Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

V.A. Koskenniemi


Puheenvuoroja historiasta palstalla on keskusteltu viime viikkoina Olavi Paavolaisesta ja Mika Waltarista. Siksi Martti Häikiön V-A. Koskenniemen tänään julkistettava elämäkerta sopii hyvin nostaa myös esille.

Kari Salminen arvioi Martti Häikiön tänään julkistettavaa V.A. Koskenniemen elämäkertaa Turun Sanomissa laajassa arvostelussaan otsikolla:
Kari Salminen: Koskenniemen tie nuoresta helleenistä kirjalliseksi toteemiksi (Turun Sanomat 21.1 2010)
Monumentaalista Koskenniemi -elämäkertaa lukiessa tulee vähän samanlainen olo kuin päivän taloussivuista. Kyllä, tutkija puhuu asiaa, mutta lupaukset Suomen noususta vaikuttavat silti analyyseiksi naamioituneilta toiveilta. Professori Martti Häikiö toivoo palauttavansa Koskenniemen maineen, jonka tahrivat viime vuosisadalla sekä vasemmistolaiset että modernistit. Laveastihan tuo näyttää tapahtuvan.

Kauheasti ei yllätä, että Nokiasta kolme kirjaa (joista yksi on kolmiosainen) tehnyt kokoomuslainen historiantutkija on sitä mieltä, että itsenäisen Suomen kansallisrunoilijaksi, eräänlaiseksi uudeksi Runebergiksi , julistettu Koskenniemi on saanut suotta huonoa julkisuutta.

Suomea toistuvasti bolshevismista ja muustakin vasemmistolaisuudesta varoittanut ja Saksasta vielä 1930-luvullakin innoitusta ammentanut runoruhtinas on Häikiön mielestä kestänyt aikaa – ilmeisesti toisin kuin vasemmistolaiset, jotka ovat vain poliittisia. Vapaussodan runosankari Koskenniemi taas ei ole poliittinen vaan isänmaallinen, metsäläisporukasta eurooppalaista kulttuurikansaa tehnyt nuori helleeni.
Salminen nostaa arviossaan esille muutamia Koskenniemeen aikaisemmin kriittisesti suhtautuneita kirjoittajia muun muassa Raoul Palmgrenin ja Tuomas Anhavan. Viimeksi Koskenniemestä kiivailtiin 1980-luvulla:
Elämäkerrassa ei todellakaan esiinny mikään lahtarirunoilija. Johannes Salminen syytti vielä 1985 Koskenniemeä siitä, ettei tämä Weimarissa 1941 ja 1942 vieraillessaan nähnyt ihailemaltaan Goethelta ollenkaan kaupungista kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevaa Buchenwaldia. Salmiselle Koskenniemi oli jonkinlainen goethelainen fasisti ja hakkapeliitta, jonka retoriikkaa oli vain rikoksia peittävää kulissia.
Häikiön kirjassa esiin nouseekin kosmisen vilun runoilija ja Hellaan miehuuden ja urhoollisuuden tantereilta ammentanut sivistäjä, joka unelmoi suomenkielisestä Suomesta ja yhtenäisestä eurooppalaisesta kulttuurista. Tämä Koskenniemi on jopa näkijä. Hän syytti 1930-luvun maailmanpulasta Versailles’n rauhansopimuksen kohtuuttomia ehtoja ja visioi: ”Kaukaisen Lännen (Amerikan Yhdysvallat) kylmät saamamiehet ja läheisen idän (Neuvostoliitto) uskonkiihkoiset lähetit kilpailevat rinta rinnan sen (Euroopan) sielusta ja sen tavarasta, ja nähtäväksi jää, tulevatko he jakamaan keskenään saaliin vai riitaantuvatko he pesänjaosta.”
Häikiö ilahtuu: ”Juuri näin kävi. Toisen maailmansodan todellisia voittajia olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, jotka jakoivat ensin Euroopan valvontavyöhykkeisiinsä ja sitten riitauduttuaan valvoivat Euroopan kahtiajakoa.”
Salminen myös muistuttaa, että kovin kritiikki Koskenniemeä kohtaan tuli F.E Sillanpäältä:
Historiallisesti purevin kritiikki muuten tuli F. E. Sillanpäältä , jonka mukaan runoilija on kyllä humaani eurooppalainen, mutta häneltä puuttuu ”oikeata välitöntä suhdetta ympäröivään inhimilliseen elämään sinänsä” ja ”naturalistista tajuntaa”.
Häikiö kirjaa säntillisesti näkyviin sekä kiittävät että kriittiset sanat. Lukija saa itse päättää, ovatko toteemiksikin kutsuttua hahmoa arvostelleet oikeassa. Pitää arvioida niin kuin Koskenniemi itse teki: ”Täytyyhän tehdä joku raja kirjallisuuden ja humbuugin välillä”.
Lainaukset: Kari Salminen: Koskenniemen tie nuoresta helleenistä kirjalliseksi toteemiksi (Turun Sanomat 21.1 2010)

