Anssi Sinnemäki
Viestit: 5
Liittynyt: 24.03.10 13:07

Verikoirista

Helsingin Sanomien sunnuntailiitteessä oli 17.01.2010 näyttävä artikkeli Verikoirista eli viime vuosisadan alussa toimineesta helsinkiläisten koulupoikien poliittisesta salaseurasta, joka ryhtyi käyttämään väkivaltaisia menetelmiä. Artikkeli perustui Teemu Keskisarjan tulevan teoksen lukuun ”Lyseon verikoirat”. Artikkelin innoittamana kirjoitin välittömästi esseen, joka julkaistiin Kanavan numerossa 3/2010. Asia oli minulle erityisen läheinen, sillä Verikoirien johtohahmoihim kuulunut Arvi Nikolainen oli minun isosetäni eli äidin isän pikkuveli, jonka hohdokas maine sortovallan vastaisena aktivistina kuului lapsuuteni sankaritarinoihin. Nyt paljastui, että Amerikkaan paenneen Arvi-sedän ja muiden Verikoirien tunnolla oli petturiksi epäillyn toverin teloitus. Lisäksi minua kiinnosti havainto, että arvostamani runoilija Gunnar Björling kuului Arvi-sedän kanssa samaan seurueeseen, joka lähti Kannakselle keisaria murhaamaan. Tämä hanke meni myttyyn.

Vasta nyt, lähes vuotta myöhemmin, pääsin käsiksi itse kirjaan (Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista, Atena 2010). Keskisarjan teksti ei tuo olennaisesti uutta Helsingin Sanomien Verikoira-artikkeliin. Se on vauhdikkaasti kerrottu tarina, jota eivät lähdeviitteet rasita (lähde- ja kirjallisuusluettelo toki on). Huomiotani kiinnitti kohta, joka vaatii tarkennusta. Näin Keskisarja:
”Kalliolle hiihteli esimerkiksi Arvi(d) Nikolainen, pitkän veljessarjan kuopus, jonka isä omisti räätäliliikkeen Kaartinkaupungissa ja oli etunimeltään Israel. Ilmeisesti suku oli juuriltaan juutalaista ja hiljakkoin kristinuskoon kääntynyttä. Arvi ei erottunut joukosta ruumiinvoimillaan, mutta hänen aloitekykynsä ja mielikuvituksensa pääsivät oikeuksiinsa Isänmaan [= Verikoirien alkuitu] kulttuurielämässä. Etninen tausta ei estänyt häntä palvomasta Vänrikki Stoolin tarinoita. Viisitoistavuotiaana häntä sykähdytti varsinkin Wilhelm von Schwerin, viidentoista vanhana Suomen sotaan rientänyt poika.”
Tämän Keskisarja on tainnut keksiä omasta päästään. Hänen olisi kannattanut tarkistaa Nikolaisten ”etninen tausta” vaikka Aimo T. Nikolaisen muistelmista Välähdyksiä (WSOY 1990, 17–18):
”Sukujuuristani kaksi johtaa Uudellemaalle, yksi Savoon ja yksi vanhaan Winterien sivistyssukuun. Isäni isä Israel Nikolainen oli syntynyt Mikkelissä 2.9.1847, muuttanut sieltä Käkisalmeen ja täältä Pietariin, josta hän 11.7.1871 siirtyi Helsinkiin ja toimi siellä itsenäisenä räätälinä. Hänen sukujuurensa ovat puhtaan savolaiset. Olen Mikkelin maaseurakunnan kirkonkirjoista löytänyt isoisäni isän Petter Johan Nikulaisen, syntynyt 7.2.1806 ja kuollut 25.3.1885, ja vielä tämän isän: talollisen vävyn Johan Larsinpoika Nikulaisen Mikkelin maaseurakunnan Rämälän kylästä ja Eerolan talosta, syntynyt 1776 ja kuollut 1826. Nimet Nikulainen ja Nikolainen vuorottelevat, ja Nikolainen on varmaan sukunimen alkuperäinen muoto, koska Antero Mannisen kirjoittamasta Kangasniemen historiasta löytyy monia eri taloja jo 1500- ja 1600-luvuilla pitäneitä Nikolaisia. Nimi on siis päätteellä nen muodostettu vanha ’pyhimysnimi’. Jostakin Nikolain eli Nikolauksen pojasta on tullut Nikolainen.”
Aimo Nikolainen tapasi Arvi-setänsä Yhdysvalloissa pariinkin otteeseen. Hupaisaa kyllä, Aimo Nikolaisen mielestä vapaamuurarien hierarkiassa korkealle kohonnut Arvi-setä oli vanhemmiten rauhoittunut ja liberalisoitunut, kas kun hänen tuttavapiiriinsä kuului myös juutalaisia!

