930 -luvuilla koulutettiin aivan liian paljon varusmiehiä siihen tarpeeseen nähden joka talvisodassa kyettiin aseistamaan. Mikäli asevelvollisia olisi koulutettu kolmanneksen enemmän on selvää että aseistusta olisi ollut käytettävissä vielä vähemmän, vai olisiko Joulupukki tuonut lisäaseistusta reserville?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

Fakta on se, että syksyllä 1939 oli koulutettua henkilöstöä noin 500 000 miestä. Asekelpoisia oli jätetty kouluttamatta noin 93 000. Heistä kelpasi aikanaan rintamatehtäviin noin puolet.

Talvisodan syttyessä oli aseita noin 250 000:lle miehelle ja heillekin hyvin niukasti. Sotavarustuksen puolesta ei oikeastaan olisi pitänyt olla mitään mahdollisuutta taisteluun suurvaltaa vastaan, mitä Mannerheim 1931 alkaen yritti epätoivoisesti tolkuttaa.

Mannerheimin kirjeessä 15.3. 1939 oli kyse siitä, että koulutettua täydennystä ei ollut lähettää rintamajoukoille, vaan usein oli kyse vain muutaman viikon koulutuksen saaneista alokkaista. Täydennysmiesten tappiot olivat yleensä 50-80 % muutaman päivän sisällä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

ARTO MURTONEN kirjoitti: Ei kai kukaan halua simputettavaksi vailla mahdollisuutta yletä
Harva myöskään halusi tuolloin tulla leimatuksi "kruununraakiksi", mikä tarkoitti epämiehekkyyden leimaa. Sellaiset eivät naisia houkutelleet.

Näin kertoo Anders Ahlbäcl artikkelissa Mitä miehen on tehtävä: Kokemuksia suomalaisesta sotilaskoulutuksesta 1920- ja 1930-luvuilta sukupuolihistorian valossa kokoomateoksessa Ihminen sodassa.

Nurminen kertoo (s. 53) syyn, miksi ruumiillisen kunnon takia vapauttaminen osittain oli "tarepeettoman ankaraa". Vuoden 1926 laki näet takasi korvauksen asevelvolliselle, jolle asevelvollisuutta suorittaessa sai ruumiinvamman tai sairauden. Jos palvelus johti kuolemaan, korvauksen saivat omaiset.

Asevelvollisisa karsittiin myös koulutuksen aikana. Palvelus keskeytettiin, kun alokastarkastyksesa havaitiin esim. tuberkuloosi, keuhkoputkentulehdus, krooninen välikorvan tulehdus tai reumatismi.

Myös valtiontalouden säästötoimet vaikuttivat kutsuttujen asevelvollisten määrään.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Poliittiset perusteet asevelvollisten valikoinnissa?

ARTO MURTONEN kirjoitti: mikä osuus siitä on parantuneiden elinolosuhteiden
ja iän karttumisen takia saavuttanut A-kelpoisuuden
Tämäkin on mahdollista, koska asevelvollisuusikärajaa oli nostettu juuri sen takia, että varsinkin Itä-Suomessa pituus ja paino eivät riittäneet.

Välirauhan aikana asevelvollisuusikärajaa taas laskettiin.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”