Aikaisempi keskustelu Agricolassa:
* Waltari ja kansallissosialismi
* Olavi Paavolaisen suhde diktatuureihin

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: V.A. Koskenniemi

Tulee mieleen takavuosien visailu; Ota tai jätä, Tupla tai kuitti tms., jossa kilpailijalta kysyttiin Suomen kansallisrunoilijaa. Vastaus, Eino Leino, oli karkeasti väärin. Olisi pitänyt vastata V.A.Koskenniemi. Visailun vetäjä oli tarkistanut asian tietosanakirjasta.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: V.A. Koskenniemi

Kari Salminen kirjoitti:Tämä Koskenniemi on jopa näkijä. Hän syytti 1930-luvun maailmanpulasta Versailles’n rauhansopimuksen kohtuuttomia ehtoja ja visioi: ”Kaukaisen Lännen (Amerikan Yhdysvallat) kylmät saamamiehet ja läheisen idän (Neuvostoliitto) uskonkiihkoiset lähetit kilpailevat rinta rinnan sen (Euroopan) sielusta ja sen tavarasta, ja nähtäväksi jää, tulevatko he jakamaan keskenään saaliin vai riitaantuvatko he pesänjaosta.”

Häikiö ilahtuu: ”Juuri näin kävi. Toisen maailmansodan todellisia voittajia olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, jotka jakoivat ensin Euroopan valvontavyöhykkeisiinsä ja sitten riitauduttuaan valvoivat Euroopan kahtiajakoa.”
Olin ihan siinä uskossa, että poliittisesti oikealle kallistuvien nykyaikaisten historiantutkijain näkemyksessä Amerikan Yhdysvallat oli 1900-luvun toisella puoliskolla se johtava länsimaa, joka vastasi Euroopan puolustuksesta kommunismin uhkaa vastaan, yhdessä muiden länsimaiden kanssa solmitun Atlantin-liiton puitteissa. Luulin, että Yhdysvallat lukeutui tässä katsantokannassa samaan poliittiselta järjestelmältaan demokraattiseen ja kulttuuriltaan länsimaiseen kategoriaan kuin läntisen Euroopan valtiotkin.

Häikiön näkemys on kuitenkin Koskenniemen hengessä ilmeisesti nyt sitten se, että Yhdysvallat olikin Euroopassa ulkopuolinen, samanlainen vieras valtatekijä kuin Neuvostoliitto, ehkäpä peräti suorastaan mainittuun kommunistiseen suurvaltaan rinnastuva miehitysvalta, joka käyttäytyi Euroopassa sen kahtiajakoa "valvoneena" herrana ja isäntänä, ei suinkaan turvallisuustakeiden antajana, liittolaisena tai vapautumista edistäneenä tekijänä. Rivien väliin kätkeytyvä tuomitsevaisuus soinnahtaa yksiin professori Vihavaisen taannoin amerikkalaisesta "konsumerismista" ja "länsimaiden tuhosta" lausumien kitkerien sanankäänteiden kanssa.