Anssi Sinnemäki 21.12.2010

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Verikoirista

Pientenkin faktojen tarkistaminen on yksi historiantutkimuksen ja myös journalismin kultaisia sääntöjä.

Kuluneena vuonna Ilta-Sanomien toimittaja kertoi eräästä valmistuneesta aviopuolison valintaa koskevasta tutkimuksesta, joka oli kuulemma toteuttu tutkija Max Planckin toimesta. Kuitenkin tutkimuksen tekijä oli työskennellyt yhdessä monista Max Planck Institut-nimellä toimivista laitoksista. Itse fyysikko Max Planck ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa käynnistänyt tätä tutkimusta, sillä hän ehti kuolla jo 1947.

Virheitä toki sattuu aina kenelle tahansa.

Israel on historioitsijalta kuitenkin astetta vakavampi kömmähdys, koska jokainen 1800-luvun henkikirjoihin tai luterilaisiin kirkonkirjoihin tutustuva löytää heitä vaivatta mistä tahansa kylästä Suomessa.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Verikoirista

Verikoirien johtohahmoihim kuulunut Arvi Nikolainen oli minun isosetäni eli äidin isän pikkuveli, jonka hohdokas maine sortovallan vastaisena aktivistina kuului lapsuuteni sankaritarinoihin.
Jo kauan ennen HS: artikkelia ja Keskisarjan kirjaa on kirjallisuudessa ja radio-ohjelmissa esitetty fragmentaarisia tietoja näistä herraskaisista, lyseota käyneistä "Verikoirista", mm. vaikkapa se, että he tappoivat, korjaan: murhasivat, ainakin erään köyhän suomalaisen perheellisen poliisimiehen ja työläistaustaisen nuoren miehen. Oliko siis maininta äidin isän pikkuveljestä, "jonka hohdokas maine sortovallan vastaisena aktivistina kuului lapsuuteni sankaritarinoihin", tietoista itseironiaa?

Anssi Sinnemäki
Viestit: 5
Liittynyt: 24.03.10 13:07

Re: Verikoirista

Nylanderille:
Kanavassa julkaistua esseetäni viime talvena valmistellessa opin, että Eino Parmasen Taistelujen kirjassa (1939) on suurin piirtein samat tiedot kuin Keskisarjan esityksessä.

Kritiikki-kirjallisuuslehdessä Nro II (Kevät 2010) olen artikkelissa "Kirjallista ilkivaltaa" lanseerannut "tahattoman itseironian" käsitteen. Vastuu siirtyy lukijalle.

Anssi Sinnemäki

Kaisa Kylakoski
Viestit: 591
Liittynyt: 01.12.05 07:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti: Kotisivu

Re: Verikoirista

Keskisarjan kirjaan tutustunut lienee huomannut alkusivulta tiedon, että kirja ei perustu hänen omaan tutkimukseensa vaan jonkun henkilön, jonka nimeä en näin lähes vuosi myöhemmin enää muista. Jos jollain on kirja käsillä, löytänee tiedon.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Verikoirista

nylander kirjoitti: näistä herraskaisista, lyseota käyneistä "Verikoirista", mm. vaikkapa se, että he tappoivat, korjaan: murhasivat, ainakin erään köyhän suomalaisen perheellisen poliisimiehen ja työläistaustaisen nuoren miehen.
Jaa jaa, eikös Venäjällä tapettu sekä 1905 että 1917 joukoittain poliiseja yksinvaltiaan kätyreinä, ollenkaan ottamatta huomioon olivatko he perheellisiä tai vähävaraisia? Samaten esim. Ranskassa lynkattiin 1944 yhteistyömiehiä.

