Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Ruotsin jääkiekkojoukkueen valmentajlta Bengt-Åke Gustafssonilta kysyttiin voittoisan Suomi ottelun jälkeen: ”Onko Ruotsi ikinä voittanut Suomea näin helposti?”
En paljon mieti eilistä, koska se on historiaa. Yritän aina ajatella kaikessa eteen päin.
Onko mielestänne mahdollista ajatella, että historiaan voisi myös takertua negatiivisessa mielessä, että se voisi olla myös este hyvälle tulevaisuudelle ja sen suunnittelemiselle nykypäivässä? Yleensähän me historioitsijat kovin mielellämme elättelemme myyttiä siitä, että hyvää tulevaisuutta ei voi olla jos ei tunne menneisyyttä.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Tapio Onnela kirjoitti: Onko mielestänne mahdollista ajatella, että historiaan voisi myös takertua negatiivisessa mielessä, että se voisi olla myös este hyvälle tulevaisuudelle ja sen suunnittelemiselle nykypäivässä?
Luonnollisesti voi. Suomen johto ei onneksi 1944 tehnyt niin. Kun taas Israel tekee niin yhä vielä.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Tämä pohdinta tuli oikeastaan mieleeni kun olin käymässä viikonloppuna Pisassa, joka on tyypillinen italialainen kaupunki rakentuneena tuhansien vuosien historiallisten kerrostumien päälle. Mistä tahansa kun kaivaa tulee kulttuurikerrostumia vastaan jostakin etruskien ajoista lähtien. Voisi hyvin kuvitella, että menneisyyden kerrostumien jatkuva läsnäolo, jotenkin voisi vaikuttaa ihmisten tunnelmiin ja mielialoihin. Ei siis ehkä olekaan ihme, että futuristien 1909 manifesti syntyi juuri Italiassa.

Pistän siitä pari kohtaa tänne ja lihavoin muutaman.
9. We are on the extreme promontory of the centuries! What is the use of looking behind at the moment when we must open the mysterious shutters of the impossible? Time and Space died yesterday. We are already living in the absolute, since we have already created eternal, omnipresent speed.

10. We want to demolish museums and libraries, fight morality, feminism and all opportunist and utilitarian cowardice.

It is in Italy that we are issuing this manifesto of ruinous and incendiary violence, by which we today are founding Futurism, because we want to deliver Italy from its gangrene of professors, archaeologists, tourist guides and antiquaries.
Italy has been too long the great second-hand market. We want to get rid of the innumerable museums which cover it with innumerable cemeteries.
Museums, cemeteries! Truly identical in their sinister juxtaposition of bodies that do not know each other.
Public dormitories where you sleep side by side for ever with beings you hate or do not know.

...
Indeed daily visits to museums, libraries and academies (those cemeteries of wasted effort, calvaries of crucified dreams, registers of false starts!) is for artists what prolonged supervision by the parents is for intelligent young men, drunk with their own talent and ambition.
...

Let the good incendiaries with charred fingers come! Here they are! Heap up the fire to the shelves of the libraries! Divert the canals to flood the cellars of the museums! Let the glorious canvases swim ashore! Take the picks and hammers! Undermine the foundation of venerable towns!
The Futurist Manifesto, F. T. Marinetti, 1909

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Tapio Onnela kirjoitti:Onko mielestänne mahdollista ajatella, että historiaan voisi myös takertua negatiivisessa mielessä, että se voisi olla myös este hyvälle tulevaisuudelle ja sen suunnittelemiselle nykypäivässä?
Kuvatunlainen asenne on havaittavissa olevaa todellisuutta. Mitä muuta esimerkiksi päivänpolitiikkaa säännöllisin väliajoin kierouttava ja lyömäaseenomaisesti käytetty keskustelu suomettumisesta ja sen jatkuvista vaikutuksista on?