En ole aivan varma, mitä tästä pitäisi päätellä. Onko suomalainen oikeistolaisuus taantumassa takaisin atlantintakaistakin maailmaa halveksuville hermeettistä, etnosentristä "kansallismielisyyttä" ja linnake-eurooppalaista itseriittoisuutta ajaville niinsanotuille "kansallisdemokraattisille" linjoille, kuten voisi päätellä esimerkiksi erään toista puoluetta edustavan herran lausunnoista, joka on nyttemmin ottanut Häikiön vanhan paikan Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana? Vai onko noinkin innokkaasti Koskenniemen visiot allekirjoittanut Häikiö vain itse jämähtänyt aatemaailmaltaan jonnekin minervakypäräin ja sarkatakkien aikaan, minkä seurauksena hänen edustamansa kokoomuslaisuus ja oikeistolaisuus onkin jo ohittanut viimeisen myyntipäivän?

Eihän tuohon sitaattiin tarvitsisi lisätä juuri muuta kuin "anglosaksiset plutokraatit" ja se kävisi mainiosta "kolmannen tien" poliittisesta historiatulkinnasta. Kummalla laidalla Suomessa on oikeastaan mahdettukaan halveksua Yhdysvaltoja ja amerikkalaisuutta perinteisesti enemmän, vanhoillisen oikealla vai radikaalin vasemmalla?

Mutta jos kerran asia on niin, että...
Häikiö kirjaa säntillisesti näkyviin sekä kiittävät että kriittiset sanat. Lukija saa itse päättää, ovatko toteemiksikin kutsuttua hahmoa arvostelleet oikeassa.
... niin luottakaamme ilman muuta siihen, että dosentti pelaa avoimin kortein.



Cheers,

J. J.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: V.A. Koskenniemi

Jussi Jalonen kirjoitti:Häikiön näkemys on kuitenkin Koskenniemen hengessä ilmeisesti nyt sitten se, että Yhdysvallat olikin Euroopassa ulkopuolinen, samanlainen vieras valtatekijä kuin Neuvostoliitto, ehkäpä peräti suorastaan mainittuun kommunistiseen suurvaltaan rinnastuva miehitysvalta, joka käyttäytyi Euroopassa sen kahtiajakoa "valvoneena" herrana ja isäntänä, ei suinkaan turvallisuustakeiden antajana, liittolaisena tai vapautumista edistäneenä tekijänä.
Onhan sille perustettakin, että USA oli vieras valtatekijä Euroopassa voitetun sodan jälkeen. Ei toki samanlainen kuin Neuvostoliitto. USA vaikutti Saksan hallinnon uudelleen rakentamiseen (demokratiaksi), antoi talousapua monille Euroopan maille ja miehitti Länsi-Saksaa yhdessä kanadalaisten, ranskalaisten ja englantilaisten kanssa. Päättyikö miehitys Saksojen yhdistymiseen?
Jussi Jalonen kirjoitti:Luulin, että Yhdysvallat lukeutui tässä katsantokannassa samaan poliittiselta järjestelmältaan demokraattiseen ja kulttuuriltaan länsimaiseen kategoriaan kuin läntisen Euroopan valtiotkin.
Järjestelmältään demokraattinen ja kultuuriltaan länsimainen Eurooppa kai pitkälle luotiin USA:n avulla. Natsi-Saksa ei ollut demokraattinen järjestelmä.
Jussi Jalonen kirjoitti:Kummalla laidalla Suomessa on oikeastaan mahdettukaan halveksua Yhdysvaltoja ja amerikkalaisuutta perinteisesti enemmän, vanhoillisen oikealla vai radikaalin vasemmalla?
Oma epäröimätön vastaukseni on vanhoillisen ja radikaalin vasemmalla. Perustuu pelkästään empiirisiin havaintoihin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: V.A. Koskenniemi

Hiukan merkillinen arvostelu, kun noin suuren osan saavat aikalaisten arviot. Eikö kirja sisällä mitään uutta?