On selvää, ettemme me rauhallisisissa oloissa eläneet voi minkäänlaista tappamista hyväksyä (paitsi ehkä Hitlerin salamurhan?). Mutta historian ymmärtämiseksi autonmian ajan suomalaisten terroritekoja pitäisi verrata, paitsi vastaaviin terroritekoihin Venäjällä, irlantilaisten taisteluun Englantia vastaan. Kuten Israelissa, entisistä terroristeista tuli itsenäistymisen jälkeen kunniallisia poliitikkoja.

Verikoirien ikä tosin tuo mieleen rinnastuksen myös Heino-murhiin ja kouluampujiin, kansainvälisesti elokuvaan Taivalliset olennot, jossa omassa mielikuvitusmaailmassaan murhasivat toisen äidin, joka aikoi erottaa heidät. Ilmeisesti teini-iässä moraali ja empatiakyky ei ole vielä täysin kehittynyt.

Kannattaa muistaa Osmo Jussilan tutkimus Nationalismi ja vallankumous, jonka mukaan raja ei kulkenut sosialistien ja porvariston välillä, vaan Venäjän politiikassa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Verikoirista

Samasta vastarintatraditiosta ammensivat nimiä myöten eräät myöhemmät ilmiöt.

Sellaisia olivat mm. vuonna 1946 Valpolle paljastuneet koulupoikien fascistiset taistelujärjestöt, ”Zabellistit”, ”Kultainen leijona” ja ”Aktivistit”, jotka Valpon mukaan valmistelivat maanlaajuista aseellista toimintaa.

Zabell -nimisen ”kansallissosialistisen kommunisminvastaisen salajärjestön” perusti vuonna 1946 Jyväskylässä ja Porissa opiskellut 17-vuotias nuorukainen. Jäseniä siinä oli joitakin kymmeniä, joista pääosa oli mukana myös Kokoomuksen Kansallisissa Nuorissa. Zabell keskittyi lähinnä levittämään natsihenkisiä lentolehtisiä. Heitä syytettiin myös aseiden anastamisesta ja aseellisen toiminnan valmistelemisesta.

Iältään 15 vuodesta ylöspäin koostuneiden muodostama Kultainen Leijona toimi Lahdessa 1945 lopulta lähtien. Se oli sotilaallisesti organisoitu ”solu”, mutta sillä ei ollut aseita. Tuomio siihen kuuluville tuli luvattomista ampumatarpeista, muutamista pistoolinpatruunoista vuonna 1946 ja toiminta hyytyi sen jälkeen.

”Aktivistit” toimivat Helsingin seudulla ja heillä oli jo hieman enemmän aseita. Hekin saivat tuomion luvattomasta aseiden hallussapidosta vuonna 1947.

Juttuja paisuteltiin Valpon toimesta siinä määrin isoiksi salaliitoiksi, että se itse joutui näiden vuoksi julkisesti naurunalaiseksi.

Epäilemättä tsaarinvallan vastainen oppositio paini astetta raskaammassa sarjassa. Tällaisen toiminnan tutkimisessa törmää tiettyyn lähdeongelmaan. Tiedustelu- ym. turvallisuuselimet tuppaavat maassa kuin maassa liioittelemaan valvontakohteidensa toimintaa.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Verikoirista (Israel=Ista)

jsn kirjoitti:Israel on historioitsijalta kuitenkin astetta vakavampi kömmähdys, koska jokainen 1800-luvun henkikirjoihin tai luterilaisiin kirkonkirjoihin tutustuva löytää heitä vaivatta mistä tahansa kylästä Suomessa.
Pieni lisäys tähän Israel-nimikysymykseen, mitä minä en ollut aiemmin tiennyt. Törmäsin pari päivää sitten tuohon Israeliin myös kiinnostavassa Paavo Alkion Sotatuomarin päiväkirjassa (toim. Erkki Rintala, Ajatus 2003, s. 165) jossa Alkio toteaa:
... Ylipäällikkö on päiväkäskyllä 19.11.1941 ylentänyt .... ja vänrikiksi vääpeli Paavo Ista Alkio. Nimenvaihdoksesta huolimatta jälkimmäinen ilmeisesti olen minä. (Oikea järjestys Ista Paavo. Israel on eteläpohjalaisittain Ista. (Paavo Alkio Sotatuomarin päiväkirja, toim. Erkki Rintala, Ajatus 2003, s. 165)

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”