Samaan kategoriaan voi laskea tietyissä piireissä sitkeästi elävän kaipuun takaisin 1970-luvulle ja kadotettuun "yhtenäiskulttuuriin", millainen se sitten ikinä olikaan. Muilla poliittisilla laidoilla on vastaavanlaiset ongelmat; vasemmalla taholla oli vielä viime vuosina tapana pelotella Ahon ja Viinasen toisella tulemisella, vaikka nuorempi polvi ei edes muista 1990-luvun alkua tai kumpaakaan herraa millään tavalla.

Populaari taide ja viihde tietysti kärsivät kroonisesti jatkuvasta taaksepäin tuijottamisesta, pahimpina esimerkkeinä muutamat viime vuosien kitsch-luokan sotaelokuvat tai täälläkin puitu Linnan teoksen viimeisin filmatisointi. Puhun nyt niistä kielteisistä esimerkeistä; retroilu sinällään voi tietysti olla ihan hauskaakin.

Toisinaan tulee ajatelleeksi, että reipas reboot voisi tehdä suomalaiselle yhteiskunnalle pelkkää hyvää.


Cheers,

J. J.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Emma-Liisa kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti: Onko mielestänne mahdollista ajatella, että historiaan voisi myös takertua negatiivisessa mielessä, että se voisi olla myös este hyvälle tulevaisuudelle ja sen suunnittelemiselle nykypäivässä?
Luonnollisesti voi. Suomen johto ei onneksi 1944 tehnyt niin. Kun taas Israel tekee niin yhä vielä.
Mitähän palestiinalaisten menneisyyteen takertumisesta negatiivisessa mielessä voisi todeta?
PLOn ja Fatahin Jasser Arafat pääsi Oslossa 1993 Shimon Perezin ja Jitzhak Rabinin kanssa jo sovinnon tielle. Mutta mm. Hamas (ja Hamas-Izz al-Din al-Qassem), jonka EU luokittelee http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/1654510.stm
terroristiryhmäksi, ei ilmeisestikään hyväksynyt sovintoa. Ja Arafatin kaltaista johtohahmoa palestiinalaispuolella ei näyttäisi olevan?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko Palvo, 27.02.10 23:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Jussi Jalonen kirjoitti:Toisinaan tulee ajatelleeksi, että reipas reboot voisi tehdä suomalaiselle yhteiskunnalle pelkkää hyvää.
Niinpä! Tosin toivoisi, että tuo reboot jäisi vain henkiselle tasolle, eräänlaiseksi käyttöjärjestelmän päivitykseksi. Noiden futuristien haaveet "puhdistavasta" ja "hygieenisestä" sodasta kun tosiaankin totetutuivat, kuten myös heidän toiveensa arkistojen, kirjastojen ja museoiden yms vanhan roinan hävittämisestä. Tämä tosin sitten kyllä tapahtuikin Saksassa hiukan myöhemmin ja tyypillisesti noudattaen historian ironista kulkua.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Tapio Onnela kirjoitti:Tämä pohdinta tuli oikeastaan mieleeni kun olin käymässä viikonloppuna Pisassa, joka on tyypillinen italialainen kaupunki rakentuneena tuhansien vuosien historiallisten kerrostumien päälle.
En malttanut olla katsomatta vähän lisää italialaisten futuristien arkkitehtuurikäsityksistä. Tässä arkkitehtuurin futuristisessa manifestissa tuodaankin hyvin esille heidän inhonsa vanhaa arkkitehtuuria kohtaan:
I COMBAT AND DESPISE:
1. All the pseudo-architecture of the avant-garde, Austrian, Hungarian, German and American;
2. All classical architecture, solemn, hieratic, scenographic, decorative, monumental, pretty and pleasing;
3. The embalming, reconstruction and reproduction of ancient monuments and palaces;
4. Perpendicular and horizontal lines, cubical and pyramidical forms that are static, solemn, aggressive and absolutely excluded from our utterly new sensibility;
5. The use of massive, voluminous, durable, antiquated and costly materials.
Antonio Sant’Elia: Manifesto of Futurist Architecture (1914)

Lisätietoja Antonio Sant’Eliasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Antonio_Sant%27Elia
(kuoli muuten vuonna 1915 ensimmäisessä maailmansodassa)
Kuva