Koskenniemi olisi ihan hyvä kohde tiettyjen 1900-luvun aatteiden ja Suomen henkisen ilmaston tutkimisessa. Mutta se edellyttäisi vähemmän intohimoista asennetta.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: V.A. Koskenniemi

Emma-Liisa kirjoitti:Koskenniemi olisi ihan hyvä kohde tiettyjen 1900-luvun aatteiden ja Suomen henkisen ilmaston tutkimisessa.
Minun mielestäni Suomen henkisen ilmaston tutkimisessa Suomen henkinen ilmasto on parempi kohde.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: V.A. Koskenniemi

Vetehinen kirjoitti:Järjestelmältään demokraattinen ja kultuuriltaan länsimainen Eurooppa kai pitkälle luotiin USA:n avulla. Natsi-Saksa ei ollut demokraattinen järjestelmä.
Euroopassa nyt tietääkseni oli muitakin valtioita kuin natsi-Saksa. Mainittu "länsimaiseksi kulttuuriksi" kutsuttu rakennelma on syntynyt Euroopassa, ja Yhdysvallat on Amerikan mantereella muovautuneena eurooppalaisvaikutteisena länsimaisena yhteiskuntana sen yksi osa.

Demokratia on samalla tavoin saanut alkunsa Euroopassa. Karkeasti ottaen Euroopassa on vaikuttanut 1900-luvulle tultaessa kolme eri kansanvaltaista perinnettä; mannermainen, pohjoismainen sekä anglosaksinen. Samat perinteet vaikuttavat Euroopan ulkopuolella niissä maissa, jotka ovat tavalla tai toisella perineet instituutionsa tai poliittiset norminsa eurooppalaisilta valtioilta; Yhdysvallat ja vaikkapa Barbados lukeutuvat viimemainittuun kategoriaan, esimerkiksi Senegal taas ensiksimainittuun.

Toivon totisesti, etten tule näkemään sitä päivää, jolloin oman aikamme hermeettistä nativismia kannattavat eurooppalaiset ääriliikkeet etenevät siihen pisteeseen, jossa he julistavat demokratian olevan Yhdysvalloista tuotettu järjestelmä, joka on tosiasiassa kulttuurisesti vieras ja soveltumaton Euroopalle.


Cheers,

J. J.

michel
Viestit: 17
Liittynyt: 17.09.09 18:05

Re: V.A. Koskenniemi

Vetehinen kirjoitti:Järjestelmältään demokraattinen ja kultuuriltaan länsimainen Eurooppa kai pitkälle luotiin USA:n avulla. Natsi-Saksa ei ollut demokraattinen järjestelmä.
Tarkoitatko vetehinen tällä nyt demokraattista ajatusperinnettä ja länsimaista kulttuuria yleensä vai jotain II maailmansodan jälkeen "luotua" järjestelmää? Kyllähän länsimaisen kulttuurin syvät juuret ovat jo siellä Antiikin ja Rooman mullissa. Itämaisin vaikuttein höystettynä roomalainen kulttuuri sitten levisi ympäri Euroopaa ja sitä kautta maailmalle. Ei sitä keksitty mitenkään II maailmansodan jälkeen USA:n johdolla. Korkeintaan "eurooppalainen identiteetti" on asia, jota II maailmansodan jälkeen on yritetty rakentaa tukemaan Euroopan unionia, mutta siinäkään ei jenkeillä juuri tekemistä ole ollut.
Jussi Jalonen kirjoitti: Toivon totisesti, etten tule näkemään sitä päivää, jolloin oman aikamme hermeettistä nativismia kannattavat eurooppalaiset ääriliikkeet etenevät siihen pisteeseen, jossa he julistavat demokratian olevan Yhdysvalloista tuotettu järjestelmä, joka on tosiasiassa kulttuurisesti vieras ja soveltumaton Euroopalle.
Tähän ei juuri voi kun yhtyä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: V.A. Koskenniemi

michel kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Järjestelmältään demokraattinen ja kultuuriltaan länsimainen Eurooppa kai pitkälle luotiin USA:n avulla. Natsi-Saksa ei ollut demokraattinen järjestelmä.
Tarkoitatko vetehinen tällä nyt demokraattista ajatusperinnettä ja länsimaista kulttuuria yleensä vai jotain II maailmansodan jälkeen "luotua" järjestelmää?
Kirjoitin liian lyhyesti ja pointti jäi puolitiehen. Halusin vain osoittaa sormella, ettei ns länsimainen demokratia ollut mitenkään itsestään selvä perinne, kun juuri oli loppunut sota länsimaisia diktatuureja Italiaa ja Saksaa vastaan. Sodan jälkeenkin jäi Espanjan diktatuuri ja ilmeisesti Portugalin ja jossain vaiheessa Kreikka oli sotilasjuntan diktatuuri.

Suomea voi kuitenkin kutsua demokratiaksi läpi sota-ajan, vaikka tietysti demokratian asteesta voi olla erilaisia mielipiteitä. Diktatuuri ei kuitenkaan oltu.

Mielestäni Yhdysvalloilla oli ansionsa demokraattisen kehityksen aikaan saamisessa sodan jälkeen. Toinen voittajavalta Neuvostoliitto sen sijaan ei demokratiaa edistänyt.

Käsittääkseni Yhdysvaltojen demokratiassa äänioikeus oli laajempi kuin muissa maissa 1700-luvun lopulla, mutta en tunne yksityiskohtia. Ehkä on jotain perustetta väittää, että demokraattinen valtio on Yhdysvalloista lähtöisin.

-

michel
Viestit: 17
Liittynyt: 17.09.09 18:05

Re: V.A. Koskenniemi

Vetehinen kirjoitti: Kirjoitin liian lyhyesti ja pointti jäi puolitiehen. Halusin vain osoittaa sormella, ettei ns länsimainen demokratia ollut mitenkään itsestään selvä perinne, kun juuri oli loppunut sota länsimaisia diktatuureja Italiaa ja Saksaa vastaan. Sodan jälkeenkin jäi Espanjan diktatuuri ja ilmeisesti Portugalin ja jossain vaiheessa Kreikka oli sotilasjuntan diktatuuri.
Minusta onkin aina ollut hirveän hupaisaa, kun EU julistaa itseään "eurooppalaisten arvojen" edistäjäksi. Diktatuurit ovat kuuluneet tähän traditioon aivan siinä missä demokratiakin. Myös antisemitismi ja rasismi ovat hyvin eurooppalaisia ilmiöitä.

Vetehinen kirjoitti: Mielestäni Yhdysvalloilla oli ansionsa demokraattisen kehityksen aikaan saamisessa sodan jälkeen. Toinen voittajavalta Neuvostoliitto sen sijaan ei demokratiaa edistänyt.
Vaikea arvioida mikä oli loppujen lopuksi USA:n rooli Euroopan demokratian kehitykselle II maailmansodan jälkeen. Todennäköisesti Saksa olisi kehittynyt nykysuuntaan myös ilman jenkkejä, olihan eurooppalainen "itsekontrolli" kuitenkin sodan jäljiltä eriluokkaa kuin 1919, jolloin tehtiin ratkaisevia virheitä rauhanneuvotteluissa.
Vetehinen kirjoitti: Käsittääkseni Yhdysvaltojen demokratiassa äänioikeus oli laajempi kuin muissa maissa 1700-luvun lopulla, mutta en tunne yksityiskohtia. Ehkä on jotain perustetta väittää, että demokraattinen valtio on Yhdysvalloista lähtöisin.
Kysymys on ennenkaikkea siitä, mitä demokratialla tarkoitetaan. Yhdysvallat ei ole mikään parlamentaarinen demokratia, jonka juuret ovat Britanniassa, jossa jo mainion vallankumouksen jälkeen 1600-luvulla alettiin järjestää hallintoa eurooppalaisittain modernilla tavalla. Tuolloinhan Alankomaatkaan ei ollut mikään absoluuttinen monarkia.