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Ensimmäinen maailmansota merkitsi "uuden sukupolven" kaipuun huipentumaa; miten sota puhdistaa ja vapauttaa ihmisen sekä uudistaa yhteiskunnan. Monet intellektuellit kokivat modernin materiaalisodan esteettisenä ilmiönä, jolla olisi puhdistava vaikutus. Tässä lienee myös eräs syy miksi mm. sosiaalidemokraattiset puolueet, jotka ajoivat yhteiskunnallista reformia, kannattivat sotaa. Sodassa ruumiillistui kauan kaivattu liike eteenpäin.

Yhteiskunta tuntui 1910-luvun alussa liian staattiselta ja kaivattu muutos näytti toteutuvan liian hitaasti. Kuolema toimi uuden synnyttämisen välineenä. Sota oli samalla kertaa kapinaa pikkuporvarillista materialismia vastaan, jota vanhan arkkitehtuurin koettiin symboloivan. Monelle katastrofaalinenkaan inhimillinen kärsimys tai tappiot eivät vieneet luottamusta vaan lujittivat sitä. Mm. Mussolini ja italialaiset futuristit kykenivät ammentamaan tästä nuoruuden ja liikkeen estetiikasta.

Oiva tulkinta löytyy Modris Eksteinsin teoksesta Rites of Spring. The Great War and the Birth of the Modern Age. Se aloittaa tuhon estetiikan ja sen merkityksen käsittelyn Stravinskin Kevätuhrin ensiesityksen (1913) herättämästä närkästyksestä ja ihastuksesta.

Suurella Sodalla oli suuri merkitys modernismin kehityksessä. Eksteinsin mielestä myös kansallissosialistit työstivät menneisyyttä modernein välinein eli eivät edustaneet "menneisyyteen takertumista" vaan uutta tulkintaa siitä jatkaen jo wilhelmiinisen Saksan omaksumaa palvovaa asennetta nuoruuteen ja aggressiivisuuteen. Mm. Goebbels suhtautui päiväkirjassaan jopa estetisoivasti Saksan kaupunkien tuhoihin keväällä 1945: uusi Saksa ja uusi maailma nousisivat tuhkasta.

Venäjän, Italian ja Saksan yhteiskunnalliset kokeilut herättivät suurta kiinnostusta eri maiden älymystön piirissä juuri nuoruuden ja uuden luomisen näkökulmasta. Sama varmaan pätee länsimaisen älymystön ihastukselle Maon Kiinaa ja kulttuurivallankumousta kohtaan myöhemmin.

"Menneisyyteen takertuminen" on jo valmiiksi negatiivinen ja valikoitu käsite. Pitäisi ennemminkin kysyä, mikä on menneisyyteen takertumista, kuka takertuu ja miksi? Samalla selviää, mitä pitää tulla sen tilalle.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

jsn kirjoitti: "Menneisyyteen takertuminen" on jo valmiiksi negatiivinen ja valikoitu käsite. Pitäisi ennemminkin kysyä, mikä on menneisyyteen takertumista, kuka takertuu ja miksi? Samalla selviää, mitä pitää tulla sen tilalle.
Osuva huomio.

Vuoden 1918 sekä vasemmistossa että oikeistossa oli niitä, jotka takertuivat ko. vuoden muistoon, suorastaan takertuivat silloiseen jakoon ja odottivat (edelliset) uutta tilaisuutta ja tällä kertaa voittaa se tai (jälkimmäiset) alkaa taistelu uudelleen ja viedä se totaaliin voittoon. Ja molemmilla puolilla oli "eheyttäjiä", jotka halusivat ylittää silloisen jaon ja estää sen toistumista. Se edellytti, että menneisyys ainakin osaksi unohdettiin.

Hesarissa oli tänään kiintoisa kirjoitus Espanjasta. Siinä mainittiin, että ennen Francon kuolemaa kumpikin puoli oli käynyt historiaa läpi itsekriittisesti välttääkseen menneisyyden virheet. Sovittiin myös, ettei Francon hallinnon alaisista teoista syytetä.

Olisiko niin, että yhteiskunnassa käsitellään menneitä vaikeita asioita juuri niin paljon, kuin se kussakin tilanteessa on mahdollista? Ihmiset myös suojelevat itseään.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

jsn kirjoitti:"Menneisyyteen takertuminen" on jo valmiiksi negatiivinen ja valikoitu käsite. Pitäisi ennemminkin kysyä, mikä on menneisyyteen takertumista, kuka takertuu ja miksi? Samalla selviää, mitä pitää tulla sen tilalle.
Samaa mieltä. Voisiko ajatella, että tämä voisi olla historiantutkimuksen eräs tärkeä tehtävä yhteiskunnassa?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Historiantutkimus ei voi koskaan edustaa menneisyyteen takertumista, mikäli sen tarkoitus on uusien tulkintojen tekeminen uusista lähtökohdista. Uusi tulkinta on ainoa, joka kykenee estämään vanhaan takertumisen. Historiantutkimus ei siis ole takaperoinen voima, vaan parhaimmillaan uutta luova.

Se, että päätetään, ettei muistella mitään, ei ole mikään ratkaisu. Joku muistelee kuitenkin ja taatusti valikoiden - useimmiten "menneisyyteen takertumisen" kieltäjä itse heti kohta kolmannessa lauseessaan. Yleensä tällöin pönkitetään hänen omaa valta-asemaansa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Tapio Onnela kirjoitti:Onko mielestänne mahdollista ajatella, että historiaan voisi myös takertua negatiivisessa mielessä, että se voisi olla myös este hyvälle tulevaisuudelle ja sen suunnittelemiselle nykypäivässä? Yleensähän me historioitsijat kovin mielellämme elättelemme myyttiä siitä, että hyvää tulevaisuutta ei voi olla jos ei tunne menneisyyttä.
Historiaan voi takertua juuttumalla toistamaan menneitä selviytymistapoja ja -keinoja havaitsematta, etteivät ne sovi nykyaikaan eivätkä odotettavissa olevaan tulevaisuuteen. Suomessa takertumisalueita sodat ja Ruotsin vallan aika.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Vetehinen kirjoitti:Historiaan voi takertua juuttumalla toistamaan menneitä selviytymistapoja ja -keinoja havaitsematta, etteivät ne sovi nykyaikaan eivätkä odotettavissa olevaan tulevaisuuteen. Suomessa takertumisalueita sodat ja Ruotsin vallan aika.
Sodista olen jotakuinkin samaa mieltä, mutta käsitys siitä, että koko se aika jona Suomen nykyinen alue oli osa Ruotsin valtakuntaa olisi tällainen "takertumisalue" vaatisi vähän tarkennusta. Miten muka esim koko keskiaika voisi olla sellainen?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Tapio Onnela kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Historiaan voi takertua juuttumalla toistamaan menneitä selviytymistapoja ja -keinoja havaitsematta, etteivät ne sovi nykyaikaan eivätkä odotettavissa olevaan tulevaisuuteen. Suomessa takertumisalueita sodat ja Ruotsin vallan aika.
Sodista olen jotakuinkin samaa mieltä, mutta käsitys siitä, että koko se aika jona Suomen nykyinen alue oli osa Ruotsin valtakuntaa olisi tällainen "takertumisalue" vaatisi vähän tarkennusta. Miten muka esim koko keskiaika voisi olla sellainen?
En ymmärrä koko kysymystäsi koko ajoista. Voitko tarkentaa mihin pitäisi vastata.

-

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Voiko menneisyyteen takertuminen estää paremman tulevaisuuden?

Vetehinen kirjoitti:En ymmärrä koko kysymystäsi koko ajoista. Voitko tarkentaa mihin pitäisi vastata.
Sitä vaan, että voisit vähän täsmentää, miten "Ruotsin vallan aika" mielestäsi on tuollainen "takertumisalue" kyseessä on kuitenkin Suomen historiassa tavattoman pitkä ja monipolvinen ajanjakso.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”