Jos taas puhutaan perinteisistä poliittisista vapauksista demokratian perusteena, niin tässähän jenkit olivat edellekävijöitä 1700-luvulla yhdessä ranskalaisten kanssa. Tyypit tosin tulivat Euroopasta, eli missä ne juuret sitten lopulta ovat, niin onkin todella pitkä kysymys.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: V.A. Koskenniemi

michel kirjoitti:Vaikea arvioida mikä oli loppujen lopuksi USA:n rooli Euroopan demokratian kehitykselle II maailmansodan jälkeen. Todennäköisesti Saksa olisi kehittynyt nykysuuntaan myös ilman jenkkejä, olihan eurooppalainen "itsekontrolli" kuitenkin sodan jäljiltä eriluokkaa kuin 1919, jolloin tehtiin ratkaisevia virheitä rauhanneuvotteluissa.
Hämärästi muistelen, että Yhdysvaltojen johdolla liittoutuneet laativat Saksalle uuden valtiosäännön, jossa Saksasta tuli liittovaltio ja valtiosääntö vaikeutti vallan kaappaamista. Hitlerhän kaappasi vallan.

Vastaavalla tavalla Yhdysvallat menetteli Japanissa. Italiasta minulla ei ole aavistustakaan oliko Yhdysvalloilla näppinsä pelissä jotenkin. Jospa joku tietää näistä tarkemmin.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: V.A. Koskenniemi

Emeritusarvostelija Pekka Tarkan arvio Häikiön Koskenniemielämäkerrasta ilmestyi Helsingin Sanomissa 22.1. 2010: V.A. Koskenniemi siirtyy lopullisesti historiaan
Arvostelussaan Häikiön teoksesta myös Tarkka nostaa esille joitakin aikalaisten arvioita Koskenniemestä, mutta huomauttaa samalla, että vaikka Häikiö asettuu Koskenniemen puolelle hän ei silti karta myöskään negatiivisten arvioiden esittämistä kirjailijasta:
Poliittisen vastaleirin mies Raoul Palmgren luonnehti Koskenniemeä "suomettarelaisen jesuiittaperinteen" edustajaksi. Volter Kilpi, työtoveri Turun yliopistossa, seurasi kollegansa vaiheita Lapuan liikkeessä ja sanoi häntä "kansamme pimeimpien veritekojen lietsojaksi".
WSOY:n historian kirjoittaja Kai Häggman arvioi yhtiön hallintoneuvoston jäsentä sanoilla "häikäilemätön opportunisti ja juonittelija".

Häikiö asettuu Koskenniemen puolelle, mutta ei karta epäedullisten yksityiskohtien esittämistä. Tavallaan hän antaa Koskenniemeä kriittisesti arvioivalle lukijalle aseet käteen.
Tarkka muistuttaa arviossaan Koskenniemen äärioikeistosympatioista:
Vasemmistorunoilija Katri Vala kirjoitti, että Goethen seppelöimä humanismi oli Koskenniemen julkisivu, jonka takana pesivät pieni ja ahdas kansalliskiihko sekä mainetta ja miekkaa ihannoiva sankari-ihanne.

Hyökkäyksiin Koskenniemi vastasi puhumalla "bolshevistisvoittoisen radikalismin kylvöstä" "juutalais-marxilaiseen kirjalliseen maaperään".

Lapualaisille hän kirjoitti juhlarunon, eikä Mäntsälän kapinan kukistaminen miellyttänyt häntä. Presidentti Ståhlbergin kyyditsijöiden nimet hän sijoitti kommunisminvastaisen kansanliikkeen kunniakkaaseen historiaan.

Hakkapeliittojen muistojuhlassa Koskenniemi ilmoitti, että ei ole mitään keskustaa isänmaallisuuden ja isänmaanpetturuuden välillä.

Parlamentaarisen Suomen ensimmäinen punamultahallitus oli hänelle kauhistus, se kuulemma valjasti haihattelevan vapaamielisyyden Moskovan vankkurien eteen.
Häikiö esittää, että Koskenniemi luotti parlamentaariseen demokratiaan eikä suunnitellut äärioikeistolaista kumousta. Aineisto ei tarjoa väitteelle kovin paljon perusteita.

Hitlerin nousu valtaan oli Koskenniemen mukaan isku koko länsimaisen kulttuurin puolesta uskonnoksi muunnettua marxilaisuutta vastaan.
Tarkka panee merkille myös Koskenniemen suhteen natsien rotuteorioihin:
Natsien rotuteorioista ei ollut haittaa, kun Euroopan sydämen sivistyskansa oli löytänyt itsensä. Juutalaisvaino oli "ylimenokauden" ilmiö.
Uuden Euroopan ajatus kajahtaa hänen kirjoittamassaan suomalaisen SS-pataljoonan marssissa: "Maan puolesta armaan me iskumme annamme / ja puolesta Europan, maailman."

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: V.A. Koskenniemi

Tapio Onnela kirjoitti: Tarkka muistuttaa arviossaan Koskenniemen äärioikeistosympatioista:
Negatiivisesti V.A.Koskenniemeä arvostelleista esitetään 1936 perustetun kulttuuriyhdistys Kiilan keskeisiä vaikuttajia, jotka turvasäilöstä syksyllä 1944 vapauduttuaan liittyivät innolla skp-skdl:n toimintaan. Mutta mm. Raoul Palmgrenin lailla he ajautuivat ristiriitoihin kulttuuristalinistien kanssa ja Palmgrenkin erotettiin SKP:stä 1952.
Volter Kilpi on sanonut Koskenniemeä "kansamme pimeimpien veritekojen lietsojaksi" lapuanliikkeessä, jossa vaikutti myös lapualainen ja IKL:läinen körttilaisrovasti
Jussi Sinnemäki. Tuo radikalismi näyttäisi olevan periytyvää ja siirtyminen äärilaidalta toiselle näyttäisi käyvän vaivattomasti. Harva taistolaisstalinisti on Anssi Sinnemäen, Tamara Press -kustantamo, tavoin katunut ja sanoo, http://www.h-y.fi/hk/hk1999/sinnem.html ettei äärivasemmistossa ole koskaan käyty kunnollista keskustelua siitä, mitä ylilyöntejä tehtiin tai mitä Neuvostoliiton romahdus merkitsi aatteelle.
Mitenkähän voisi kuvailla esim. Raoul Palmgrenin suhdetta diktatuuriin?
Ja missä mitassa sodan jälkeen esille päässeet tiedostavat työläiskirjailijat ovat vaikuttaneet mielikuvaan Suomen äärioikeistolaisuudesta 1930-luvulla, sosiaalidemokraatitkin näyttävät olleen heidän mukaansa sosiaalifasisteja?

Veikko Palvo

antiamerikkalainen
Viestit: 6
Liittynyt: 25.10.09 10:57

Re: V.A. Koskenniemi

Kyllä itse ainakin pidän Koskenniemeä erittäin merkittävänä kirjailijana.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: V.A. Koskenniemi

Veikko Palvo kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti: Tarkka muistuttaa arviossaan Koskenniemen äärioikeistosympatioista:
Negatiivisesti V.A.Koskenniemeä arvostelleista esitetään 1936 perustetun kulttuuriyhdistys Kiilan keskeisiä vaikuttajia, jotka turvasäilöstä syksyllä 1944 vapauduttuaan liittyivät innolla skp-skdl:n toimintaan.
Ei pelkästään., Tarkka mainitsee myös Tulenkantajat (Hellas = Paavolainen Waltarin Suuressa illusionisa). Ja Koskenniemeä arvosteltiin jo nuorsuomalaisten taholta.

Langettavimpia ovat Koskenniemen omat kannanotot. Hän erosi selvästi porvariston enemmistön suhtautumisesta esim. Ståhlbergin kyyditykseen. Puhumattakaan parhaiden porvarillisten kirjailijoiden (Ajho, Sillanpää, Lehtonen) suhtautumisesta sisällissotaan.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”